Psykopatologia.munfoorumi.com

Pullopostia Seilin saarelta: Potilas numero 43
Kirjailija: Susan Heikkinen
Lukija: Sanna Majuri
7 h 2 min

Pulloihin kätketyt kirjoitukset kertovat elämästä syrjäisellä Seilin saarella, jonne mieleltään järkkyneitä naisia unohtui vuosikymmeniksi.

Lasipullot olivat säilyneet Seilin saaren metsissä 1950-luvulta saakka. Niihin kätketyissä lappusissa kerrottiin lääkkeistä ja sähköiskuista, elämästä suljettujen ovien takana. Kuka ne oli kirjoittanut? Mitä hänelle oli tapahtunut?

Kallionkoloon haudattujen muistojen kirjoittajaksi paljastui Seilin sairaalan potilas numero 43, Saima Rahkonen. Saima eli viimeiset vuotensa Seilissä, jonne hänet oli passitettu parantumattomasti mielisairaana. Pullopostia Seilin saarelta kertoo hänen tarinansa.

Saima vietti lähes koko aikuisikänsä mielisairaaloissa, yhteiskunnan varjoissa. Nykypäivän termein hänen olisi todettu sairastaneen skitsofreniaa.

Susan Heikkisen teos avaa Saiman tarinan kautta näkymiä psykiatrisen hoidon kehitykseen ja hulluuden historiaan. Se puhuttelee jokaista, jota mielen sairaudet ovat jotenkin koskettaneet.

Pullopostia Seilin saarelta: Potilas numero 43 on saatavilla ääni- ja e-kirjana.

logia kirjoitti:Minä kuuntelen "Pullopostia Seilin saarelta" äänikirjana Bookbeatissä.

Oletko käynyt Seilin saarella?

Kirjailijat: Mikko Kouki, Satu Rasila
Seilin naiset - 8 tarinaa hulluksi tulemisesta

Elokuvan lailla etenevät, koskettavat äänitarinat kertovat normiin sopeutumattomien naisten asemasta viime vuosisadan vaihteessa

Alman aviomies sulki hänet vuosiksi ruokakomeroon. Sigridin kaksoissisko hukkuu kesken leikkien. Hilda tappaa vauvansa ja kantaa loppuikänsä sylissään lapsen painoista kiveä.

Turun saaristossa Seilin saarella toimi naisten suljettu mielisairaala vuosina 1889–1962. Suuri osa potilaista oli naimattomia, köyhiä naisia. 1900-luvun alussa naisen kuva oli monella tavalla ahdas: naisen työpanos oli maalaistaloissa korvaamaton, mutta arvostus heikko. Hulluksi leimautumiseen saattoivat riittää vaikkapa suuret tunteenpurkaukset, riippumatta siitä, olivatko purkaukset loogista seurausta jostakin tapahtumasarjasta tai ei. Jos naiseuden tiukkaan normiin ei sopeutunut, ei yhteisö osannut useinkaan antaa asiassa armoa.

Keitä naiset olivat ennen Seiliin joutumista? Mitä he tunsivat ja kokivat? Minkälaista oli elää karun kauniilla saarella, jonne tiesi jäävänsä loppuiäkseen? Tositarinoista inspiroituneet tarinat herättävät kuulijan pohtimaan riipaisevia ihmiskohtaloita vain muutama sukupolvi sitten.

Satu Rasila on näytelmäkirjailija ja dramaturgi, joka perehtyi Seilin arkistoihin kirjoittaessaan näytelmää “Seili” Turun kaupunginteatteriin vuonna 2014. Mikko Kouki on teatterinjohtaja, Pro Finlandia-palkittu näyttelijä ja ohjaaja. Kaksikko työstää myös elokuvakäsikirjoitusta aiheesta.

Kun Hilda rakastuu suuren talon isäntään, hän ei osaa aavistaa mihin salattu suhde hänen elämänsä vie. Hildan tultua raskaaksi isäntä hylkää ja kieltää hänet. Salasuhteen häpeä jää Hildan kannettavaksi. Kun lapsi syntyy, suljetaan Hilda oman perheen ja myös oman kyläyhteisönsä ulkopuolelle. Ammatittomana, kodittomana ja rahattomana Hilda on täysin umpikujassa, ja tässä tilanteessa tekee teon, jonka seurauksena hän päätyy Seiliin. Hildan roolin näyttelee Jenna Varismäki.