Historia-pustle (kirjoitustaito).

[Psykopatologia]

Historia-pustle (kirjoitustaito).

Kuinka monta prosenttia Suomen naisista osasi kirjoittaa 1800-luvun alussa?

[Palle]

Arvaan 10%

[Hilppa]

Arvaan yksi prosentti.

[ip-banni]

Veikkaan 17 , koska silloin tuli tyttökoulutkin. Voisi olla enempikin.

[Psykopatologia]

Arvaan yksi prosentti.

Oikein! - (Anna Makkonen HS 5.4.2006)

[ip-banni]

Anna Makkoselta löytyy tietoa Seitsemän Veljeksen kirjoitustaidosta. Saisiko linkin missä kerrotaan naisten kirjoitustaidosta? Muutenhan tämä on huuhaata.

[Psykopatologia]

https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000004387586.html

[ip-banni]

No en ruppee maksamaan juttua.

[Psykopatologia]

https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000004387586.html

Seitsemän veljeksen kirjoitustaito Dosentti Anna Makkonen selventää Jukolan poikien kirjoitustaidon tasoa. Hän vastaa Umayya Abu-Hannan kolumniin (HS 29.3. 2006).

Kiitos Umayya Abu-Hannalle hienosta kolumnista! Haluaisin kuitenkin oikaista väärinkäsityksen, joka esiintyy kirjoituksen alussa olevassa repliikissä. "Kirja-arvostelija" kertoo vaimolleen, että Jukolan pojilla on vaikeaa. "Kirjoitustaitoa ja pöytätapoja opetellaan." Seitsemästä veljeksestä kirjoitustaidon hankki vain Eero.

Aleksis Kiven romaanin viimeisessä luvussa kerrotaan, kuinka jahtivuodiksi kohonnut nuorin veli tutkiskeli pyhäisin sanomalehteä tai kirjoitteli itse samaiseen lehteen kuulumisia pitäjästä: "Ja mielisti otti aina toimitus vastaan hänen lähetyskappaleitansa, joiden sisältö oli ytimellistä vallan, esitystapa nasevaa ja selvää, useinpa nerokastakin." MONISSA KIELISSÄ luku- ja kirjoitustaitoa kuvataan yhdellä sanalla (esimerkiksi englannin literacy). Suomessa luterilainen kirkko piti huolen siitä, että rahvas oppi lukemaan. Kirjoittamista ei pidetty välttämättömänä, eikä aina suotavanakaan.

Suomen kansa "kirjallistui" suhteellisen hitaasti. 1800-luvun ensi vuosikymmeninä kirjoitustaitoisia miehiä oli ehkä kymmenen prosenttia, naisia prosentin verran. Vasta oppivelvollisuus 1920-luvulla sai aikaan sen, että Suomen kansa oppi sekä lukemaan että kirjoittamaan.

Anna Makkonen, arkistonjohtaja, dosentti, Kirjoituksen kulttuuri 1800-luvun Suomessa -tutkimushankkeen johtaja

[ip-banni]

Siis miehiäkin osasi lukea vain 10%.
Ihmettelen kyllä tuota kun kinkerit tulivat jo vuonna 1686.

[Psykopatologia]

Kirjoitustaitoisia!

[Hilppa]

Kirjoitustaito ei siis 1800-luvun alussa todellakaan korreloinut lukutaidon kanssa. Kinkereillä monet saattoivat lukea ulkoa, eikä kyse tuolloin ollut sisälukutaidosta. Sillä menetelmässä sisarenikin ensin oppi lukemaan, kun oppi helposti tarinat ensin ulkoa.