Janne K u r k i

[Psykopatologia]

HS - Kulttuuri 17.3.2010 (Jyrki Alenius)

KUKA?
Janne Kurki
*Filosofian tohtori ja lääketieteen lisensiaatti. Estetiikkaa käsittelevä väitöskirja valmistui vuonna 2003.
*Lääketieteessä erikoistuu lastenpsykiatriaan.
*Pyörittää omaa Apeiron-kirjankustantamoaan, joka julkaisee mannermaista ja lacanilaista filosofiaa. Kurki kääntää teoksia ja kirjoittaa myös itse.
_____

Filosofian pitää olla vaikeaa

Filosofian tohtori ja lääketieteen lisensiaatti Janne Kurki pitää suomalaisen filosofian tilaa säälittävänä.

"Ei ole mitään järkeä lukea sellaista, minkä ymmärtää. Eihän siinä mitään opi", sanoo Janne Kurki. Omaa Apeiron-pienkustantamoaan pyörittävä filosofi ja lääkäri kyllästyi 1990-luvulla suomalaisen filosofian surkeaan tilaan: "Oivalsin, että ainut tapa saada muutosta aikaan oli vaikuttaa nuoriin opiskelijoihin.
. . . Kurki päätti kääntää. . .
. . . väitöskirjansa valmiiksi Kurki huomasi, että. . . (- -)
_________________

Verhaeghe, Paul ([2002] 2004, 2009): Normaaliudesta ja muista mielenhäiriöistä. Subjekti ja Toinen. Suomentanut Janne Kurki. Alkuteos: Over normaliteit en andere afwijkingen. Handboek klinische psychodiagnostiek (2002). (Englanninkielinen laitos [2004]: On Being Normal and Other Disorders. A Manual for Clinical Psychodiagnostics. 524 p.] Vantaa: Apeiron Kirjat. – 576 s.

Tämän kirjan englanninkielisestä laitoksesta on arvioni Psykoterapia-lehden numerossa 1/2010 (ilmestynyt). Laitan tekstin jossain vaiheessa tänne.

Kurki tekee todellista kulttuurityötä.

[Miller]

HS Mielipide 19.3. : Filosofistille vaikeaselkoisuus ei ole hyve.

Janne Kurki väitti haastattelussa (HS Kulttuuri 17.3.) suomalaisen filosofian tilan olevan säälittävä: "Filosofian opiskelijat lukevat alkumetreiltä valmistumiseensa saakka vääriä kirjoja. Pääsykoekirjatkin ovat höpöhöpöä alusta loppuun." Mitä meidän filosofian opettajien ja opiskelijoiden sitten pitäisi lukea? "Ei ole mitään järkeä lukea sellaista, minkä ymmärtää. Eihän siinä mitään opi", Kurki sanoo. Asian kääntöpuoli on tietysti se, ettei myöskään kannata kirjoittaa mitään sellaista, mitä muut ymmärtäisivät.
Kurki on aivan oikeassa siinä, että akateeminen filosofia on aivan jotain muuta kuin mitä hän haluaa lukea. Se ei ole mahdollisimman vaikeaselkoisten tekstien tuottamista ja tulkitsemista.
Länsimainen filosofia on koko antiikista lähtevän historiansa aikana ollut kiinnostunut totuudesta ja todellisuudesta sekä siitä, miten voimme tietää näistä asioista jotakin. Jos jollakin on jotain kiinnostavaa sanottavaa, hän pyrkii sanomaan sen mahdollisimman selvästi ja myös perustelemaan sanottavansa. Ainoastaan näin on mahdollista vakuuttaa myös muut asiastaan. Filosofia ei tässä suhteessa eroa tieteestä. Kysymykset ja perustelutavat ovat vain hiukan erilaisia.
Kun Kurki näin julistaa akateemisen filosofian ja tieteen höpöhöpöksi, voisi odottaa, että hän jotenkin perustelisi väitteensä. Näin hän ei tee, missä hän on toki johdonmukainen: perusteluhan on hänestä höpöhöpöä.

Markus Lammenranta
yliopistonlehtori
Helsingin yliopisto

[dop]

Vanha aihe, mutta en malta olla kommentoimatta kerta tämä löytyy googlatessa Kurjen kirjoja. Minulle (29v), joka lopetti lukionsa kesken, Kurjen vastaus näyttäisi olevan mitä yksinkertaisin ja paikkansapitävin: ei ole järkeä lukea sellaista, jonka jo ymmärtää - koska silloin ei ymmärryskyky kasva eikä kehity. Ajattelu(kyky) ei laajene vaan tieto vain lisääntyy.

"To think, it is often better not to understand, and one can gallop through miles of understanding without the least thought being produced"

Jos jollakin on jotain kiinnostavaa sanottavaa, hän pyrkii sanomaan sen mahdollisimman selvästi ja myös perustelemaan sanottavansa. Ainoastaan näin on mahdollista vakuuttaa myös muut asiastaan. Filosofia ei tässä suhteessa eroa tieteestä.

Ehkäpä oleellista on jokin muu kuin muiden vakuuttaminen, kun "totuudesta ja todellisuudesta" on kyse. Kysymysten synnyttäminen ja sen seurauksena mahdollinen laajentuva liike - pysähtyneisyyden ja sen jälkeisen supistumisen sijasta?