Psykopatologia.munfoorumi.com

Tiedän vauva-ajastani paljon äidin avauduttua siitä ja olen tehnyt kohtelustani päätelmiä. Ongelmieni juuri on selkeästi jo saanut alkunsa heti synnyttyäni. Olen kuullut äidiltäni kuinka hän on kohdellut muita sisaruksiani, kun nämä ovat olleet vauvoja; tiedän esim. että kun vanhin veljeni
syntyi keskosena äitini pääsi syntymän jälkeen näkemään tätä vasta kahden päivän päästä, veljeni oli vielä kaksi viikkoa sen jälkeenkin kesko-
skaapissa jona aikana äiti on kertonut käyneensä tapaamassa veljeäni vain kaksi kertaa eikä ollut silloinkaan ollut kosketuksissa häneen, edes
pitänyt kädestä. Voin siis päätellä joutuneeni äidin taholta huonoin kohdelluksi itsekin, vaikka itse sainkin vierihoitoa jossain määrin. Miten
terapia voi auttaa tällaiseen ongelmaan, joka on syntynyt noin aikaisin tai miten puhumallakaan voisi korjata asiaa, kun kyseessä on kuitenkin konkreettinen juttu?

Varmaan terapiasuhde sitten tärkeä? Asiat, joista ei ole eksplisiittistä muistoa, tulevat transferenssin tms. kautta esiin suhteessanne.

En oikein tiedä, mitä pitäisi ajatella siitä "mekanismista", jolla paranemista mahdollisesti tapahtuisi. Pitäisikö ajatella, että suhteen terapeuttiin ollessa "paremman" kuin suhteen äitiin, korjaantumista tapahtuisi, kun voisi ikään kuin jatkaa siitä, mistä ei päässyt varhaisessa kehitysvaiheessa eteenpäin.

Vai pitäisikö ajatella, että terapeutin huomatessa jotain sinun varhaisista suhteistasi siitä, miten olet suhteessa häneen, hänelle tulisi mahdolliseksi kertoa sinulle itsestäsi jotain. Jolloin ikään kuin saisit apua itseäsi koskevan tietoisuuden kasvun kautta.

Vai jotain muuta. En tiedä.

Niin ja höps, höps; ja "pobody's nerfect".

En ole ikään täysin ymmärtänyt mitä tuo transferenssi käytännössä tarkoittaa, voisiko joku selittää konkreettisen neuvon kera? Ja mitä sellaiseen varhaiseen kehitysvaiheeseen kuuluu kaikkea?

untuva kirjoitti:En ole ikään täysin ymmärtänyt mitä tuo transferenssi käytännössä tarkoittaa,
voisiko joku selittää konkreettisen neuvon kera? Ja mitä sellaiseen varhaiseen
kehitysvaiheeseen kuuluu kaikkea?

Voisi kai sanoa niin, että suhteessasi psykoterapeuttiin kertaat ja käyt läpi
aiempia suhteitasi sinulle merkittäviin ihmisiin (toiveet, pettymykset yms.).

Mitä terapeutti voi sitten parantaa asiassa/Mitä terapeutti voi auttaa siinä kohtaan, kun koen ne hänen kanssaan uudelleen? Yleensä emme puhu lainkaan terapiassa minun suhtautumisestani terapeuttiin vaan kerron kokemuksistani muiden ihmisten kanssa. Pitäisikö minun siis alkaakin puhumaan terapeuttiin liittyvistä ajatuksistani?

Ota terapeutin kanssa tuo asia esiin.