Psykopatologia.munfoorumi.com

Kelan kuntoutuspsykoterapia

Google: "Kuntoutuspsykoterapia 15.10.2012" (57 s.)

Reilu puoli vuosikymmentä sitten homma oli niin, että puoli vuotta piti olla jonkun virallisen psykiatrin potilaana, että pystyi hakemaan tätä Kelan tukea kuntoutuspsykoterapiaa. Ei siis riittänyt kuka tahansa shrinkki, vaan piti nimenomaan olla esim mielenterveystoimiston shrinkki - johon puljuun oli omat jononsa. Minulta meni aika tarkkaan kokonainen vuosi siitä, kun ensimmäisen kerran menin terveyskeskuslääkäriin siihen, että terapiani alkoi - meinasin kyykätä siinä välissä ihan totaalisesti

Tuki oli harkinnanvaraista ja ja joka vuosi sitä piti hakea erikseen psykiatrin B-lausunnolla. Ensimmäiset kaksi vuotta korvattiin 2 käyntiä viikossa, kolmantena vuotena 1 käynti/vko. Tämä siis niin laskien, että ikäänkuin kesälomalla ei käytäisi terapiassa ollenkaan, eli muistaakseni tukea sai 40 viikoksi per vuosi (tjsp). Eikä tuki kattanut ollenkaan koko terapiamaksua, muistaakseni itse maksoin 60€/krt hinnasta jokaisesta 23€ ja shrinkki laskutti siis tuon 37€/krt Kelalta.

Sittemmin on tullut muutoksia. Aika ensimmäisestä lääkärikontaktista siihen, että tukea voi hakea, on kolme kuukautta ja se muistaakseni lasketaan niin, että kello alkaa juoksemaan siitä, kun kuka tahansa lääkäri toteaa mt-puolella olevan hoidon tarvettta. Lieneekö tämäkin muuttunut?

Ja nythän taisi tulla sellainen muutos, että tuki ei ole enään harkinnanvarainen vaan se tulee automaagisesti kaikille, jotka sitä tarvitsevat.

Täydensin aloitusviestiä.

Psykopatologia kirjoitti: (57 s.)

Pienen referoinnin paikka esim noista käytännön asioista potilaan suhteen, joista aikaisemmin kirjoitin, lienisi paikallaan?

Psykopatologia kirjoitti:Kelan kuntoutuspsykoterapia

Google: "Kuntoutuspsykoterapia 15.10.2012" (57 s.)

Kelan kuntoutuspsykoterapia (tai kuntoutumispsykoterapia, kuten mielelläni nimitän sitä)
muuttui harkinnanvaraisesta lakisääteiseksi vuoden 2011 alusta. Tärkein muutos liittyi
rahoitukseen, joka nyt tuli vakaalle pohjalle. Uudistus ei merkinnyt mitään subjektiivista
oikeutta tai että nyt (kaikki) tarvitsevat saavat, kuten ministeritasokin uudistusta hehkutti.

Psykoterapiaan pääsyn kriteerit ovat käytännössä samat kuin ennenkin; kuitenkin pääsy voi
olla jonkin verran helpompaa. On luultavaa, että nyt myös kolmas vuosi (40 x) heltiää
helpommin.

Setting on nyt terapian prosessin suhteen käytännöllisempi. Aiemmin määritettiin yksi tai
kaksi kertaa viikossa (40 tai 80 x vuodessa), nyt vain maksimimäärät. Toisin sanoen voi
(tarvittaessa) käydä 4x/vk tai 0-1x/vk.

Usein B-lausunnoissa ilmaistaan suositus 1 - 2 kertaa viikossa. Kelan päätös on kai useasti,
että hövelisti myönnetään 80x/vuosi.

Uudistus on hyvä ennen kaikkea psykoterapeuteille ja ehkä myös opiskelijoille ja työssä
käyville. Kuitenkin psykoterapian kokonaisuuden kannalta uudistusta voi kritisoida: Nyt
TK ja sh-piirit (yms.) entistä vähemmän hankkivat ostopalvelu-psykoterapiaa aikuisille
ja työntävät terapiat Kelaan. Käytännössä piirit huolehtivat (vain) lasten psykoterapioista
ostopalveluna (aiempi Valtava).

Kiitos referaatista!

Mitä tarkoittaa se, ettei uudistus ei merkinnytkään mitään subjektiivista oikeutta? Kriteerit siihen, että tarvitseeko/auttaako terapia on aina olleet olemassa, ne eivät ole tässä kait muuttuneet?

Aikaisemmihan tuki riippui myös siitä, että oliko määrärahoja käytettävissä. Eli kävi niin, että vaikka tarve ja hyöty olivat kiistattomat, niin tukea ei saanut kun rahaa ei Kelalla ollut antaa. Käsittääkseni juuri tähän tuli muutos: kriteerien täyttyessä Kela antaa mukisematta tukensa ja valtio sitten antaa Kelalle rahat siihen.

Kotiäideillä on "subjektiivinen oikeus" lasten päivähoitoon riippumatta tarpeesta;
toisin sanoen äiti määrää tarpeen, ei yhteiskunta. Työhön ei ole subjektiivista oikeutta.

Psykopatologia kirjoitti:Kotiäideillä on "subjektiivinen oikeus" lasten päivähoitoon riippumatta tarpeesta;
toisin sanoen äiti määrää tarpeen, ei yhteiskunta. Työhön ei ole subjektiivista oikeutta.

Aa.. eli objektiivinen oikeus Kelan kuntoutusterapian tukeen on se muutos, joka nyt saatiin aikaiseksi. Taikka aikaisempaa parempi objektiivinen oikeus: tuen saaminen enää ei riipu siitä, että sattuuko Kelalla olemaan fyrkkaa.

Tuen saamisen kriteerit eivät liene muuttuneet - mutta kenen tukea katsotaan tarvitsevan, niin hän myös sitä tulee saamaan.

Tärkeä kriteeri on kuitenkin (potentialinen) veronmaksukyky.

Psykopatologia kirjoitti:Tärkeä kriteeri on kuitenkin (potentialinen) veronmaksukyky.

Eli työ- tai opiskelukyvyn ylläpitäminen tai palauttaminen.

Terapioissa käännetään ja kaulitaan lehteviä veron maksajia.

Obelix kirjoitti:Kyllä, kyllä. Eläkkeellä olevaa hullua on turha auttaa. Menköön hirteen.

Tämmöiset tapaukset kuuluvat sairaanhoidon piiriin. Saavat siis terapiansa julkisen terveydenhuollon toimesta (ei Kelan).

Kahvi kirjoitti:

Obelix kirjoitti:Kyllä, kyllä. Eläkkeellä olevaa hullua on turha auttaa. Menköön hirteen.

Tämmöiset tapaukset kuuluvat sairaanhoidon piiriin. Saavat siis terapiansa
julkisen terveydenhuollon toimesta (ei Kelan).

Juurihan selitin, että he eivät saa julkiselta varsinaista psykoterapiaa;
vain lapset saavat.

Saavat siis psykiatrista hoitoa mutta ei varsinaista terapiaa?

Niin.

Se näemmä pitää faktat aina kaivaa rautalangalla esiin...

Psykopatologia kirjoitti:

Kahvi kirjoitti:

Obelix kirjoitti:Kyllä, kyllä. Eläkkeellä olevaa hullua on turha auttaa. Menköön hirteen.

Tämmöiset tapaukset kuuluvat sairaanhoidon piiriin. Saavat siis terapiansa
julkisen terveydenhuollon toimesta (ei Kelan).

Juurihan selitin, että he eivät saa julkiselta varsinaista psykoterapiaa;
vain lapset saavat.

Kyllä kai psykoterapia sairauden hoitona edelleen kuuluu sairaanhoidon piiriin, ei Kelalle, joka ei hoida sairauksia. Se on toinen juttu, ettei kaikilla sairaaloilla ole omia psykoterapeutteja, vaikka pitäisi olla. Mutta niitäkin sairaanhoitopiirejä ilmeisesti on, joilla on palkkalistoillaan omat psykoterapeutit. He hoitavat potilaita, joiden sairauden hoito vaatii psykoterapiaa.

Jos Kelan psykoterapian saamisen perusteet eivät ole muuttuneet, se tarkoittaa sitä, että pitää olla riittävän hyväkuntoinen päästäkseen Kelan kuntoutettavaksi.

Tässä on hyvä määritelmä psykoterapiasta, jonka järjestäminen kuuluu sairaanhoitopiirille:

Helsingin terveyskeskuksessa käynnistyi keväällä 2011 palvelusetelipilotti, joka päättyy 31.12.2013. Lääkinnällisellä kuntoutuksella pyritään parantamaan ja ylläpitämään kuntoutujan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä sekä edistämään ja tukemaan hänen elämäntilanteensa hallintaa ja hänen itsenäistä suoriutumistaan päivittäisissä toiminnoissa.

http://www.hel.fi/hki/terke/fi/Palvelus ... elikokeilu

Käytännössä tuo tarkoittaa sitä, että myös pysyvästi työkyvyttömillä psykiatrisilla potilailla on oikeus psykoterapiaan, jos lääkäri katsoo hänen tarvitsevan sitä. Se vain, että jos sairaalalla ei ole tarjota psykoterapiaa, lääkäri tietysti voi olla sitä mieltä, ettei psykoterapia hyödytä potilasta...

Kunnallakin kyllä on aikuisten psykoterapia-optio ostopalveluna,
mutta ko. Kela-uudistus oikeastaan löi lukkoon sh-piirien ja Kelan
2000-luvun lopulla tehdyn sopimuksen, että piirit rahoittavat
lasten ja Kela aikuisten psykoterapiaa.

Täten käytössä piirien osuus aikuisten psykoterapiasta on
kaventunut. - Po. käytännössä.

Aikuisten kuntoutuspsykoterapian suhteen muutos mielestäni oli erittäin tarpeellinen: enään ei terapiaan pääsyä ratkaise se, että onko Kelalla rahnaa just sillä hetkellä vai eikö ole.

Tiedä sitten kuinka monta aikuista on kyykännyt odotellessaan, että Kelan kukkarosta ehkä joskus löytyy rahnaa heidänkin kuntouttamiseen.

Itse olisin luultavasti suunnannut varat yleiseen psykiatriaan.