Ratkotteko palapelejä, sellaisia perinteisiä vanhanaikaisia, joissa on kuva koottavana?
Minä rakastan niitä, olen aina rakastanut. Mutten ole hyvä ratkoja, koska muutaman sadan palan pelikin tekee tiukkaa. Tuhannen palan peliä en uskalla edes yrittää, pelkään hukkuvani pienten palasten silppuun.
Millä lailla suuren palapelin ratkominen kannattaisi aloittaa, ja miten sitä jatketaan? Levitetäänkö kaikki tuhat palaa pöydälle kuvapuoli ylöspäin, vai kuinka? Tähän mennessä suurimmat ratkomani palapelit ovat olleet kolmesataisia (jokunen viisisatanen), ja olen aloittanut reunapaloista. Ei kai tuo systeemi toimi jos paloja on tuhat? Minulla on yksi tuhannen palan peli, mutten toistaiseksi ole rohjennut levittää palapaljoutta ruokapöydälleni, koska en tiedä millä tavoin lähestyisin sitä.

