Toista ahdistava ajatus, toista ei

Asiaa aiheesta ja sen vierestä

Re: Toista ahdistava ajatus, toista ei

ViestiKirjoittaja Kahvi » 22.10.2013 12:23

Psykopatologia kirjoitti:
Kahvi kirjoitti:Jaahas, nettikriminellit senkun porskuttaa ohjeista ym paskaakaan välittämättä.

Muistin virkistykseksi:

Re: Nettikiusaaja pyysi uhriltaan anteeksi
16.10.2013 13:57
Psykopatologia kirjoitti:Minä määrään, että Kahvin päiväkirjaan liittyvän asiakompleksin käsittely lopetetaan tässä ketjussa.

Jatkot päiväkirja-osioon, omaan tai olemassa oleviin ketjuihin tai Kahvin päiväkirjaan.
viewtopic.php?f=8&t=10664&start=410#p148655

Ei sinun pidä Helmenkalastajaa - eikä muitakaan - nettikriminelliksi nimittää.

No ei sitten.
Kahvi
 

Re: Toista ahdistava ajatus, toista ei

ViestiKirjoittaja Kahvi » 22.10.2013 12:34

untuva kirjoitti:PP miten voidaan sanoa, että jokin ajatus on ahdistava, jos jotain toista ihmistä se ei ahdista tippaakaan ja toista taas ahdistaa? Mistä se ahdistus johtuu?


"Ahdistuksen tunne on aivojen tarkasti säätelemä normaali reaktio uhkiin."
(http://fi.wikipedia.org/wiki/Ahdistus_(tunne))

Tuon Wikipedian määritelmän mukaan voisi ajatella, että jos jokin ajatus on ahdistava, niin siihen ajatukseen silloin liittyy jonkinnäköinen uhka. Siis ne joita ei ajatus ahdista, eivät koe siihen liittyvän uhkaa.

Olettaisin, että tuo ajatukseen liittyvä uhka voi olla myös tiedostamaton, eli tällöin olisi olemassa pelkkä ahdistus jonka syytä (uhkaa) ei itse pysty määrittämään.
Kahvi
 

Re: Toista ahdistava ajatus, toista ei

ViestiKirjoittaja untuva » 22.10.2013 19:29

Kahvi kirjoitti:
untuva kirjoitti:PP miten voidaan sanoa, että jokin ajatus on ahdistava, jos jotain toista ihmistä se ei ahdista tippaakaan ja toista taas ahdistaa? Mistä se ahdistus johtuu?


"Ahdistuksen tunne on aivojen tarkasti säätelemä normaali reaktio uhkiin."
(http://fi.wikipedia.org/wiki/Ahdistus_(tunne))

Tuon Wikipedian määritelmän mukaan voisi ajatella, että jos jokin ajatus on ahdistava, niin siihen ajatukseen silloin liittyy jonkinnäköinen uhka. Siis ne joita ei ajatus ahdista, eivät koe siihen liittyvän uhkaa.

Olettaisin, että tuo ajatukseen liittyvä uhka voi olla myös tiedostamaton, eli tällöin olisi olemassa pelkkä ahdistus jonka syytä (uhkaa) ei itse pysty määrittämään.


Kiitos, Kahvi. Mulla tosiaan ollut hyvin tiedostamatonta ahdistus ennen kuin nyt tässä viimeisen puolen vuoden sisällä olen saanut ahdistukseni hallintaan.
untuva
 

Re: Toista ahdistava ajatus, toista ei

ViestiKirjoittaja untuva » 22.10.2013 19:32

untuva kirjoitti:Mirri älä nyt unohda ettenkö sinunkin huomiotasi kaipaisi. Olet niin hyvä lohduttaja ja verbaalisesti lahjakas, että kirjoituksiasi luen erityisen mielenkiinnolla. Ja haluan antaa myös sinulle vastineeksi huomiotani.


Minulle on aina ollut vaikea paikka se, kelpaako huomioni kenellekään. Mirri, kaipaatko huomiotani ja haluatko antaa myös vastineeksi minulle huomiotasi? Kokisi itsensä edes tärkeäksi.
untuva
 

Re: Toista ahdistava ajatus, toista ei

ViestiKirjoittaja Mirri » 22.10.2013 20:18

untuva kirjoitti: Mirri, kaipaatko huomiotani ja haluatko antaa myös vastineeksi minulle huomiotasi?

Tietääkseni en ole mitenkään huomionkaipuista sorttia, ja vielä vähemmän kaipailen vastikkeellista huomiota.
Kirjoittelen ja kommentoin tällaisella foorumilla vain, jos ja kun oletan minulla olevan jotakin kirjoitettavaa ja kommentoitavaa - jos ei ole, olen 'hiljaa'. En kirjoita ja kommentoi saadakseni/antaakseni huomiota.

Millaista erityishuomiota sinä kaipaisit? Sinulleko ei riitä huomion osoitukseksi se, että muut kirjoittajat kommentoivat viestejäsi, jos heillä omasta mielestään on jotakin sanottavaa?
Avatar
Mirri
 
Viestit: 22309
Liittynyt: 01.01.2012 19:18

Re: Toista ahdistava ajatus, toista ei

ViestiKirjoittaja untuva » 22.10.2013 20:27

Mirri kirjoitti:
untuva kirjoitti: Mirri, kaipaatko huomiotani ja haluatko antaa myös vastineeksi minulle huomiotasi?

Tietääkseni en ole mitenkään huomionkaipuista sorttia, ja vielä vähemmän kaipailen vastikkeellista huomiota.
Kirjoittelen ja kommentoin tällaisella foorumilla vain, jos ja kun oletan minulla olevan jotakin kirjoitettavaa ja kommentoitavaa - jos ei ole, olen 'hiljaa'. En kirjoita ja kommentoi saadakseni/antaakseni huomiota.


Autoit minua tässä ongelmassani ainakin eteenpäin. Ongelmani on se, että haluaisin huomiota silloin, kun olen hiljaa (olen jäänyt useasti huomiotta sen takia, että olen ollut hiljaa ja siitä toive, että kun olen hiljaa saisin silloin huomiota). Nyt tajusin etten pysty täyttämään sitä millään tällä tavoin nettikommunikoinnissa, koska ihmiset vastaavat täällä kirjoituksiini ja silloin olen tavallaan äänessä (viestini ei ole hiljaa olemista). Täällä kotona olen hiljaa. Hyvä, että tajusin toiveeni olevan mahdoton. Laitoin sinisellä tuon tekstin, johon vastasin tällä kirjoituksella. Ollaan Mirri sitten sun kanssa samanlaisia. Tälläisillä nettikeskustelufoorumeilla voi näköjään ratkoa omia ongelmiaan hyvinkin pitkälle, sain Mirri sinulta ainekset ongelman ratkomiseen tuosta siniseksi maalaamastani lauseestasi, joten kiitos Mirri. En olisi muuten tajunnut mitä oikein odotan ja mitä olen koko ajan tekemässä.
untuva
 

Re: Toista ahdistava ajatus, toista ei

ViestiKirjoittaja Kahvi » 23.10.2013 11:14

Hienoja noi ahaa-elämykset, hyvä untuva!
Kahvi
 

Re: Toista ahdistava ajatus, toista ei

ViestiKirjoittaja Mirri » 23.10.2013 13:44

untuva kirjoitti:Tälläisillä nettikeskustelufoorumeilla voi näköjään ratkoa omia ongelmiaan hyvinkin pitkälle, sain Mirri sinulta ainekset ongelman ratkomiseen tuosta siniseksi maalaamastani lauseestasi, joten kiitos Mirri. En olisi muuten tajunnut mitä oikein odotan ja mitä olen koko ajan tekemässä.

Untuva, eipä kestä. :)

Olen huomannut saman; omia ongelmiaan voi ratkoa ja itsetuntemustaan lisätä mt-aiheisella vertaistukifoorumilla kirjoittelulla, niin päiväkirjassa kuin keskusteluketjuissakin. Siksi tämä onkin niin hyvää 'terapiaa'. Vielä enemmän hyötyä saa viemällä kirjoittelunsa ja muut foorumilla itsessä syntyneet ajatukset ja reaktiot omaan psykoterapiaansa mietittäviksi... En tarkoita, että psykoterapeutin luettaviksi, vaan itse kerrottuina.
Avatar
Mirri
 
Viestit: 22309
Liittynyt: 01.01.2012 19:18

Re: Toista ahdistava ajatus, toista ei

ViestiKirjoittaja untuva » 23.10.2013 16:42

Mirri kirjoitti:
untuva kirjoitti:Tälläisillä nettikeskustelufoorumeilla voi näköjään ratkoa omia ongelmiaan hyvinkin pitkälle, sain Mirri sinulta ainekset ongelman ratkomiseen tuosta siniseksi maalaamastani lauseestasi, joten kiitos Mirri. En olisi muuten tajunnut mitä oikein odotan ja mitä olen koko ajan tekemässä.

Untuva, eipä kestä. :)

Olen huomannut saman; omia ongelmiaan voi ratkoa ja itsetuntemustaan lisätä mt-aiheisella vertaistukifoorumilla kirjoittelulla, niin päiväkirjassa kuin keskusteluketjuissakin. Siksi tämä onkin niin hyvää 'terapiaa'. Vielä enemmän hyötyä saa viemällä kirjoittelunsa ja muut foorumilla itsessä syntyneet ajatukset ja reaktiot omaan psykoterapiaansa mietittäviksi... En tarkoita, että psykoterapeutin luettaviksi, vaan itse kerrottuina.


Otin tänään tämän huomioasian puheeksi terapiassa ja kerroin, miten se ilmeni täällä nettifoorumilla. Olin pohtinut asian niin pitkälle, että terapeutille jäi oikeastaan vaan kuuntelijan osa, mutta siitäkin on hyötyä, että hän tuntee minua paremmin, kun kerron asioita, vaikka olen jo itse ratkonut ne loppuun asti. Joskus tiedän paremmin asiat kuin hän itse ja ymmärrän toisinaan itse paremmin mistä jokin johtuu.
untuva
 

Re: Toista ahdistava ajatus, toista ei

ViestiKirjoittaja Mirri » 23.10.2013 17:33

Untuva, hyvä juttu tuo, että psykoterapiassasi puhut tästä foorumista ja sen herättämistä ajatuksista ja tuntemuksista. Mielestäni psykoterapeutin on tärkeää tietää siitä, että hänen potilaansa kirjoittelee tällaisella vertaistukifoorumilla. Ettei täällä hyvää tarkoittavan vertaistuen nimissä aiheuteta vahinkoa psykoterapialle ja muulle ammattilaisten tekemälle hoitotyölle.
Avatar
Mirri
 
Viestit: 22309
Liittynyt: 01.01.2012 19:18

Re: Toista ahdistava ajatus, toista ei

ViestiKirjoittaja untuva » 23.10.2013 17:44

Ensi kerralla otan puheeksi nämä riitelyt täällä. Minulla on ollut viimeaikoina vaikeuksia osallistua riitaketjuihin, mutta nyt sitten tiedän syynkin saatuani selville tuon huomioasian. Minut on pakotettu olemaan hiljaa ikään kuin isän taholta. En saisi osallistua riitelyihin. Minullakin saattaisi olla jotakin sanottavaa varsinkin sovittelijana. Se on kyllä kummallista, koska isäni ei aikanaan hyväksynyt minun rooliani olla sovittelijana hänen ja äidin välisissä riidoissa eikä silloin kun hän riiteli minun kanssani. Minä en saanut olla rauhanrakentaja (pakotti minut olemaan hiljaa, vaikka pyysin tasapeliä, ja otti voiton itselleen sanomalla viimeisen sanan; piiskaamalla minua niin kauan kunnes luovutin ja olin hiljaa ja sitten hän sai sanottua viimeisen sanan), täällä voisi jopa olla hyötyä, että toimisin sellaisena. Mutta, jos ei ole rauhanrakentajaa ei sodistakaan selvitä, vaan sota jatkuu vaikka oman pään sisällä vihana toista kohtaan (siitä vihasta ei pääse eroon, koska ei tosiaan saa sovitella ja hakea tasapeliä), kun toinen yrittää olla se voittaja aina. Joittenkin on vaan niin hirveän vaikea suostua rauhaan, että rauha tulee vasta sitten kun on itse voittanut, tasapeli ei olekaan rauha. Siinä vaan jättää vihan itseä kohtaan toisen ihmisen sisälle. Sen ei pitäisi olla riitelyiden tarkoitus vaan tarkoitus on ratkaista riita ja ei siihen pystytä ilman sovittelua. Sovittelu voi esim. olla sitä, että molemmat antavat toisilleen mielipidevapauden (tahdon vapauden). Tietenkään se ei tarkoita sitä, että saa sanoa toiselle loukkauksia. Pitää ihan tulostaa tämä teksti terapiaan.
untuva
 

Edellinen

Paluu Romulaatikko



Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 5 vierailijaa