Mala fide

[santra]

Wiktionary does not yet have an entry for mala+fide.
You may Create this entry or add a request for it.
You can also look for pages within Wiktionary linking to this entry. This may help if, for example, mala+fide is an inflected form of another word; although Wiktionary does not have the entry for mala+fide, the base form may be listed as linking to this entry.
If you think this may be a misspelling, try browsing through our indices (e.g., the index of English words) for the correct spelling.
Perhaps there is a page mala+fide in our sister encyclopedia project, Wikipedia.
' Selvittäisikö joku minulle mitä tämä ilmaisu oikeasti tarkoittaa? Sitä on joissakin yhteyksissä käytetty täällä mutten ole päässyt perille ilmaisun tarkoituksesta.

[Hermes]

"Mala fide" tarkoittaa lähinnä suomenkielistä sanaa "pahantahtoinen". "Bona fide" taas tarkoittaa sanaa "hyväntahtoinen". Se syy, miksi jotkut käyttävät tuollaisia eksoottisia termejä toistuvasti on hieman epäselvä. Tarkoitus kuulostaa sivistyneeltä?

[Hermes]

Esimerkikiksi lakijutuissa voi olla erityinen tarkoitus tosin. Hmm.

Tässä yksi määritelmä sanalle:

http://www.wisegeek.com/what-does-mala-fides-mean.htm

Mala fides is a Latin term typically translated as “bad faith” and essentially means that someone is acting in a way that is deceptive or with ill-will. Someone acting in bad faith can be involved with various aspects of different crimes, and the term is often used with regard to a person either buying or selling stolen goods. Selling in bad faith means a person is aware the goods he or she is selling are stolen or were illegally gained, while buying in “mala fides” indicates the purchaser is aware of the illegal nature of the goods.

[santra]

Kiitos Hermes, nyt tunnen olevani astetta sivistyneempi

[Kahvi]

mala fide [mala fide t. malaa fidee] vilpillisessä mielessä, vastoin parempaa tietoa ¶ Vastakohta: bona fide.
bona fide [bona fide t. bonaa fidee] hyvässä uskossa, vilpittömällä mielellä ¶ Vastakohta: mala fide.
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/siv/

Voisi tosiaan olla fiksumpaa käyttää suomenkielisiä termejä "pahantahtoinen" ja "hyväntahtoinen".

[Hermes]

Nuo Korpelan määritelmä ovat kyllä parempia kuin "pahantahtoinen" tai "hyväntahtoinen". Jos suomessa olisi sellainen sana kuin "pahassa uskossa" (vertaa "hyvässä uskossa"), niin se olisi varmaan hyvä käännös mala fidelle. Mala fideen kuuluu kai yleensä jonkinlainen kaksimielisyys, esimerkiksi henkilö oikeasti tuntee tai uskoo tietyllä tavalla mutta toimii tai käyttäytyy ikään kuin tuntisi tai uskoisi toisella tavalla tai toisten motiivien vuoksi.

[Hilppa]

Nuo Korpelan määritelmä ovat kyllä parempia kuin "pahantahtoinen" tai "hyväntahtoinen". Jos suomessa olisi sellainen sana kuin "pahassa uskossa" (vertaa "hyvässä uskossa"), niin se olisi varmaan hyvä käännös mala fidelle. Mala fideen kuuluu kai yleensä jonkinlainen kaksimielisyys, esimerkiksi henkilö oikeasti tuntee tai uskoo tietyllä tavalla mutta toimii tai käyttäytyy ikään kuin tuntisi tai uskoisi toisella tavalla tai toisten motiivien vuoksi.

Määritelmät voivat olla hyviä, mutta suomalaisen keskustelupalstan keskusteluun eivät mielestäni sovi nuo epämääräiset "mala fide" ja "bona fide" jatkuvat tarkastelut. Kuitataan vierasperäisellä sanalla oma ajattelu, mikä saattaa itselle olla hyvinkin selkeä vertaus, mutta jää muille "ei samalla aaltopituudella" oleville epäselväksi.

Hyväntahtoinen ja pahantahtoinen ovat selkeitä suomalaisia ilmaisuja. Mala fide ja Bona fide pitävät sisällään paljon monimerkityksisempiä tarkoituksia. Esimerkiksi Bona fide ,vaikka on tarkoitukseltaan hyvä, kätkee sisäänsä osoittajan varsinaisen tarkoituksen tai peittää varsinaista tarkoitusta, joka voi olla hyvinkin pahantahtoinen. Erityisesti silloin, kun puututaan toisen persoonaan, mikä jo lähtökohtaisesti on arveluttavaa toimintaa. Ei sellaista toimintaa voi puolustella millään Bona fide-sössötyksellä.

[Mirri]

Tässä on yksi seikkaperäinen ja mielestäni nettikirjoitteluunkin sopiva selvitys otsikon asiasta:

Toinen käsite, mala fide tarkoittaa tekoon ryhtymistä vilpillisessä mielessä, ts. tarkoituksessa aiheuttaa tietoisesti vahinkoa toiselle. Vahinko voi olla joko aktiivista vahingon aiheuttamista (herjaus ja solvaus) tai epäsuoraa (provokaatio).

Sananvapausrikoksissa on ollut periaatteena, että julkaistun informaation joko tulee olla epätotta ja/tai informaatio on julkaistu vilpillisessä mielessä. Todenkin informaation (kuten vaikkapa sen, että islam hyväksyy pedofilian) sanominen ääneen muuttuu sananvapausrikokseksi silloin kun se sanotaan mala fide eli tarkoituksena aiheuttaa islamille tai muslimeille vahinkoa, kuten vaikkapa herjaamalla muslimeja tyyliin "lastenn*ssijoita joka iikka" tai "pedofiiliuskonto". Nuo ovat esimerkkejä tosilauseista jotka on sanottu mala fide. Sensijaan viittaukset islamin lapsimorsiamiin tai muslimien yliedustukseen tietynlaisissa rikoksissa eivät ole sananvapausrikoksia, jos ne sanotaan bona fide, ts. rehellisellä mielellä. Islamin ankarakin kritisoiminen on sallittua, kunhan se tehdään bona fide.

Ja juuri tämän vuoksi retoriikka on niin hirvittävän tärkeä asia. Sitä, onko jokin teksti kirjoitettu mens rea ja mala fide vai onko se bona fide kritiikkiä, ei ratkaise syytetty itse. Sen ratkaisevat juristit. Ja retoriikasta voi pitkälti päätellä että mikä kirjoittajalla on ollut mielessä.

http://takkirauta.blogspot.fi/2013/08/m ... -fide.html

Siteeraus on pätkä pitkästä artikkelista, jonka otsikko on Mens rea ja mala fide. Mielestäni lukemisen arvoinen teksti senkin vuoksi, että siinä kerrotaan suorastaan selkokielellä se tärkeä asia, että tiedossa olevien tosiasioiden laukominenkin voi olla pahantahtoisuutta ja ilkeilyä; lain edessä mala fide. Ei läheskään aina ole oikeutta sanoa ääneen tai kirjoittaa julkisesti, ei sananvapaudenkaan nojalla, vaan voidaan syyllistyä sananvapausrikokseen, vaikkei ihan kunnianloukkausrikos täyttyisikään.

[Kahvi]

Niille, jotka eivät jaksa/viitsi/ehdi lukemaan tuota Mirrin postaamaa bloggausta, niin kerrottakoon että mens rea tarkoittaa rikollista aikomusta - tekijä tietää rikkovansa lakia.

Vierasperäisten ilmaisujen, kuten otsikon mala fide, suomentamisen ongelma yleensä on se, että kovin nasevaa vastinetta ei ole vakiintunut kieleemme. Ylipäätäänkin absraktien ilmaisujen "suomentaminen" voi vaatia melko pitkän selostuksen.

Sinänsä on huomattava, että jokin teko voidaan tehdä muka-bona fide, jolloin oikea tarkoitus on mala fide. Väitetään yhtä mutta tarkoitetaan päinvastaista. Sen sijaan aito-bona fide on aina bona fide, vaikka joku kokisikin esim toisen persoonaan puuttumisen arveluttavaksi. (tämä siis kommenttina Hilpan viesiin).

Lisäksi vielä Mirrin esiintuomaan pointtiin siitä, että tosiasioidenkin "laukominen" voi olla mala fide. Maassamme ei esimerkiksi saa varasta sanoa varkaaksi (tai homoa homoksi) jos sanomisen tarkoitus on mala fide.

[santra]

yksi suomennos mala fide voisi olla

http://www.synonyymit.fi/pahansuopa

http://fi.wiktionary.org/wiki/pahansuopa

vai joko nämä mahdollisuudet oli mainittu>?

[Mirri]

Lisäksi vielä Mirrin esiintuomaan pointtiin siitä, että tosiasioidenkin "laukominen" voi olla mala fide. Maassamme ei esimerkiksi saa varasta sanoa varkaaksi (tai homoa homoksi) jos sanomisen tarkoitus on mala fide.

Juuri noin. Siksi myös laukomisten jälkeinen toteamus en sanonut mitään asiatonta tai näyttäkää missä olen sanonut jotakin asiatonta menettää merkityksensä; tosiasioiden julki tuominen pahansuovasti ja ilkeilymielessä tai niiden hyödyntäminen toista ihmistä vastaan on oikeudetonta vaikka 'totuudentorvi' miten olisi omasta mielestään oikealla asialla ja toimisi oikeutetusti.

[Kahvi]

yksi suomennos mala fide voisi olla

http://www.synonyymit.fi/pahansuopa

http://fi.wiktionary.org/wiki/pahansuopa

vai joko nämä mahdollisuudet oli mainittu>?

Ei taida olla mainittu; minusta ihan kohtuu hyviä suomennoksia mala fide = pahansuopa ja bona fide = hyvänsuopa.

[Kahvi]

Lisäksi vielä Mirrin esiintuomaan pointtiin siitä, että tosiasioidenkin "laukominen" voi olla mala fide. Maassamme ei esimerkiksi saa varasta sanoa varkaaksi (tai homoa homoksi) jos sanomisen tarkoitus on mala fide.

Juuri noin. Siksi myös laukomisten jälkeinen toteamus en sanonut mitään asiatonta tai näyttäkää missä olen sanonut jotakin asiatonta menettää merkityksensä; tosiasioiden julki tuominen pahansuovasti ja ilkeilymielessä tai niiden hyödyntäminen toista ihmistä vastaan on oikeudetonta vaikka 'totuudentorvi' miten olisi omasta mielestään oikealla asialla ja toimisi oikeutetusti.

Niinpä. Varsinkin kun tällä palstalla painotetaan selvästi enemmän responssia kuin stimulusta - vaikkakin toisinaan tuon painotuksen noudattaminen tuntuu ehkä joskus hyvinkin selektiiviseltä.

[Golden flower]

^Tuo on minuakin kummastuttanut, milloin "kuuluu" huomioida stimulusta ja milloin responssia. Ihan elävässäkin elämässä olen törmännyt samaan monesti, henkilöllä tuntuu olevan merkitystä enemmän kuin loogisuudella.