Psykopatologia.munfoorumi.com

Kerro välähdyksiä elämästäsi 10 vuotta sitten niin kauan kuin muistat tai olet elänyt. Ei sen tarvi olla mitään vakavaa vaan jotain mitä siltä ajalta on jäänyt mieleen

2009
1999
1989 jne

Miks? Kerro sä.

Kerron. Mä olen vaan väsynyt noista lääkkeiden vedosta. Silloin saan idiksiä aloituksiin jne mutta en jaksa toteuttaa.

Ei tää ollut mikään ansa tms. vaan vastaan siihen kyllä omalta puolestani eli 79, 89, 99 ja 2009 mutta ne menee huomiseen tai ylihuomiseen - nyt ei paukkuja riitä...

Nää on hauskoja aloituksia...

2009 oli melkoista kärvistelyä masennuksen kanssa. Olin juuri jäänyt pitkälle sairauslomalle töistä ja pähkäilin sitä, hakeudunko eläkkeelle vai vieläkö lähden takaisin töihin. Päässä pyöri, onko elämällä enää mitään arvoa jos lopetan työt...

1999 Tein töitä hyvällä motivaatiolla ja suurella sydämellä. Rakensin viikonloput ja iltaisinkin taloamme. Samalla yritin jotenkin saada kotityöt organisoitua ja selviytyä lasten harrastuskuskaamisrumbasta, koska mies rakensi vielä enemmän taloa.

1989 Kävin töissä, aloitin hyvin pitkäksi venyneen terapian, elin miehen ja leikki-ikäisten lasten kanssa sosiaalisesti aktiivista perhe-elämää. Haettiin elämänlaatua muuttamalla pois kerrostalosta.

1979 Elin kirjoitusten jälkeisiä välivuosia. Juhlin paljon. Olin opiskelevinani jotain ja tein vähän kaikenlaista elääkseni. Tapailin kahta tyyppiä samaan aikaan, kunnes lopulta valitsin kaverin, joka on edelleen mieheni.

1969 Kävin koulua. Urheilin. Pelasin poikien kanssa paljon pallopelejä. Viihdyin kylän poikaporukassa muutenkin. Haaveilin jo tuolloin ajasta, jolloin pääsen muuttamaan kaupunkiin pois maalta.

1959 Synnyin pieneen maalaiskylään. Olin kuulemma rauhallinen ja helppo vauva.

Valkosiipi, olipa mukavat muistelut. Tuli hyvä mieli lukiessa.

1969 lastentarhassa kypsää menoa.

1979 tyttöluokalla rempseä meininki.

1989 avioon ja läheisen sairastuminen, mikä muutti elämän suunnan kokonaisuudessaan.

1999 voimakkaan intensiivinen tavoite käyntiin.

2009 suunnan muutos, joka johti nykyiseen työhön.

1989 tokaluokkalainen, NKOTB-fani, koulukiusattu, hampaiden oikomishoito alkoi, muutettiin omakotitaloomme, isoisoisä äidin puolelta kuoli, käytiin Kanariansaarilla ekaa kertaa koko perheen voimin (vanhemmat oli käyny kahdestaan jo aiemmin)

1999 olin lukiossa, stipendiaattimatka Saksaan, tutustuin siinä H:n, joka on yhä ystäväni, erinäisiä nais- ja tyttöihastuksia, isoisoäiti äidin puolelta kuoli, lopetin hameiden ja leninkien käytön (ei oo mun juttu), kävin Ruisrockissa ekaa kertaa lähinnä kattomassa Metallicaa (myös The 69 Eyesin keikka jäi mieleen), join ekat kännit ja tokat ja kolmannet, kokeilin ekaa kertaa tupakkaa (Punaista Marlboroa) (kokeiluja yhteensä kaks ja se oli siinä), kirjoittelin paljon runoja

2009 olin parisuhteessa, mutta se ei toiminu ja erottiin,mut oltiin kamuja, yritin tokaa kertaa itsaria (en menny loppuun asti= siks oon yhä tässä), olin työttömänä ja sit työelämävalmennuksessa kirjastossa ja sit pitkällä sairauslomalla ja sen jälkeen alkoi yhä mulla jatkuva kuntoutustuki, sain tietää, että mulla oli jo 7 v ollu skitsofrenia (kiva hei tietää vast tos vaihees,not), treffailin yhtä likkaa, mut ei se kehittyny parisuhteeks, mut yhä ollaan tuttavia, rupesin absolutistiksi, aloitin psykiatrian työterapian (pakkasin CaiLapin tuotteita 2009-2011), aloin käydä kohtaamispaikassa

2019 edelleen kuntoutustuella ja 2013 alkaen taas parisuhteessa saman miehen kanssa, jonka jätin 2009, opiskelua Työväenopistossa, hengailua kohtaamispaikassa ja toimintakeskuksessa, Tuomasmessuja ja leffavisoja, hyvää arkea, masislääkitystä vähennetty (olo parani), nykyisellään skitsoaffektiivinen häiriö pääasiallinen diagnoosi, paljon kulttuuriaktiviteetteja oman kullan kans (taidenäyttelyt, museot, keikat, näytelmät ym.), olen jopa hieman laihtunut, absolutisti olen edelleen

Rakkaussoturi mainitsi lukioajan stipendiaattimatkan Saksaan. Kun olin lukiossa, saksanopettaja puhui jostain stipendeistä, jakoi lomakkeita ja kehotti hakemaan. Kesän aikana olisi päässyt Saksaan, en muista kuinka kauaksi aikaa. En ensin ottanut lomaketta. Sitten kuitenkin hain lomakkeen ja opettaja sanoi ihmetelleensä, enkö ota.

En kuitenkaan saanut stipendiä. Millä perusteella ne oikein on jaettu? Muistatteko muut noita Saksan-stipendejä?

Ei ole voinut ainakaan opintomenestyksestä jäädä kiinni. Saksastakin vetelin kymppejä joka kurssista.

1979
Olin 5v
Äiti sai aika hyvän duunin osin suhteilla ja muutettiin toiseen paikkaan Lappeenrannassa. Heti tuli kaksi tyttöä pyytämään mua leikkimään ulos. Äiti käski mennä vaikka olisin paljon mielummin jäänyt järjestelemään uutta huonettani. (Sosiaalinen lapsesta lähtien? ) Toinen tyttö, Outi, oli vuoden nuorempi mua ja toinen, Henriikka, vuoden vanhempi. Ne näytti maassa ollutta kengänjälkeä ja sanoivat "Astu tohon - astu vaan - ei me olla syljetty siihen!" Ajattelin että tottakai ne on sylkeneet kun noin sanoo. Ja mietin että ei tuo mua vanhempi mahda olla mikään ruudinkeksijä - sen pitäis jo mua vanhempana ymmärtää asioita. Ja että hyvinpä tämäkin muutto meni kun mua aletaan heti ekana päivänä kiusaamaan. Vanhemmasta tytöstä tuli tosiaan myöhemmin sadistinen kiusaaja mua kohtaan ja usutti siihen muitakin lapsia. En ymmärtänyt koskaan miksi se ei musta tykännyt. Outin kanssa ystävystyin myöhemmin ja olin heillä perhepäivähoidossakin.

1989
Olen yläasteella ja yksinäinen koulussa. Vaan yksi kaveri SK jonka kanssa nähtiin viikonloppuisin. Meillä oli sellainen mielikuvituspeli jota pelattiin. Se oli vähän kuin telkan saippuaooppera - saanut vaikutteita Dallasista ja Dynastiasta. Jostain syystä mä esitin yleensä miehiä ja kaveri naisia. Muuta iloista tai asioita joita haluaisi muistella ei vuodessa ole.

1999
Olen jo pitkälti suorittanut ne yliopisto-opinnot 200 ov jotka suoritin. Olin kesän töissä kirjastossa ja teinitytöt alkoi kiusata mua. Sitten menin yliopistoharjoitteluun Hesperiaan ja se harjoittelu varmaan sinetöi sen etten valmistunut. Työnkuva oli sekava, töitä ei oikein ollutkaan, enkä saanut tarvitsemaani tukea. Mutta vedin runoryhmää Päiväsairaalassa. Siitä tykkäsin mutta jouduin ottamaan ennen sitä kyllä 30 mg tenoxia jännitykseen.

2009
Olin aika alkoholisoitunut. Tutustuin P:n ja tintattiin usein Haagassa yhdessä. Mentiin karaokebaariin ja tarpeeksi kännissä ollessamme laulettiin siellä Nylon Beatia En tainnut olla töissä ollenkaan kun yks työ loppui keväällä 1998 ja toinen alkoi 2000. MItäköhän mä tein tuon vuoden? Ei oo kalentereja tallessa. Niin joo blogeja vois löytyä muttei oo fiilistä etsiä. Ai niin pidin 35 v synttärit jotka meni ihan hyvin.

vibeke kirjoitti:Rakkaussoturi mainitsi lukioajan stipendiaattimatkan Saksaan. Kun olin lukiossa, saksanopettaja puhui jostain stipendeistä, jakoi lomakkeita ja kehotti hakemaan. Kesän aikana olisi päässyt Saksaan, en muista kuinka kauaksi aikaa. En ensin ottanut lomaketta. Sitten kuitenkin hain lomakkeen ja opettaja sanoi ihmetelleensä, enkö ota.

En kuitenkaan saanut stipendiä. Millä perusteella ne oikein on jaettu? Muistatteko muut noita Saksan-stipendejä?

Ei ole voinut ainakaan opintomenestyksestä jäädä kiinni. Saksastakin vetelin kymppejä joka kurssista.

Musta meillä ei jaettu mitään ulkomaanmatka-stipendejä. Sain äidinkielestä stipendin lukion ekan tai tokan luokan jälkeen. Ei kun se oli nimeltään ahkeruus-stipendi ahkerasta koulutyöskentelystä! Ja mua nauratti kun oikeasti olin varsin laiska. Mutta suurin syy stipendille oli varmaan äidinkieli ja stipendi olikin vain yksi joku paksu kielioppi/sivistyssanakirja. Ei meillä matkoja ollut vaan kaikki muutkin sai kirjastipendejä tai mahdollisesti pieniä lahjakortteja.

Sain sen stipendin Saksan Kulttuuriministeriön alaisen Pädagogischer Austauschdienstin kirjoituskilpailusta. Olin siis Suomen parhaimpia siinä.
Niitä matkoja oli useampia, mutta meidän reissu suuntautu Keski-Saksaan ja porukassa oli ympäri Suomea lukiolaisia, muistaakseni 10 tyttöä ja yks poika. Matka sisälsi saksan opiskelua omassa ryhmässä (+ myös matikan, enkun ym. saksalaisten kanssa) ja retkiä moneen paikkaan.
Siis k.o matkalle pääsy ei ollu kiinni omasta saksan opesta tai koulumenestyksestä. Vaan sen otsikkoaineen piti olla hyvä.Mutta kyllä piti täyttää taustatietolomakkeet ja matkan jälkeen piti jokaisen kurssilaisen (sehän siis oli kielikurssimatka, mutta siis ilmainen)kirjoittaa raportti matkasta Saksan suurlähetystöön Helsinkiin saksaksi.
Eli siis pääsin kielikurssimatkalle, mutta en rahalla, kuten EF:n tai STS:n kautta reissaavat vaan taitojen perusteella ja niin paljon innostuin saksasta, että sitähän sitten menin yliopistoon pääaineena opiskelemaan. Silloin hakijoita oli 250 ja 24 otettiin oppiaineeseen, joten ei sinne silloin noin vaan menty. Ja sairastumisesta huolimatta sain sentään Hum.kandin tutkinnon tehtyä. Ja on mulla opiskeluoikeus tallella, koska aloitin opintoni 2000 syksyllä eli paljon ennen vuoden 2005 opintoajanrajausta.
Kovin seikkaperäisemmin en voi kirjoittaa, kun tästäkin mut voi joku tunnistaa.

Tuollainen kielikurssimatka kuulostaa tosi kivalta!

Juu, olihan se kivaa. Paljon muistoja ja onneksi myös valokuvia sieltä. Ja yks hyvä ystäväkin löyty sieltä ja yhä ollaan tekemisissä. Ja kun noista vuosista kirjoitin, ni äkkäsin et muistan vanhoja aikoja melko hyvin, toisaalta olen myös tämän ketjun nuorin. No, olen 37-vuotias, eli en ihan kersa minäkään (täytän syksyllä 38 v).

Minka lukioluokan kesalla teilla tuollainen oli?

Toi oli lukion tokan vuoden jälkeen kesällä, mutta ei mun aikana enää mitään luokkia lukiossa ollu. Oli ryhmät ja ryhmänohjaajat ja oma ryhmä kokoontui pari kertaa lukuvuodessa. Itte kävin lukion kolmessa vuodessa, mut bestis neljässä tais joku kahdessa vuodessa käydä ja joku jopa viidessä. Tosin viidessä vuodessa opiskellu joutui siirtymään iltalukioon.
Ja siis kaikki muut matkalaiset oli muualta, ihan toiselt puolelt Suomeekin.