Psykopatologia.munfoorumi.com

http://www.ooppera.fi/ohjelmisto/thais/1117

Oopperan teksti pohjautuu Anatole Francen romaaniin maallisen ja taivaallisen
rakkauden ristiriiidasta. France käsitteli uskonnollisia aiheita niin osuvasti, että
päätyi katolisen kirkoon kieltolistalle.

Munkki Athanaël päättää käännyttää syntisen naisen.
Mutta kumpi on voimakkaampi, Athanaëlin usko vai Thaïsin lumovoima?

Oopperan loppussa Athanaëlin ja Thaïsin osat vaihtuvat, eroottinen ja
uskonnollinen rakkaus sekoittuvat.

Athanaël muuttuu jyrkän askeettisesta munkista himonsa tunnustavaksi
tavalliseksi ihmiseksi. Thaïs muuttuu viettelevästä naisesta taivasnäkyjä
kokevaksi pyhimykseksi.

Ooppera kertoo enemmän Athanaëlin kuin Thaïsin sisäisestä kamppailusta.
Kuuluisa Meditaatio kuullaan oopperassa välisoittona, sittemmin se liittyy
Thaïsiin ja hänen kääntymiseensä.

Video http://www.ooppera.fi/ohjelmisto/thais/1117 (1:35)

Esitys ilmeisesti suorastaan tihkuu seksiä.

K18-kamaa

Massenet - Meditation de Thais - Sarah Chang & Placido Domingo - Waldbühne, 2001
http://www.youtube.com/watch?v=LasbhkKzfOo

1. Näytös
Kenobiittimunkit valmistautuvat illalliselle ja rukoilevat Aleksandriaan lähteneen
Athanaëlin puolesta.
Athanaël palaa ja kertoo Aleksandrian olevan synnin vallassa kurtisaani Thaïsin
vuoksi. Athanaël muistaa miten hänkin nuorena oli menossa Thaïsin taloon, mutta
mutta jumalan väliintulo pelasti hänet. Nyt hän halusi pelastaa Thaïsin sielun.
Athanaël näkee näyn, jossa Thaïs esiintyy teatterissa. Hän pitää tätä merkkinä
jumalalta ja lähti Aleksandriaan.

2. Näytös
Thaïs on yksin talossaan. Hän katsoo peiliin eikä halua nuoruutensa ja kauneutensa
katoavan. Athanaël tulee ja lupaa Thaïsille rakkautta, jonka veroista hän ei ole
koskaan kokenut. Thaïs uskoo kokeneensa jo kaiken, mutta vähitellen lupaus
ikuisesta elämästä ja ikuisesta rakkaudesta saa Thaïsin taipumaan. Nicias (ystävä)
muistuttaa Thaïsia hänen menneisyydestään ja Thaïs sanoo nyt vihaavansa rikkaita.
Athanaël lupaa odottaa häntä päivänkoittoon asti.

Orkesterivälisoitto Meditaatio.

Aamulla Thaïs tulee Athanaëlin luokse valmiina lähtemään luostariin. Athanaël määrää
kuitenkin hänet hävittämään omaisuutensa. Thaïs haluaa pitää edes Eroksen patsaan,
mutta Athanaël rikkoo sen. Athanaël on on juuri viemässä Thaïsia pois, väkijoukko
raivoaa ja haluaa kivittää heidät. Nicias pelastaa heidät heittämällä rahaa, jota joukko
ryntää tavoittelemaan.

3.Näytös
Uupunut Thaïs ja Athanaël ovat matkalla luostariin. Thaïs ylistää Athanaëlia hänen
pelastamisestaan ja jättää jäähyväiset Athanaëlille. Nyt Athanaël tajuaa, ettei koskaan
näkisi Thaïsia.

Athanaël on palannut keboniittien luokse, mutta ei ole syönyt eikä juonut kahteenkymmeneen
päivään. Hän ei voi unohtaa Thaïsia. Hän saa näyssä tiedon, että Thaïs on kuolemaisillaan
ja lähtee myrskystä välittämättä katsoman häntä.

Luostarissa sisaret rukoilevat kuolevan Thaïsin virerellä. He jättävät Thaïsin ja Athanaëlin
kaksin. Thaïs kiittää pelastumisestaan, näkee enkeleitä ja jumalan. Athanaël tunnustaa
kaiken puheen uskosta olleen valetta: todellisuudessa hän onkin koko ajan rakastanut Thaïsia.

Musiikinjohto: Mikko Frank/Paul Mägi
Thais Sabina Cvilak
Athanaël Jaakko Kortekangas

Dramaattinen tarina, kuten oopperat yleensä. Joko kävit katsomassa esityksen?

Thais - Renee Fleming, Thomas Hampson - Confrontation scene (1/2) - "Etranger, te v
http://www.youtube.com/watch?v=YiAoZknO ... =endscreen

I love you in spirit

Sabina Cvilak, Thaïs

Thaïsin rooli tarjoaa paljon erilaisia tulkintamahdollisuuksia, siinä on niin
paljon erilaisia vivahteita. Thaïsilla on suuri karisma ja hän haluaa löytää
totuuden. Athanaëlille heidän suhteensa on rakkautta. Thaïsille se merkitsee
pelastusta. Oikeastaan Athanaël on väärässä halutessaan muuttaa Thaïsia.
Hän ei ymmärrä, että Thaïs on jo täydellinen.

Näyttämöllisesti Thaïsin rooli on vaativa, tässäkin on myös paljon kohtia,
joissa ei lauleta. Suurin haaste on tuoda esiin kaikki tunteet. Toisaalta ne
pitää myös hallita. Laulajalle voi olla tuhoisaa ottaa kaikki tunteet tosissaan,
on pakko pitää etäisyyttä. Mutta kun musiikki ottaa valtaansa, on vaikea
sanoa ei.
Kävin katsomassa oopperan. Mielestäni Thaïs onnistui osassaan loistavasti.

Pappi oli lihan himojen riivaama, mutta pyrki selittämään sen uskonnolla.

Jaakko Kortekangas, Athanaël

Athanaëlilla on voimakas ristiriita, hän tekee yhtä ja tuntee toista.
Kaiken pohjalla on Thaïsia kohtaan koettujen tunteiden kieltäminen.
Elämänsä hienoimman ajan hän kokee löytäessään Thaïsin. Athanaël
on lähellä täyttymystä, mutta joutuu kokemaan pettymyksen. Hän
kuvittelee, että on kysymys uskonnosta, oikeastaan hän haluaa vain
Thaïsin.

Athanaëlin taustalla on suuria estoja ja traumoja, mutta lopulta hän
pääsee traumojensa taakse ja muuttuu. Uskonnollinen nöyryys kuuluu
Athanaëlin puheen tasaisessa rytmissä. Ajoittaiset raivonpuuskat
paljastavat, että sisällä on jotain mitä hän ei hallitse. Rauhallisuus on
pakotettua.

Kun opiskelee uutta, vasta matkalla selviää, mihin mennään. Tässä
tapauksessa on yllättävää teoksen pikkutarkka kerronta, sen rikkaus
ja hienovaraisuus. Musiikki on laulullisesti kiintoisa, mutta rooli on pitkä
ja se vaatii näyttelijäntyöltä paljon. Tämä on minulle toiverooli, jota en
edes uskaltanut toivoa.

Sabina Cvilak, Thaïs ;
"Oikeastaan Athanaël on väärässä halutessaan muuttaa Thaïsia.
Hän ei ymmärrä, että Thaïs on jo täydellinen."

Merkittävä näkokohta:
Matteuksen evankeliumi: 5:48
"Olkaa siis te täydelliset, niin kuin teidän taivaallinen Isänne täydellinen on."

Mielestäni tässä puhutaan ihmisen perusolemuksesta, joka on rakkautta.
Se on jokaisella ihmisellä riippumatta siitä kuinka "syntinen" hän on.
Tämä on ihmisten todellinen tasa-arvo. Siksi jokainen ihminen on yhtä arvokas.

Thaïsn maallinen ja taivaallinen rakkaus

Legenda pyhimykseksi muuttuvasta syntisestä naisesta oli suosittu jo
keskiajalla. Lukuisten tarinoiden perustana oli latinaksi jo 600-luvulla
julkaistu Vita Thaisis, jonka mukaan Thais oli kauneudellaan miehiä
perikatoon saattanut egyptiläinen kurtisaani. Munkki Paphnutius kuulee
hänen aiheuttamistaan tappeluista ja lähtee hänen luokseen. Munkki
puhuu niin vaikuttavasti, että saa naisen polttamaan omaisuutensa ja
lähtemään luostariin. Hänet muurataan pieneen selliin, johon jätetään
vain pieni ikkuna-aukko. Kolmen vuoden kuluttua Paphnutius näkee
näyn, jonka mukaan Tahais on asainnut anteeksiannon. Hänet otetaan
pois sellistä ja hän kuolee pian.

Kuinka totta tämä tarina oli?
Ainakin historiallisia Thaiseja tiedetään kaksikin, toinen oli Aleksanteri
Suuren rakastettu, toinen maineikas egyptiläinen kurtisaani. Myös munkki
Pahnutius lienee ollut olemassa. Itse tarina on kuitenkin voinut syntyä
korostamaan katumuksen merkitystä.

1800- luvulla ilmestyi ranskalainen käännös ja legendaan perustuvasta
vanhasta draamasta, ja siitä kiinnostui kirjailija Anatole France (1844-1924).
Suomessakin paljon luettu France oli maansa johtavia kirjailijoita. Hänet
kutsuttiin Ranskan akatemiaan ja hän sai Nobelin palkinonnon 1921.

Taisista Anatole France innostui kirjoittamaan ensin runoelman ja sitten
romaanin, joka aluksi oli nimeltään Paphnuce miespäähenkilön mukaan.
Kirja herätti kirkon vastustusta, vaikka Thais lopulta kääntyy ja hylkää
syntisen elämänsä. Munkki sanoo lopussa valehdelleensa ja sanoo Thaisille:
"Erehdytin sinua, Jumala, taivas, kaikki se ei ole mitään. Todellista on vain
maan päällä olevainen rakkaus".

Säveltäjä Jules Massenet !842-1912) pääsi jo 11-vuotiaana Pariisin
konservatorioon ja aloitti sävellysopinnot 1860. Samaan aikaan hän toimi
lyömäsoittajana oopperassa ja sai hyvää kokemusta musiikkiteatterista.
Kolmen vuoden kuluttua Massenet sai tavoitellun Prix de Rome -
palkinnon ja lähti säveltämän Roomaan.

Palattuaan Pariisiin Massenet suuntautui heti oopperaan ja sai La grand`tante
oopperansa esitetyksi. Myös laulusarjoja julkaistiin. Sävellystyön keskeytti
asepalvelus Ranskan- Preussin sodassa, mutta pian alkoi syntyä uusia
teoksia. Marie-Magdeleine oli ensimmäinen raamatullinen nainen Massenet`n
uralla. Uskonnon ja erotiikan yhdistäminen osoittautui menestykselliseksi
aiheeksi ja näin syntyi ooppera Thaïs. Kantaesitys oli Pariisissa 16.3.1894.

Massenet`n musiikki menee suoraan sydämeen.
Siinä on suuria vastakohtia, on valtavavia orkesteritehoja,
toisaalta taas kevyttä sointia ja lopussa ollaan jo siirtymässä
iäisyyteen.