Riidankylväjä kirjoitti:huu kirjoitti:Teoria osoittautui vääräksi kolmen kelvinasteen taustakohinan tultua havaituksi ja sitä myöten alkoi suuren "big bang'in voittokulku. Nyttemmin on monia muitakin todisteita kuin jämälämpö.
Mutta voihan tuon kolme kelviniä selittää jollain muullakin kuin isolla poksahduksella. Ehkä jatkuva materiaalin syntyminen ylläpitää kolmea kelviniä?
Mutta kun ei ole selitetty.
Yleensä prosessi kulkee niin, että tehdään havainto, joka ei sovi vanhoihin piirustuksiin. Esimerkiksi lähiplaneettojen liikkeet, joiden selittämiseksi ei seitsemänkään pallokehää riitä. Sitten joku Kepler saa kuvailtua täsmällisesti, mistä on kysymys ja joku Newton kirjoittaa asiasta energiafunktion (eli Hamiltonin).
Newton aikaansaannosta käytetään ennustamaan jotain uutta ja kun niin havaitaan, voilá uusi maailmanselitys on syntynyt.
Kunnes taas joku tekee havainnon, että hei, Merkuriuksen radan periheli liikkuu, vaikka sen tulisi pysyä Newtonin mukaan paikallaan ja köh, mikä onkaan Maan liike avaruudessa, kun mittaustulos joka suuntaan on sama eli 3*10exp5 km/s ?
Sitten joku patenttivirkailija Bernistä kirjoittaa tekstin Annalen der Physik - nimiseen julkaisuun jne.
Kukaan ei ole kirjoittanut Lagranden formalismia, Hamiltonista puhumattakaan siitä, miten jatkuva materiaalin synty pitäisi yllä kolmen kelvinin taustakurinaa, mutta isolle pummille on.
Vielä niistä lisätodisteista tärkein on kai ydinsynteesi, siis miksi maailmakaikkeuden materia koostuu pääosin erilajisista vedyistä ja heliumista. Ensimmäisen tunnin tapahtumat, jotka siis ovat laskettavissa maailmankaikkeuden hiukkaspuuron kylmetessä, antavat tulokseksi noin suunnilleen havaitun koostumuksen.