Psykoterapia kaikkien saataville
Lähetetty: 06.05.2012 12:11HS - Mielipide - 6.5.2012 - 4308 merkkiä - 1. painos
http://www.hs.fi/arkisto/artikkeli/Psyk ... arch=null&
Psykoterapia tulee ulottaa kaikkien saataville
"Kuntoutuslakia tulisi muuttaa niin, että Kela voisi antaa korvauskäytännössään etusijan nykyaikaisille edullisemmille psykoterapiamuodoille."
Tutkijat ja taloustieteilijät ovat nykyisin yksimielisiä siitä, että psykoterapiapalvelujen tarjoaminen kansalaisille kannattaa. Se vähentää inhimillistä kärsimystä, nopeuttaa toipumista, ehkäisee sairauspoissaoloja ja pienentää psyykkisten ongelmien yhteiskunnalle aiheuttamia välillisiä kuluja.
Tehokkaita psykoterapeuttisia menetelmiä on monia, mutta ne eroavat kustannuksiltaan merkittävästi toisistaan. Kallein vaihtoehto on niin sanottu pitkä ja tiivis yksilöterapia, jossa asiakas käy yhdestä kolmeen kertaa viikossa yleensä vähintään parin vuoden ajan. Edullisempia vaihtoehtoja ovat muun muassa harvajaksoisempi pitkä terapia, jossa asiakas käy terapeutin vastaanotolla ehkä ensin muutaman kerran tiiviimmin ja sen jälkeen muutaman viikon tai kuukauden välein; ryhmäterapia, jossa terapeutti hoitaa useampaa ihmistä yhtä aikaa; perheterapia, jossa apua saa kerralla koko perhe; erilaiset nykyaikaiset lyhytterapiat, jossa käyntien kokonaismäärä on vain murto-osa pitkän terapian käyntimäärästä; ja edellisten joustavat yhdistelmät.
Aiemmin uskottiin, että pitkä ja tiivis yksilöterapia on tietyille asiakkaille parempi hoitomenetelmä kuin muut. Nykytiedon valossa käsitys on virheellinen. Psykoterapian tuloksellisuutta arvioivissa tutkimuksissa on päinvastoin toistuvasti osoitettu, että eri menetelmät eivät eroa vaikuttavuutensa puolesta merkittävästi toisistaan. Hyviä tuloksia saadaan kaikilla yleisessä käytössä olevilla menetelmillä. Eniten terapian tuloksiin vaikuttaa terapeutin ja asiakkaan suhde, eikä se, miten pitkää tai lyhyttä terapia on tai mitä menetelmää terapiassa käytetään.
Kaikkialla maailmassa, missä psykoterapiapalveluja rahoitetaan julkisin varoin, on jouduttu pohtimaan sitä, miten yhteiskunnan psykoterapiaa varten varaamat resurssit kannattaa käyttää. Monissa maissa, joissa on aikaisemmin rahoitettu pitkää ja tiivistä yksilöterapiaa - muun muassa Yhdysvalloissa, Britanniassa, Hollannissa ja Ruotsissa - on sen korvaamisesta luovuttu kokonaan. On ymmärretty, että yhden pitkän ja tiiviin yksilöterapian hinnalla voidaan tarjota muunlaista psykoterapiaa moninkertaiselle määrälle asiakkaita.
Pitkällä ja tiiviillä yksilöterapialla on ollut Suomessa historiallisista syistä vankka jalansija. Vähitellen lähes kaikki julkisen sektorin hoitoyksiköt - kuten mielenterveystoimistot ja perheneuvolat - ovat kuitenkin lopettaneet sen tarjoamisen asiakkailleen ja siirtyneet käyttämään kustannustehokkaampia vaihtoehtoja. Sen sijaan Kela ja myös eräät sairaanhoitopiirit käyttävät psykoterapiaan korvaamiseen varatut rahansa edelleen nimenomaan pitkien ja tiiviiden yksilöterapioiden korvaamiseen.
Kela käyttää valtion varoja yksityiseltä sektorilta hankitun psykoterapian korvaamiseen lähes 15 miljoonaa euroa vuodessa ja ohjaa lähes koko rahasumman pitkän ja tiiviin yksilöterapian korvaamiseen. Verkkosivullaan Kela ilmoittaa, ettei se ei korvaa minkäänlaista psykoterapiaa, jossa käyntien määrä voisi olla pienempi kuin 25 käyntiä vuodessa.
Kelan ja eräiden sairaanhoitopiirien tulisi arvioida käytäntönsä uudelleen viimeaikaisen tutkimustiedon valossa. Siirtämällä psykoterapian korvaamisen painopiste pitkistä ja tiiviistä yksilöterapioista kustannustehokkaampiin psykoterapiamuotoihin voidaan psykoterapiapalvelujen saatavuutta parantaa ilman lisäkustannuksia yhteiskunnalle.
Sosiaali- ja terveysministeriön tulisi samalla muuttaa kuntoutuslakia niin, että Kela voisi antaa korvauskäytännössään etusijan nykyaikaisille edullisemmille psykoterapiamuodoille.
Muutos ajaisi sekä asiakkaan että yhteiskunnan etua. Sen avulla voitaisiin tarjota tehokasta psykoterapiaa - määrärahoja kasvattamatta - huomattavasti nykyistä suuremmalle joukolle apua tarvitsevia ihmisiä.
BEN FURMAN, PSYKIATRI, PSYKOTERAPIAN OPETTAJA
HELSINKI
TAPANI AHOLA, SOSIAALIPSYKOLOGI, PSYKOTERAPIAN OPETTAJA
JÄRVENPÄÄ
______________________________
Tilaa digihesari arkistoineen!
______________________________
http://www.hs.fi/arkisto/artikkeli/Psyk ... arch=null&
Psykoterapia tulee ulottaa kaikkien saataville
"Kuntoutuslakia tulisi muuttaa niin, että Kela voisi antaa korvauskäytännössään etusijan nykyaikaisille edullisemmille psykoterapiamuodoille."
Tutkijat ja taloustieteilijät ovat nykyisin yksimielisiä siitä, että psykoterapiapalvelujen tarjoaminen kansalaisille kannattaa. Se vähentää inhimillistä kärsimystä, nopeuttaa toipumista, ehkäisee sairauspoissaoloja ja pienentää psyykkisten ongelmien yhteiskunnalle aiheuttamia välillisiä kuluja.
Tehokkaita psykoterapeuttisia menetelmiä on monia, mutta ne eroavat kustannuksiltaan merkittävästi toisistaan. Kallein vaihtoehto on niin sanottu pitkä ja tiivis yksilöterapia, jossa asiakas käy yhdestä kolmeen kertaa viikossa yleensä vähintään parin vuoden ajan. Edullisempia vaihtoehtoja ovat muun muassa harvajaksoisempi pitkä terapia, jossa asiakas käy terapeutin vastaanotolla ehkä ensin muutaman kerran tiiviimmin ja sen jälkeen muutaman viikon tai kuukauden välein; ryhmäterapia, jossa terapeutti hoitaa useampaa ihmistä yhtä aikaa; perheterapia, jossa apua saa kerralla koko perhe; erilaiset nykyaikaiset lyhytterapiat, jossa käyntien kokonaismäärä on vain murto-osa pitkän terapian käyntimäärästä; ja edellisten joustavat yhdistelmät.
Aiemmin uskottiin, että pitkä ja tiivis yksilöterapia on tietyille asiakkaille parempi hoitomenetelmä kuin muut. Nykytiedon valossa käsitys on virheellinen. Psykoterapian tuloksellisuutta arvioivissa tutkimuksissa on päinvastoin toistuvasti osoitettu, että eri menetelmät eivät eroa vaikuttavuutensa puolesta merkittävästi toisistaan. Hyviä tuloksia saadaan kaikilla yleisessä käytössä olevilla menetelmillä. Eniten terapian tuloksiin vaikuttaa terapeutin ja asiakkaan suhde, eikä se, miten pitkää tai lyhyttä terapia on tai mitä menetelmää terapiassa käytetään.
Kaikkialla maailmassa, missä psykoterapiapalveluja rahoitetaan julkisin varoin, on jouduttu pohtimaan sitä, miten yhteiskunnan psykoterapiaa varten varaamat resurssit kannattaa käyttää. Monissa maissa, joissa on aikaisemmin rahoitettu pitkää ja tiivistä yksilöterapiaa - muun muassa Yhdysvalloissa, Britanniassa, Hollannissa ja Ruotsissa - on sen korvaamisesta luovuttu kokonaan. On ymmärretty, että yhden pitkän ja tiiviin yksilöterapian hinnalla voidaan tarjota muunlaista psykoterapiaa moninkertaiselle määrälle asiakkaita.
Pitkällä ja tiiviillä yksilöterapialla on ollut Suomessa historiallisista syistä vankka jalansija. Vähitellen lähes kaikki julkisen sektorin hoitoyksiköt - kuten mielenterveystoimistot ja perheneuvolat - ovat kuitenkin lopettaneet sen tarjoamisen asiakkailleen ja siirtyneet käyttämään kustannustehokkaampia vaihtoehtoja. Sen sijaan Kela ja myös eräät sairaanhoitopiirit käyttävät psykoterapiaan korvaamiseen varatut rahansa edelleen nimenomaan pitkien ja tiiviiden yksilöterapioiden korvaamiseen.
Kela käyttää valtion varoja yksityiseltä sektorilta hankitun psykoterapian korvaamiseen lähes 15 miljoonaa euroa vuodessa ja ohjaa lähes koko rahasumman pitkän ja tiiviin yksilöterapian korvaamiseen. Verkkosivullaan Kela ilmoittaa, ettei se ei korvaa minkäänlaista psykoterapiaa, jossa käyntien määrä voisi olla pienempi kuin 25 käyntiä vuodessa.
Kelan ja eräiden sairaanhoitopiirien tulisi arvioida käytäntönsä uudelleen viimeaikaisen tutkimustiedon valossa. Siirtämällä psykoterapian korvaamisen painopiste pitkistä ja tiiviistä yksilöterapioista kustannustehokkaampiin psykoterapiamuotoihin voidaan psykoterapiapalvelujen saatavuutta parantaa ilman lisäkustannuksia yhteiskunnalle.
Sosiaali- ja terveysministeriön tulisi samalla muuttaa kuntoutuslakia niin, että Kela voisi antaa korvauskäytännössään etusijan nykyaikaisille edullisemmille psykoterapiamuodoille.
Muutos ajaisi sekä asiakkaan että yhteiskunnan etua. Sen avulla voitaisiin tarjota tehokasta psykoterapiaa - määrärahoja kasvattamatta - huomattavasti nykyistä suuremmalle joukolle apua tarvitsevia ihmisiä.
BEN FURMAN, PSYKIATRI, PSYKOTERAPIAN OPETTAJA
HELSINKI
TAPANI AHOLA, SOSIAALIPSYKOLOGI, PSYKOTERAPIAN OPETTAJA
JÄRVENPÄÄ
______________________________
Tilaa digihesari arkistoineen!
______________________________
