Hilppa kirjoitti:... Yksi asia jäi ihmetyttämään. Kansallisbaletin miehitys on tällä hetkellä ulkomaalaisvoittoinen. Onko ala niin vaativa, että meiltä ei enää tule huippurooleihin ensitanssijoiksi kykeneviä ammattilaisia?
Sangen monet pikkutytöt, ja jotkut pojatkin, haaveilevat tanssijaksi pääsemisestä, mutta vuosien varrella osa siitä harvalukuisesta joukosta, joille se on fyysisesti mahdollista ja joilla on mahdollisuus koulutukseen päästä, väsyy matkalla.
Tyylipoliisin aloittaessa ikäluokkaryhmässä oli parikymmentä lasta. Vuosien varrella heistä osa väsyi, joidenkin kroppa ei vain kestänyt rääkkiä (selkä, lonkat, polvet, nilkat). Toisilla kroppa olisi kestänyt, mutta kasvun myötä olivat vartalon mittasuhteet muuttuneet niin, etteivät ne enää "kelvanneet" klassiseen balettiin, ja lopulta paristakymmenestä ammattitanssijaksi tähtäävän koulutuksen aloittajasta vain kahdesta tuli ammattilaisia.
BTW. Toisella heistä oli suuria vaikeuksia saada nilkkojaan ojennettua riittävän suoriksi, ja (tämä on minusta sangen kyseenalaista menettelyä) tanssijan hyvin kunnianhimoinen äiti kuulemma istui joka päivä tunnin ajan lapsensa nilkkojen päällä niitä taivuttamassa.
Oli taatusti kivuliasta, enkä itse olisi tuollaiseen ryhtynyt, mutta ilman sitä ei lapsella olisi koskaan ollut (klassisen baletin) ammattitanssijaksi mitään mahdollisuutta.
Kiinasta kotoisin olevat tanssijat vaikuttavat varsin pienikokoisilta ja sirorakenteisilta. Klassisessa baletissa se on etu jota ei millään koulutuksella pysty saavuttamaan, ja siinä mielessä heillä on etulyöntiasema moniin suomalaisiin verrattuna.
Luulen myös, että Kiinassa tanssin opiskelu on vielä suomalaista koulutustakin kurinalaisempaa ja rankempaa, eivätkä suomalaiset lapset yksinkertaisesti vain suostu moista rääkkiä vuosikausien ajan sietämään.