Psykopatologia.munfoorumi.com

Tämäkin on varmaan ollut aiemmin mutta nimeä 10 itsellesi tärkeää tai erityistä kirjaa. Voi vaihdella korkeakirjallisuudesta dekkareihin, lastenkirjoihin ja mikä ettei tietokirjoihinkin.

Eikö vähempi riittäisi?

Sinuhe egyptiläinen Mika Valtari

Sanoisin, että tähän aikaan sopisi saman kirjoittajan Mikael Karvajalka ja erityisesti sen jatko-osa Mikael Hakim, jossa Mikael seikkailee muslimien alueella.

Mulla esim.

1 Dostojevski - Rikos ja rangaistus
2. Patricia Highsmith - Lahjakas herra Ripley
3. Michael Ende - Tarina vailla loppua
4. Tsehov - Novellit
5. Scott Orson Card - Kuolleiden puolustaja
6. Emily Bronte : Humiseva harju
7. Kazuo Ishiguro - Ole luonani aina
8. Elena Ferrante - Napoli-sarja
9. Gogol - Novellit
10. Arthur Conan Doyle : Sherlock holmes

Nämä klassikot eivät taas ole napanneet. En ole saanut luettua (0) tai en ole pitänyt (-)
1. Tolkien : tarina sormusten herrasta (0)
2. Eco : Ruusun nimi (0)
3. Mika Waltari : Sinuhe egyptiläinen (-)
4. Johanna Sinisalo : ennen päivänlaskua ei voi (-)
5. Paolo Coelho : Alkemisti (---!)
6. Proust : Kadonnutta aikaa etsimässä (0)
7. Sofi Oksanen : Stalinin lehmät (-)
8- Dicker : Totuus harry quebertin tapauksesta (-)
9. Gunter Grass : peltirumpu (0)
10. Decamerone (0)

täytyy käydä etsimässä virikkeitä loppuja neljää varten

Järjestystä ei ole. Kirjoja, joista olen pitänyt:

— José Saramago, Kertomus sokeudesta
— W.G Sebald, Austerlitz
— Chimamanda Ngozi Adichie, Purppuranpunainen hibiskus
— Rakel Liehu, Helene
— Anni Kytömäki, Kivitasku
— Virginia Woolf, Majakka
— Nadine Gordimer, Luonnonoikku
— Jayne Anne Phillips, Suojelus
— Joyce Carol Oates, Kosto: rakkaustarina
— Alistair MacLean, Jääasema "Zebra"

Dostojevskin Rikos ja rangaistus olen tuosta listasta lukenut, mutta en siitä hirveästi pitänyt. Turhan synkkää, ei huumoria, kuin suossa rämpisi.

Varmasti kuvaa hienosti rikoksen tehneen sielunmaisemaa, mutta minulle tuli ankea olo.

Minusta siinä oli valtavasti huumoria! Esim. se hautajaiskohtaus jonne leski raahasi kaikki naapuruston ihme tyypit jotka suostuivat tulemaan ja alkoi sitten tappelemaan saksalaisnaisen kanssa.

Sinuhen luin koulussa kun sillä sai lukiossa numeroa paremman arvosanan historian numeroon. Minusta se taas oli synkkä ja huumoriton, naiskuva oli ankea ja tuli tunne ettei Waltaria enää ikinä.

Satunnaisessa järjestyksessä:

Väinö Linna, Täällä Pohjantähden alla (osat 1-3)
Ousmane Sembene, Jumalan puupalikat
Alain Paton, Liian myöhään vesipääsky
Nikolai Gogol, Kuolleet sielut
Pjotr Kropotkin, Anarkistin muistelmat
Maria Jotuni, Huojuva talo
John Steinbeck, Vihan hedelmät
Kurt Vonnegut, Teurastamo nro 5
C.S. Lewis, Taikurin sisarenpoika
Roald Dahl, Ilmarin ihmelääke

Hirveän vaikeaa valita, ja lisäksi jotkut mainituista ovat vain esimerkkejä kirjailijan tuotannosta. Nuo nyt kuitenkin tulivat ensimmäisinä mieleen.

Tykättyjä, ei ole paremmuusjärjestyksessä:

Nicky Cruz: Juokse poika juokse
Pasi Kostiainen: Apulanta Maalin alta
Irvine Welsh: Porno
Matti. O. Huttunen: Psyykenlääkeopas
Claire Castillon: Äidin pikku pyöveli
Tony Anthony: Kesytä tiikeri
Jorma Myllärniemi: Narsismi - vamma ja voimavara
Pertti Luukkonen: Rajatilat - Persoonallisuushäiriöt 1
Aino-Maija Metsola: Tärkeitä sanoja
Matti. O. Huttunen, Lumikukka Socada: Psyykenlääkkeet ja niiden käyttö

Teurastamo nro 5 ja Äidin pikku pyöveli olivat hyviä. Entä teidän huonot kokemukset ja keskenjääneet?

"Entä teidän huonot kokemukset ja keskenjääneet?"

En ole joskus pystynyt tai pysty nytkään (riippuen kirjasta) lukemaan Seitsemää veljestä, Nietzschen Moraalin alkuperästä ja Thielst Peterin Elämä ymmärretään taaksepäin, mutta se täytyy elää eteenpäin - Kertomus Søren Kierkegaardista. Ja sit nää Kultakutrit, Hannut ja Kertut sun muut

1. Christer Kihlman: Sininen äiti
2. Anja Kauranen: Sonja O. kävi täällä
3. Hermann Hesse: Arosusi
4. Hermann Hesse: Demian
5. Riku Korhonen: Kahden ja yhden yön tarinoita
6. Virpi Hämeen-Anttila: Suden vuosi
7. Kyllikki Mäntylä: Kootut jutut
8. Uusi jokanaisen niksikirja
9. Anna-Leena Härkönen: Avoimien ovien päivä
10. Juha Virkki: Sohvaperunan leffaraamattu

Psywo kirjoitti:"Entä teidän huonot kokemukset ja keskenjääneet?"

En ole joskus pystynyt tai pysty nytkään (riippuen kirjasta) lukemaan Seitsemää veljestä, Nietzschen Moraalin alkuperästä ja Thielst Peterin Elämä ymmärretään taaksepäin, mutta se täytyy elää eteenpäin - Kertomus Søren Kierkegaardista. Ja sit nää Kultakutrit, Hannut ja Kertut sun muut

Kahlasin seitsemän veljestä. En tuota Nietzscheä.

Sen muistan noista prinsessasaduista (tuhkimo, prinsessa ruusunen jne) että vastustin niitä lapsesta asti). Minulla on mielikuva että jossain päiväkodissa n. 4-5 vuotiaana tytöt äänestää ja haluaa kuulla sellaisen ja olen kuolla pitkästymiseen. Ihmettelen miten taas noi voi haluta tota helvetin samaa! Tuon ikäisenä pidin esim. tinteistä. Joista niistäkin olin aika valikoiva. Kun tintin matka kuuhun oli vähän pitkästyttävä niin isäni piti sen äänellään huvittavana.

Sitten muistan kun mökillä tätini entinen mies nosti jonkun metakan kun heidän liittonsa oli ohi. Piti ihmeellisiä monologeja ja muistan että yhdessä monologissa valitti että kun paikassa on 5-vuotias lapsi (minä) niin hänen olisi pitänyt ymmärtää nähdä ennusmerkit jo siinä vaiheessa kun hän lukee sille perkeleen lapselle Tinttiä ja se reagoi "Miks ihmeessä luet sitä noin? Hei, miks sä noin sitä luet?" Että lähteä kävelemään kun ei helvetti lapsellekaan kelpaa!

eea kirjoitti:

Psywo kirjoitti:"Entä teidän huonot kokemukset ja keskenjääneet?"

En ole joskus pystynyt tai pysty nytkään (riippuen kirjasta) lukemaan Seitsemää veljestä, Nietzschen Moraalin alkuperästä ja Thielst Peterin Elämä ymmärretään taaksepäin, mutta se täytyy elää eteenpäin - Kertomus Søren Kierkegaardista. Ja sit nää Kultakutrit, Hannut ja Kertut sun muut

Kahlasin seitsemän veljestä. En tuota Nietzscheä.

Sen muistan noista prinsessasaduista (tuhkimo, prinsessa ruusunen jne) että vastustin niitä lapsesta asti). Minulla on mielikuva että jossain päiväkodissa n. 4-5 vuotiaana tytöt äänestää ja haluaa kuulla sellaisen ja olen kuolla pitkästymiseen. Ihmettelen miten taas noi voi haluta tota helvetin samaa! Tuon ikäisenä pidin esim. tinteistä. Joista niistäkin olin aika valikoiva. Kun tintin matka kuuhun oli vähän pitkästyttävä niin isäni piti sen äänellään huvittavana.

Sitten muistan kun mökillä tätini entinen mies nosti jonkun metakan kun heidän liittonsa oli ohi. Piti ihmeellisiä monologeja ja muistan että yhdessä monologissa valitti että kun paikassa on 5-vuotias lapsi (minä) niin hänen olisi pitänyt ymmärtää nähdä ennusmerkit jo siinä vaiheessa kun hän lukee sille perkeleen lapselle Tinttiä ja se reagoi "Miks ihmeessä luet sitä noin? Hei, miks sä noin sitä luet?" Että lähteä kävelemään kun ei helvetti lapsellekaan kelpaa!

Joo sellasta se ... Tintti lienee mulle jotenkin outoa ja tuntematonta, liian kehittynyttä? Luin paljon/mulle luettiin paljon, kun olin lapsi. Taisin tykätä eniten ihan vaan Pupu Tupunasta, Mintusta yms.

Kesken jääneet lukemiset:
-Saatana saapuu Moskovaan
-Notre-Damen Kellonsoittaja
-Irwing Welshin teoksista kaikki (yrittänyt olen, mut en pysty lukeen niit)
-E.T.A Hoffman: Paholaisen eliksiirit
-Vanha Testamentti (Uuden testamentin oon lukenu kokonaan 2 krt)
-F.E Sillanpään Hurskas kurjuus
-Thomas Mannin Buddenbrookit
-Hermann Hessen Lasihelmipeli

Mainitsen vain yhden ja samalla tärkeimmän: Sigmund Freudin tuotanto. Epäonnistustumisten, epätoivon, huonommuudentunteen, itseinhon jne. keskellä se auttoi ymmärtämään, että näillä edellytyksillä elämäni oikeastaan on näin pitänytkin mennä, auttoi hyväksymään itseni ja samalla antoi toivoa paremmasta.

Palle kirjoitti:Eikö vähempi riittäisi? - Sinuhe egyptiläinen Mika Valtari - Sanoisin, että tähän aikaan sopisi saman kirjoittajan Mikael Karvajalka ja erityisesti sen jatko-osa Mikael Hakim, jossa Mikael seikkailee muslimien alueella.

Mika Toimi Waltari (1945): Sinuhe egyptiläinen. Viisitoista kirjaa lääkäri Sinuhen elämästä n. 1390—1335 e.Kr. — 1975: 786 s.
— (1952): Johannes Angelos.
Otto Fenichel (1945): The Psychoanalytic Theory of Neurosis: London: Routledge & Kegan Paul Ltd, 1946 (- -), 1966. — x & 703 p. (713).
(31.1.2019)
(1940), suom. 1950.
1954.
(1953) 1956. (1951) 1956.

^ Olipa hyvä listaus ja mielenkiintoisia perusteluita. Kiinnostavaa.

Kyllästynyt kirjoitti:Satunnaisessa järjestyksessä:

Kyllästyneen listalla inhokkikirjat loistavat poissaolollaan. Ei kai sitä noin täällä elellä? Kuin pellossa - jossa ei tunnetusti kirjoja nähdä ellei joku ole sattunut sinne sellaista pudottamaan - vaan jotain pitäisi nimetä!