Psykopatologia.munfoorumi.com

Onhan se hyvä aistinvaraisesti tutkia mitä suuhunsa laittaa. Samoin hyvän ruuan (ja viinin) kaikkien makuvivahteiden aistiminen on kivaa.

Puhumattakaan mitä kaikkea kivaa näkö- ja kuuloaistin kautta välittyy. Anna virrata ohitsesi ja naati.

http://www.youtube.com/watch?v=exsxzt9xY8w

Äänellä pääsee niin lähelle toista ihmistä, että vain peniksellä pääsee lähemmäs.

Sans nom kirjoitti:Olet siis sitä mieltä, että tuntoaisti on seksuaalisesti kiihottavin. Entä näkö, haju ja kuulo?

Mistäs sinä tuommoisen johtopäätöksen tempaisit?

Olit väärässä. Kyse oli vain siitä miten pääsee mahdollisimman lähelle toista ihmistä.

Ihmisten kesyttämät koirat ja kissat ovat ikuisia pentuja. Paitsi perheissä, joissa koira on ottanut lauman johtajan paikan. Kuulin jutun perheestä, jossa isännällä ei ollut asiaa rouvan viereen, koska koira oli varannut sen paikan itselleen.

Sans nom kirjoitti:
”Katsele, kuuntele, haistele, maistele ja tunne ihollasi kaikkea ympärilläsi ja sisälläsi tapahtuvaa pyrkimättä mihinkään. Anna kaikkien havaintojesi lipua ohitsesi samalla tavoin kuin valkoiset poutapilvet lipuvat sinisellä taivaalla. Älä torju mitään ja älä takerru mihinkään. Tarkkaile tunteitasi, jotka lainehtivat kuin aallot valtameressä, mutta älä reagoi mihinkään. Kuvittele itsesi portinvartijaksi, joka tunnistaa jokaisen sisääntulijan, mutta ei pysäytä ketään”.

Tuossa on mielestäni jotain yhtäläisyyttä meditaatioon, jossa tosin ei pyritä tarkkailemaan tunteita.

Tunteet ilmeisesti poksahtelevat tietoisuuteen alitajunnasta, joka on eräänlainen rinnakkaisprosessi tietoisen ajattelun rinnalla. Oheisesa artikkelissa kehoitetaan luottamaan tunteisiin, mutta ei sokeasti. Tietysti tunne-elämän tulee olla kunnossa ennenkuin siihen voi luottaa.

"Freudkin hämmästyisi

Myersin mukaan intuitio junailee elämäämme enemmän kuin uskomme.

– Tiedämme enemmän kuin tiedämme tietävämme. Tietoinen tieto on vain ajattelumme jäävuoren huippu.

Myers sanoo kaikkien tuoreiden psykologisten ja kognitiivisten tutkimusten vahvistavan, että aivoissamme toimii tietoisen ja harkitsevan ajattelun rinnalla tiedonkäsittelyjärjestelmä, joka seuloo valtaisat määrät informaatiota ilman, että me tiedämme siitä mitään.

Myers uskoo, että alitajunnan voima saisi jopa Sigmund Freudin leuat loksahtamaan. – Viisi aistiamme imuroivat joka sekunti informaatiota noin 11 miljoonaa bittiä. Tästä määrästä me käsittelemme tietoisesti vain noin 40 bittiä."

http://www.tiede.fi/arkisto/artikkeli.p ... 00&vl=2009

Enpä osaa sanoa miten psykoanalyytikot moiseen suhtautuvat. Pertsalla lienee sisäpiirin tietoa?

Googlasin tuota tietoisuustaitoa ja kyllä se jotain sukua meditoinnille näyttäisi olevan tai ainakin meditaation tyyppisiä harjoituksia käytetään apuvälineinä.

Jon Kabat-Zinn näyttäisi ainakin Wikipedian mukaan olevan idean isä.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Jon_Kabat-Zinn

Lääkärilehdessä näyttää olevan aiheesta jotain juttua, mutta en pääse tuonne FIMnettiin.

↑ Soili Lehto, Tommi Tolmunen: Onko tietoisuustaitojen harjoittelulla terveysvaikutuksia?, Suomen Lääkärilehti
http://www.fimnet.fi/cl/laakarilehti/pd ... 008-41.pdf

Sans nom kirjoitti:

Riidankylväjä kirjoitti:Äänellä pääsee niin lähelle toista ihmistä, että vain peniksellä pääsee lähemmäs.

Olet siis sitä mieltä, että tuntoaisti on seksuaalisesti kiihottavin. Entä näkö, haju ja kuulo?

Pahat hajut stoppaa kiihotuksenkin, myös maku tekee sen ja äänet sekä ulkomuoto, että enpäs nyt tiiä sitten

Samaa kävimme läpi enneagrammikurssilla.

Trisse kirjoitti:Samaa kävimme läpi enneagrammikurssilla.

Niinku pahoja hajuja vai?

Tietoisuusmeditaatiota

[quote="Riidankylväjä"]Tunteet ilmeisesti poksahtelevat tietoisuuteen alitajunnasta, joka on eräänlainen rinnakkaisprosessi tietoisen ajattelun rinnalla. Oheisesa artikkelissa kehoitetaan luottamaan tunteisiin, mutta ei sokeasti. Tietysti tunne-elämän tulee olla kunnossa ennenkuin siihen voi luottaa. [- -]
Ei välttämättä: Kun riemuitsen jokaisesta Suomen kisamenestyksestä, siihen "riittää" tietoinen ajattelu.

Sans nom kirjoitti:

Pertti Luukkonen kirjoitti:Taitaa tohtorilla olla prosentit päin pirkkalaa.

Aivothan tekevät työtä lakkaamatta. Olen jostakin lukenut, että aivoihin mahtuu noin 6 000 ajatusta vuorokaudessa. Pitääkö tuo tieto paikkansa?

Poistin tuon pirkkalaviestin(i), koska se pohjasi väärään näkemiseen(i). Eihän prosenteista ollut mitään.

On luultavasti väärin sanoa, että ajatukset ovat aivoissa. 6000 ajatusta on pieni luku. Riidankylväjä puhui aiemmin myös tiedostamattomista ajatuksista (kaiken tietoisen lisänä).

Aivoleikkauksissa ei koskaan ole havaittu mitään ajatuksia tai tunteita. Patologit eivät ruumiinavauksissa ole myöskään todenneet mitään jäänteitä moisista.

Pertti Luukkonen kirjoitti:Taitaa tohtorilla olla prosentit päin pirkkalaa.

Ihmisen päänuppiin virtaa, valveilla ollessa koko ajan jatkuva tietovirta. En osaa bittimäärää sanoa, mutta voitte kuvitella paljonko yksi 3d-kuva vaatii tilaa muistissa ja niitä kuvia virtaa kaiken aikaan. Samoin tunto-, ääni-, haju-, makutietoja. Jonkinlaiset suodattimet ja erottimt pitää olla, jossa erotellaan tietoisuuteen toimitettavat tiedot, alitajuntaan säilöttävät ja roskikseen heitettävät tiedot. Oleellinen tieto ilmeisesti toimitetaan tietoisuuteen. Samaan aikaan alitajunnasta tulee tietovirta tietoisuuteen. Rinnakkaisia prosesseja on ilmeisesti useampiakin, koska keskiverto ihminen pystyy syömään purkkaa kävellessään ja samalla miettimään sinisiä ajatuksia.

Pertti Luukkonen kirjoitti:Aivoleikkauksissa ei koskaan ole havaittu mitään ajatuksia tai tunteita. Patologit eivät ruumiinavauksissa ole myöskään todenneet mitään jäänteitä moisista.

Jos patologit pystyisivat zoomaamaan tarpeeksi tarkasti aivojen uumeniin, he huomaisivat, että aivot ovat kuollessaan jääneet johonkin tilaan. Siitä voisi ehkä arvuutella mitä ihminen on viimeksi ajatellut. Mutta niin tarkkoja havaintoja ei pystytä tekemään. Toisaalta tila todennäköisesti "purkautuu" aika nopeasti kuoleman jälkeen.

Tietokoneen hajonneesta prosessoristakaan ei pystytä näkemään mitä ohjelmaa kone on viimeksi suorittanut. Kovalevyllä tosin on sinne tallennetut tiedot jäljellä, mutta niitäkään ei pystytä tutkimaan sahaamalla kovalevy auki, vaan kytkemällä se tietokoneseen ja katsomalla sen kautta mitä kovalevy sisältää.

Sellaista laitetta ei ole vielä keksitty, jolla näkisi mitä ihmisen "kovalevyyn" on tallennettu. Sellaisella aparaatilla voisi keksijä saada vaikka Noopelin palkinnon.