Lemmikkieläin on loistava lääke
Julkaistu 25.05.2004 Tiede-lehti 4/2004 kertoo lemmikkieläinten edistävän monin tavoin omistajiensa hyvinvointia. Tieteellisiä viitteitä lemmikkien terapeuttisista vaikutuksista alkoi kertyä parikymmentä vuotta sitten. Ensimmäiset näytöt saatiin sattumalta, kun New Yorkissa huomattiin, että henkiin jääneitä sydäninfarktipotilaita yllättäen yhdisti yksi ja sama asia: lemmikkieläin. Kotona odottava karvainen ystävä ennakoi toipumista jopa paremmin kuin puolison tai ihmisystävien tuki. Samansuuntaisista tuloksista raportoitu ympäri maailmaa. Muun muassa australialaistutkijat ovat todenneet lemmikkien omistajien verenpaineen sekä veren kolesteroli- ja muiden rasva-arvojen olevan selvästi lemmikittömien arvoja parempia. Vahvimmat näytöt lemmikkiterapian tehosta on saatu koirista ja kissoista, koirat ovat osoittautuneet hieman kissaa terapeuttisemmiksi.
Tunnettu eläintutkija, Pennsylvanian yliopiston professori James A. Serpell toteutti 1990-luvulla hoitokokeen, joka ensimmäisen kerran osoitti, että lemmikki lisää merkittävästi aivan tavallisten terveiden ihmisten hyvinvointia. Serpell todisti tutkimuksessaan tassuterapian parantavan koehenkilöiden terveydentilaa ja vähentävän erityisesti pikkuvaivoja, kuten flunssaa ja päänsärkyä. Syitä lemmikkien hyvää tekeville vaikutuksille ei tarkkaa tunneta.
Koeoloissa on pystytty osoittamaan, että pelkkä lemmikin läheisyys saa ihmisessä aikaan mitattavia fysiologisia muutoksia. Lemmikille ei tarvitse leperrellä eikä sitä tarvitse silittää, pelkkä läheisyys riittää rauhoittamaan. On jopa huomattu avioparien kinastelun loppuvan lyhyeen aina kun lemmikki on paikalla. Serpell uskoo, että ihmiset ammentavat terveyttä lemmikin ehdottomasta ja kritiikittömästä kiintymyksestä. Karvainen kaveri on aina valmis kuuntelemaan, se ei tyrmää eikä kyseenalaista. Ja mikä parasta, ilo ja hyöty on molemminpuolinen: ihmiskontakti heijastuu myös lemmikin hyvinvointiin. Tutkimuksissa on osoitettu, että silittely rauhoittaa koiraa ja laskee sen sydämen sykettä, samoin hoitajiensa paljon koskettelemilla kaneilla on vähemmän sydänsairauksia kuin hellittelyä vaille jääneillä lajitovereilla.
Perheenlisäystä odottavia pariskuntia on pitkään opastettu häätämään kaikki nelijalkaiset neljän seinän sisältä allergiavaaran takia. Nyt osa tutkijoista uskoo jo, että mitä useampi karvakorva kotona pyörii, sitä parempi. Uutta ajattelua siivittää olettamus siitä, että länsimaiden allergiabuumi johtuu ympäristön muuttumisesta yhä puhtaammaksi. Osa tutkijoista puoltaakin niin sanottua kurateoriaa: koirat ja kissat kuljettavat tassuissaan ja turkissaan sisätiloihin bakteereja ja niiden rakenneosasia, endotoksiineja, jotka lapsen limakalvoille joutuessaan trimmaavat tulehdusvälittäjäaineiden tuotantoa ja kenties näin suojaavat allergioilta. Tutkimuksista tiedetään, että lapsuudenkodin pieni pölyisyys ja likaisuus ehkäisee allergioita, samoin maaseutuympäristö.
Tulevaisuudessa voidaan siis kenties suositella tassuterapiaa allergiavaarassa oleville pikkuvauvoille, mutta resepti ei kuitenkaan sovi jo sairastuneille. "Allergisen ihmisen ei kannata hankkia kotiinsa lemmikkiä - ei edes karvatonta. Vähän allergisoivia koira- tai kissarotuja ei ole olemassakaan, vaikka sellaisia kaupitellaan", muistuttaa dosentti Soili Mäkinen-Kiljunen Helsingin yliopistollisen keskussairaalan iho- ja allergiasairaalasta.
Tohtori.fi Uutistoimitus - Lehdistötiedote, Tiede-lehti
(Artikkelit kokonaisuudessaan Tiede-lehdessä 4/2004.)
http://www.tohtori.fi/?page=5817524&id=3709514Jos ja kun ei jostakin syystä ole mahdollisuutta lemmikin hankintaan, ihminen voi hyvin hoitaa mieltään ja voimaannuttaa itseään lemmikkien kuvia katselemalla. Siitäkin asiasta on tutkittua tietoa.
