Psykoterapia kaikkien saataville

[Psykopatologia]

HS - Mielipide - 6.5.2012 - 4308 merkkiä - 1. painos
http://www.hs.fi/arkisto/artikkeli/Psyk ... arch=null&

Psykoterapia tulee ulottaa kaikkien saataville

"Kuntoutuslakia tulisi muuttaa niin, että Kela voisi antaa korvauskäytännössään etusijan nykyaikaisille edullisemmille psykoterapiamuodoille."

Tutkijat ja taloustieteilijät ovat nykyisin yksimielisiä siitä, että psykoterapiapalvelujen tarjoaminen kansalaisille kannattaa. Se vähentää inhimillistä kärsimystä, nopeuttaa toipumista, ehkäisee sairauspoissaoloja ja pienentää psyykkisten ongelmien yhteiskunnalle aiheuttamia välillisiä kuluja.

Tehokkaita psykoterapeuttisia menetelmiä on monia, mutta ne eroavat kustannuksiltaan merkittävästi toisistaan. Kallein vaihtoehto on niin sanottu pitkä ja tiivis yksilöterapia, jossa asiakas käy yhdestä kolmeen kertaa viikossa yleensä vähintään parin vuoden ajan. Edullisempia vaihtoehtoja ovat muun muassa harvajaksoisempi pitkä terapia, jossa asiakas käy terapeutin vastaanotolla ehkä ensin muutaman kerran tiiviimmin ja sen jälkeen muutaman viikon tai kuukauden välein; ryhmäterapia, jossa terapeutti hoitaa useampaa ihmistä yhtä aikaa; perheterapia, jossa apua saa kerralla koko perhe; erilaiset nykyaikaiset lyhytterapiat, jossa käyntien kokonaismäärä on vain murto-osa pitkän terapian käyntimäärästä; ja edellisten joustavat yhdistelmät.

Aiemmin uskottiin, että pitkä ja tiivis yksilöterapia on tietyille asiakkaille parempi hoitomenetelmä kuin muut. Nykytiedon valossa käsitys on virheellinen. Psykoterapian tuloksellisuutta arvioivissa tutkimuksissa on päinvastoin toistuvasti osoitettu, että eri menetelmät eivät eroa vaikuttavuutensa puolesta merkittävästi toisistaan. Hyviä tuloksia saadaan kaikilla yleisessä käytössä olevilla menetelmillä. Eniten terapian tuloksiin vaikuttaa terapeutin ja asiakkaan suhde, eikä se, miten pitkää tai lyhyttä terapia on tai mitä menetelmää terapiassa käytetään.

Kaikkialla maailmassa, missä psykoterapiapalveluja rahoitetaan julkisin varoin, on jouduttu pohtimaan sitä, miten yhteiskunnan psykoterapiaa varten varaamat resurssit kannattaa käyttää. Monissa maissa, joissa on aikaisemmin rahoitettu pitkää ja tiivistä yksilöterapiaa - muun muassa Yhdysvalloissa, Britanniassa, Hollannissa ja Ruotsissa - on sen korvaamisesta luovuttu kokonaan. On ymmärretty, että yhden pitkän ja tiiviin yksilöterapian hinnalla voidaan tarjota muunlaista psykoterapiaa moninkertaiselle määrälle asiakkaita.

Pitkällä ja tiiviillä yksilöterapialla on ollut Suomessa historiallisista syistä vankka jalansija. Vähitellen lähes kaikki julkisen sektorin hoitoyksiköt - kuten mielenterveystoimistot ja perheneuvolat - ovat kuitenkin lopettaneet sen tarjoamisen asiakkailleen ja siirtyneet käyttämään kustannustehokkaampia vaihtoehtoja. Sen sijaan Kela ja myös eräät sairaanhoitopiirit käyttävät psykoterapiaan korvaamiseen varatut rahansa edelleen nimenomaan pitkien ja tiiviiden yksilöterapioiden korvaamiseen.

Kela käyttää valtion varoja yksityiseltä sektorilta hankitun psykoterapian korvaamiseen lähes 15 miljoonaa euroa vuodessa ja ohjaa lähes koko rahasumman pitkän ja tiiviin yksilöterapian korvaamiseen. Verkkosivullaan Kela ilmoittaa, ettei se ei korvaa minkäänlaista psykoterapiaa, jossa käyntien määrä voisi olla pienempi kuin 25 käyntiä vuodessa.

Kelan ja eräiden sairaanhoitopiirien tulisi arvioida käytäntönsä uudelleen viimeaikaisen tutkimustiedon valossa. Siirtämällä psykoterapian korvaamisen painopiste pitkistä ja tiiviistä yksilöterapioista kustannustehokkaampiin psykoterapiamuotoihin voidaan psykoterapiapalvelujen saatavuutta parantaa ilman lisäkustannuksia yhteiskunnalle.

Sosiaali- ja terveysministeriön tulisi samalla muuttaa kuntoutuslakia niin, että Kela voisi antaa korvauskäytännössään etusijan nykyaikaisille edullisemmille psykoterapiamuodoille.

Muutos ajaisi sekä asiakkaan että yhteiskunnan etua. Sen avulla voitaisiin tarjota tehokasta psykoterapiaa - määrärahoja kasvattamatta - huomattavasti nykyistä suuremmalle joukolle apua tarvitsevia ihmisiä.

BEN FURMAN, PSYKIATRI, PSYKOTERAPIAN OPETTAJA
HELSINKI

TAPANI AHOLA, SOSIAALIPSYKOLOGI, PSYKOTERAPIAN OPETTAJA
JÄRVENPÄÄ
______________________________
Tilaa digihesari arkistoineen!
______________________________

[Illusia]

Sain Hesarin näköislehden lukuoikeuden ilmaiseksi kahdeksi viikoksi tutustumisetuna, kun rekisteröidyin HS:n sivuille. Eilisessä lehdessä luki, että pitemmällä aikavälillä tarkasteltuna pitkäksestoiset psykoterapiat ovat parempia kuin lyhyet. Muuten olen sitä mieltä, että kaikilla pitäisi olla mahdollisuus päästä psykoterapiaan. Tieto siitä jo helpottaisi monia.

[Psykopatologia]

Sain Hesarin näköislehden lukuoikeuden ilmaiseksi kahdeksi viikoksi tutustumisetuna,
kun rekisteröidyin HS:n sivuille. Eilisessä lehdessä luki, että pitemmällä aikavälillä
tarkasteltuna pitkäksestoiset psykoterapiat ovat parempia kuin lyhyet. Muuten olen
sitä mieltä, että kaikilla pitäisi olla mahdollisuus päästä psykoterapiaan. Tieto siitä
jo helpottaisi monia.

Hyvä optio!

Voitko katsoa "eilisestä" ko. sivun ja otsikon tänne, niin laitan kirjoituksen digi-lehdestä foorumille.
(Näköislehteä ei voi valitettavasti kopioida.)

[Illusia]

HS 10.5. Mielipide sivu C9
"Psykoterapioiden pituudella ja muodolla on väliä"
Olavi Lindfors, Paul Knekt

Psykoterapioiden pituudella ja muodolla on väliä

Olavi Lindfors

Paul Knekt

Ben Furman ja Tapani Ahola kirjoittivat (HS Mielipide 6. 5.) näkemyksistään psykoterapiaa koskevien käytäntöjen muuttamisen tarpeesta. Teemu Ollikainen (HS Mielipide 7. 5.) täydensi kirjoitusta korostamalla monimuotoisten palveluiden ja uudenlaisten hoitojen kehittämisen tarvetta aiemmin toimivaksi osoitettujen terapioiden rinnalla.

Kun suunnitellaan uusia terveyspoliittisia linjauksia, on syytä arvioida kattavasti tutkimustieto ja sen puutteet. Tutkimusnäyttö erilaisten lyhyiden ja pitkien psykoterapioiden yhtäläisestä vaikutuksesta ei ole niin yksioikoista kuin Furman ja Ahola esittivät. Valtaosassa psykoterapian vaikuttavuustutkimuksista verrataan lyhyitä hoitomuotoja toisiinsa, pääosin lyhyillä seuranta-ajoilla, jotka harvoin yltävät yhteen vuoteen.

Suomalaisessa, kymmenen vuoden seuranta-ajan kattavassa tutkimuksessa verrattiin ensimmäistä kertaa satunnaistetussa kliinisessä kokeessa kahteen erilaiseen lyhyeen ja pitkään psykodynaamiseen psykoterapiaan ohjattujen potilaiden hoidon tuloksia. Viiden vuoden seurannassa osoittautui, että suurelle osalle lyhyeen terapiaan ohjatuista potilaista hoito ei ollut riittävää: noin puolet potilaista toipui, vaikka tarjottujen enintään 20 käynnin sijasta lyhytterapiaan ohjatut olivat käyttäneet keskimäärin 60–70 psykoterapiakäyntiä seuranta-aikana.

Havaittiin myös selviä vaikuttavuuseroja – lyhyet terapiat tuottivat nopeammin suotuisia muutoksia, kun taas pitkällä tähtäimellä pitkässä terapiassa olleet hyötyivät enemmän.

Tutkimuksessa ilmeni myös, että potilaaseen ja terapeuttiin liittyvillä tekijöillä ja yhteistyösuhteen toimivuudella on suuri merkitys hoidon riittävyyteen, soveltuvuuteen ja vaikuttavuuteen.

Monien kohdalla lyhyt terapia toimii hyvin ja on riittävä, kun taas jotkin potilaan ominaisuudet ja ongelmien luonne viittaavat siihen, että tarvitaan pitkäaikaisempaa tai kattavampaa hoitoa ja kuntoutusta.

Viimeisimmässä depression käypä hoito -suosituksessa tutkimustiedon ja hyvien kliinisten käytäntöjen perusteella on esitetty, että pitkäkestoiseen psykoterapiaan ohjaamista tulisi harkita silloin, kun lyhytterapian ennakoidaan olevan riittämätön esimerkiksi sen takia, että ongelmat ovat ilmeisen monimuotoisia tai potilaan soveltuvuus lyhytterapiaan on huono.

Hoitokäytäntöjä kehitettäessä onkin huomioitava potilaiden erilaiset hoidolliset tarpeet ja erilaisten terapioiden soveltuvuus potilaille. On myös tärkeää parantaa psykoterapioiden saatavuutta niin, että toimilla vähennetään eriarvoisuutta terveydenhuollossa.

Monipuolisen terapiatarjonnan lisääminen on yksi keino, jonka tueksi tarvitaan arviointimenetelmien kehittämistä ja tutkimusta.

Lähivuosina on odotettavissa merkittävää tutkimukseen perustuvaa lisätietoa hoitomuodon valintaan ja toimivuuteen liittyvistä tekijöistä, mitä voidaan hyödyntää arvioitaessa väestötasoisesti lyhyiden ja pitkien psykoterapioiden tarvetta.

tutkimuspäällikkö,
erikoispsykologi, psykoterapeutti

tutkimusjohtaja,
terveydenhuollon tohtori
Helsingin Psykoterapiatutkimus

http://www.hs.fi/verkkolehti/mielipide/ ... 9104047985

[Psykopatologia]

Kiitos! Sait siis näköislehden kera myös digilehden (ja arkistot?).

[Illusia]

Näköjään. Kyllä kai. Etsin jutun näköislehdestä ja sitten sieltä jostakin juttuarkistosta, josta kopioin.

[Psykopatologia]

Tuo on tulevaisuutta!

Itse otin tarjouksesta digilehden ym. pääosin arkiston vuoksi,
ja olen sieltä (helposti) kaivanut kaipaamiani kirjoituksia.

Oiva juttu kesämökillä!

[Illusia]

Voiko sanomalehtien lukeminen olla (psyko)terapiaa?

[Kahvi]

Muuten olen sitä mieltä, että kaikilla pitäisi olla mahdollisuus päästä psykoterapiaan. Tieto siitä jo helpottaisi monia.

Vuodenvaihteessahan Kelan tuki muuttui harkinnanvaraisesta "automaattiseksi":

Psykoterapiaan pääsee aiempaa helpommin

Vuoden 2011 alusta alkaen Kela korvaa kuntoutuspsykoterapiaa kaikille, jotka täyttävät tällaisen terapian myöntämisedellytykset.

http://www.kela.fi/in/internet/suomi.ns ... enDocument

[Illusia]

Kaikki eivät kuitenkaan täytä Kelan terapian myöntämisedellytyksiä.

[Psykopatologia]

Muuten olen sitä mieltä, että kaikilla pitäisi olla mahdollisuus päästä psykoterapiaan.
Tieto siitä jo helpottaisi monia.

Vuodenvaihteessahan Kelan tuki muuttui harkinnanvaraisesta "automaattiseksi":

Psykoterapiaan pääsee aiempaa helpommin

Vuoden 2011 alusta alkaen Kela korvaa kuntoutuspsykoterapiaa kaikille,
jotka täyttävät tällaisen terapian myöntämisedellytykset.

http://www.kela.fi/in/internet/suomi.ns ... enDocument

Harkinnanvaraisesta lakisääteiseksi.

Nyt pääsy voi olla vajaa 20 % helpompaa.

[Kahvi]

Kaikki eivät kuitenkaan täytä Kelan terapian myöntämisedellytyksiä.

Totta.

[Illusia]

Otsikko Psykoterapia kaikkien saataville on huijausta.

[Riidankylväjä]

[Gyver]

5¢ -> 50€