Psykopatologia.munfoorumi.com

Joutsenlampi kertoo Siegfried-nimisestä prinssistä ja joutseniksi taiotuista neidoista. Ilkeä velho von Rothbart on noitunut neidot joutseniksi, ja he saavat ihmismuotonsa takaisin vain öisin. Taika raukeaa, jos joku lupaa rakastaa neitoa ikuisesti.

Baletti alkaa prinssi Siegfriedin viettäessä syntymäpäiviään. Prinssin äiti ilmoittaa, että hänen on aika mennä naimisiin, ja puoliso on valittava seuraavana päivänä vietettävissä tanssiaisissa. Siegfried ei ole asiasta innoissaan. Illan tullen hän näkee joutsenparven lentävän taivaalla, ja lammen rannalle mennessään hän löytää joutsenet vedestä. Siegfriedin hämmästykseksi joutsenet muuttuvat kauniiksi neidoiksi, ja hän rakastuu saman tien parvea johtavaan Odetteen. Odette kertoo prinssille taiasta, ja prinssi lupaa pelastaa hänet. Pienet joutsenet tanssivat lumoavan tanssinsa suuren rakkauden kunniaksi.

Seuraavana päivänä vietetään tanssiaisia. Yllättäen paikalle saapuu valepukuinen velho von Rothbart ja hänen tyttärensä Odile, joka näyttää aivan prinssin tapaamalta Odetelta. Prinssi ei huomaa huijausta ja kosii Odilea. Prinssin kosittua huijaus paljastuu ja prinssi syöksyy etsimään Odettea. Hän löytää Odeten ja anoo tältä anteeksiantoa. Odette antaa prinssille anteeksi, mutta kertoo, että hänen itsensä on kuoltava. Velho von Rothbartin saapuessa lammelle Odette heittäytyy veteen ja prinssi seuraa häntä kuolemaan. Tämä rakkauden osoitus tappaa velhon. Baletista on tehty myös versioita, joissa on onnellinen loppu. Eräs tunnetuimpia tällaisia lienee venäläisen koreografin Alla Šeleštin Suomen Kansallisoopperalle ohjaama versio, jonka Odette-Odilena nähtiin mm. bulgarialainen Vera Kirova.

Pariisin Notre-Dame (ransk. Notre-Dame de Paris) on Victor Hugon vuonna 1831 julkaistu romaani. Teos on on kuvaus keskiajan Pariisista. Se kertoo Notre-Damen kellonsoittajan eli ulkonäöltään epämuodostuneen Quasimodon, mustalaistyttö Esmeraldan sekä arkkidiakoni Claude Frollon tarinan. Keskeisiä henkilöhahmoja ovat myös runoilija Gringoire sekä kapteeni Febus, johon Esmeralda rakastuu.

Juonitiivistelmä
Varoitus: Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Tarina alkaa narrienjuhlasta Pariisissa, Ranskassa, kun kellonsoittaja Quasimodo tuodaan yleisön eteen kruunattavaksi. Samaan aikaan Esmeralda, kaunis mustalaistyttö, vetää katseita puoleensa. Häneen ihastuu muun muassa arkkidiakoni Claude Frollo. Frollo on ristiriidassa tunteidensa ja kirkon sääntöjen kanssa, mutta pian hän määrää Quasimodon kaappaamaan Esmeraldan luokseen. Esmeraldan kuitenkin pelastaa Febus ja hänen sotilaansa.

Quasimodo tuomitaan teoistaan häpeäpaaluun. Ollessaan häpeäpaalussa hän pyytää vettä. Vain Esmeralda näkee hänen janonsa ja tarjoaa Quasimodolle juotavaa, minkä johdosta Quasimodo rakastuu Esmeraldaan.

Myöhemmin Esmeraldaa syytetään Febuksen murhan yrittämisestä. Syyllinen on todellisuudessa Frollo, joka on mustasukkainen nähdessään Esmeraldan ja Febuksen yhdessä. Esmeraldaa kidutetaan tunnustuksen saamiseksi ja hänet tuomitaan hirtettäväksi. Kun Esmeraldaa viedään vankilaan, Quasimodo syöksyy alas kellonköydellä ja vie Esmeraldan katedraaliin, josta hän saa turvapaikan. Frollo kuitenkin kertoo myöhemmin runoilija Gringoirelle, että Esmeraldalta on menettänyt oikeutensa turvapaikkaan ja hän ei voi enää piileksiä katedraalissa. Hän kertoo myös, että Esmeraldaa tullaan viemään pois katedraalista teloitettavaksi. Clopin, katuesiintyjä ja varas kuulee Gringoirelta tapahtuneesta ja johtaa Pariisin rikollliset hyökkäykseen Esmeraldan pelastamisseksi. Kun Quasimodo näkee rikolliset hän olettaa, että he ovat tulleet satuttamaan Esmeraldaa ja ajaa heidät pois. Paradoksaalisesti, hän myös olettaa, että kunikaan miehet ovat tulleet pelastamaan hänet ja yrittää auttaa heitä löytämään Esmeraldan. Esmeraldan pelastavat Frollo ja Gringoire mutta koska Esmeralda ei vieläkään tunne vastarakkautta Frolloa kohtaan tämä luovuttaa hänet kuninkaan sotilaille ja katsoo, kun Esmeralda hirtetään. Mutta Quasimodo raivostuu Frollon teolle ja tyrkkää Frollon alas katedraalin korkeuksista kohti kuolemaansa.

Kirjan viimeinen osa on omistettu Quasimodon rakkaudelle.
[muokkaa]
Henkilöitä
Esmeralda - Teoksen päähenkilö. Nuori, kaunis ja ystävällinen mustalaistyttö, jota aluksi ihaillaan esiintymistaitojensa vuoksi mutta myöhemmin vihataan ja syytetään noituudesta. Narrienjuhlassa Esmeralda osoittaa ainoana henkilönä Quasimodolle lempeyttä ja tämä saa Quasimodon rakastumaan Esmeraldaan. Esmeraldaa rakastaa myös Claude Frollo mutta Esmeralda itse rakastaa kapteeni Febusta.
Claude Frollo - Teoksen antagonisti, Notre-Damen arkkidiakoni, joka on pakkomielteisen rakastunut Esmeraldaan.
Quasimodo - Notre-Damen kuuroutunut, kytttyräselkäinen kellonsoittaja. Hänet on hylätty lapsena katedraalin portaille.
Febus de Chateaupers - Kapteeni, joka pelastaa Esmeraldan Quasimodon kaappaukselta. Esmeralda rakastuu pelastajaansa.
Pierre Gringoire - Köyhä runoilija, joka joutuu ongelmiin päätyessään vahingossa Pariisin rikollisten asuttamalle laita-alueelle. Säilyttääkseen alueen salaisen sijainnin Gringoiren on joko kuoltava tai naitava mustalainen. Vaikka Esmeralda ei rakasta Gringoirea mutta hän säälii runoilijaa ja nai tämän.
Jehan Frollo - Arkkidiakonin nuorempi veli, joka pyrkii parantamaan elämäntilannettaan.
Louis XI - Ranskan kuningas.
Clopin Trouillefou - Varkaiden kuningas, joka johtaa hyökkäystä Notre-Dameen pelastaakseen Esmeraldan.
Juonipaljastukset päättyvät tähän.