Psykopatologia kirjoitti:Munoinhan pidit hauskana aprilli-pilana, kun huijattiin pikkulasten
kanssa pitkän matkan päähän asemalle junia katsomaan yms.
Jep, sitä aprillipilaa muistelen naureskellen vieläkin, se oli uskomattoman onnistunut, kun meni minuunkin - pienten lasten äitinä - täydestä kuin väärä raha. Niin mielestäni tervejärkinen, kriittinen, ja epäileväinen kuin olenkin kaiken suhteen... Se on onnistunein kohdalleni osunut aprillipila, joka tosissaan oli saada liikkeelle - vääntäytymään rautatieasemalle.
Silloin kai elettiin pendolinojen tulemisen kynnyksellä, koska aprillipila liittyi niihin. Paikallinen (ei mikään pieni) päivittäin ilmestyvä sanomalehti julkaisi etusivun uutisen, jonka mukaan uudenuutukainen ja ennen Suomessa kokematon pendolinojuna saapuu rautatieasemalle tietyllä kellonlyömällä tarjoten ilmaisen koekyydin kaikille halukkaille. Sinnehän minäkin tietysti olin intoa puhkuen suunnistamassa pienten lasteni kanssa; ihana elämys ja suuri seikkailu niin lapsille kuin minulle - päästä ihka uuden pendolinon kyytiin ihan ilmaiseksi ja aikana, jolloin ne eivät vielä olleet liikenteessä.
En enää muista mihin meidän lähtöaikeemme kaatui, mutta jossakin vaiheessa myöhemmin tajusin haksahtaneeni pahemman kerran aprillipilaan.
Olihan se varsin opettavaistakin; siitä eteenpäin olen lukenut jokaikisen huhtikuun ensimmäisenä julkaistun jutun sillä mielellä, että se on aprillipilaa...