Psykopatologia.munfoorumi.com

J o h d a n t o
__________________________________________________________________________________________________________

Re: Joululahja terapeutille
Kirjoittaja Varjolilja » 06.12.2010 12:11

(- -) Niin paljon olen tutustunut hänen siihen puoleensa, joka on terapeuttini ilman terapeutin roolia,
näkemään hänen lävitseen.
__________________________________________________________________________________________________________

Jaaha. Onkos terapeutilla tommoinenkin puoli?

Minusta tuossa tilanteessa on jotakin ihan helvetin väärin, ei voi mitään!

Mitä kokemattomampi, sitä enemmän lymyää roolin takana.

Huh, hirveän raskas duuni, todella... Itse ainakaan en usko, että pystyisin tekemään psykoterapeutin työtä päivääkään ilman toimivaa ns. hoitopersoonaa tai terapeutin roolia. Noin siis minä olettaisin ainakin. Tuskin pystyisin muutenkaan siihen työhön, tuskinpa vaan. Minä itse sitä paitsi tarvitsen varmaankin terapiakäynneilläni ihan tajuttomasta tilaa, että en usko terapiani olisi yhtä tehokasta, jos terapeuttini ei työskentelisi ammattiroolinsa kanssa. Ei siis välttämättä sen takaa, mutta sen kanssa.

Pitääkö psykoterapian olla tehokasta? Ja millaista olisi tehokas terapia? Shokeeraavien lukuhetkien jälkeen (HS:n kuukausiliitteen Kustannusosakeyhtiö Koivuniemeä ja uskonnollisen lahkon ympärillä harjoitettua sielunhoitoa käsittelevä artikkeli) ajatus tehokkaasta terapiasta saa monenlaisia jopa kyseenalaisia sävyjä.

Ketjussa "Yksilö vrt. ryhmän ajattelu" Psykopatologia mainitsee tavoitteet ja niiden vaikutukset terapiaan.

Mielestäni on ollut aina merkittävä asia, kun terapeutti on kertonut jotain omista ajatuksistaan ja omasta elämästään. Kaikki on varmasti ollut tarkoin harkittua, mutta silti tehnyt terapeutista inhimillisemmän. Oma terapiani ei ole diagnoosieni takia ollut koskaan oikeaoppisen pidättyväistä ja tulkitsevaa, olemme tunteneet yli viisitoista vuotta ja terapiassakin olen käynyt nyt viisi vuotta perätysten. Silti ei ole pienintäkään pelkoa, että hän unohtaisi terapeutin roolinsa. Näin ei käynyt, vaikka taannoin kyseenalaistin hänet ja koko terapian.

Näyttäisi siltä, että terapeutin rooli "hyvässä" merkityksessä nähdään ammattitaitona yms. ja "huonossa" mielessä suojatumisena neutraaliuteen yms.

Psykopatologia, juuri noin! Minua ei suoraan sanoen kauheasti edes kiinnosta oman terapeuttini yksityiselämä, vaikka hän siis terapeuttina on minulle suorastaan rakas! Minusta tuntuisi oudolta jutella käynneillämme myös hänen kuulumisistaan. No, kukin tosiaan tavallaan, ja hyvä jos jokaiselle löytyy sopiva terapeutti ja terapiamuoto. Minulla on kokemusta sekä levottomista höpöttäjistä, että vaikenevista muureista. Nykyinen psykoterapeuttini on ihan paras kaikin tavoin. Yli 10 vuotta ollaan jo yhdessä tehty töitä.

Minä toivon itselleni mahdollisimman tehokasta psykoterapiaa, siksi koska ihmiselämä on ajallisesti rajallinen, ja yhteiskunnan myöntämät tuet, saatikka oma varallisuuteni. Ja todennäköisesti myös mahdollisuuteni jatkaa loputtomiin käyntejä näin hyvällä terapeutilla. Hänhän voi vaikka muuttaa Norjaan tai mitä vain...

Minätäällä, tuo kuulostaa ihan hyvältä, vaikuttaa siltä, että terapia antaa paljon.