Pertti Luukkonen: Turhaa viivettä Kelan kuntoutu(mi)s-psykoterapia-hakemuksissa (24.11.2018)
Google: ”Kuntoutuspsykoterapia 18.6.2018” https://www.kela.fi/documents/10192/323 ... erapia.pdf (65 s.)
Google: Lomake ”KU 131” https://www.kela.fi/documents/10192/3861304/KU131.pdf (4 s.)
__________________________________________________________________________________________________________________________________________________
I n g r e s s i
Psykiatri sanoo potilaalle (3 kk hoitojakson loppupuolella): B-lausunnon kirjoitan sinulle heti, kun olet löytänyt sopivan psykoterapeutin.
— Terapeutti toteaa potilaalle: Nyt en valitettavasti osaa sanoa, onko minulla vapaita aikoja parin kuukauden päästä. Ja otan tutustumiskäynnille tavallisesti vain niitä, joilla on B-lausunto jo valmiina. (Mahdollinen aloitus jää kiusallisesti "auki".)
Psykiatrin tulisi sanoa: Kirjoitan sinulle B-lausunnon pikaisesti, jotta voit lausunnon kanssa etsiä terapeutin, jonka kanssa voit nopeasti aloittaa.
— Psykoterapeutti toteaa: Nyt aikoja on; pääsetkö jo ensi viikolla?
__________________________________________________________________________________________________________________________________________________
TEESI: Potilaan tulisi saada B-lausunto itselleen viimeistään 3 kuukauden hoito- ja tutkimusjakson päätyttyä riippumatta siitä, onko hänellä terapeutti katsottuna.
— Useimmat yhteydenottajat eivät edes tajua, että kuntoutuspsykoterapia voisi alkaa vasta (vajaan) parin kuukauden päästä Kelan päätöksen tultua.
KELAn kuntoutuspsykoterapia aikuisille on tarkoitettu 16—67-vuotiaille, ja terapian kesto on tavallisimmin kolme vuotta, vuodeksi kerrallaan (so. uusi hakemus); maksimissaan (200 x) 80 + 80 + 40 istuntoa per vuosi, käytännössä (0, 1—)2+ x viikossa; kolmas vuosi (0—)1+ x viikossa (à 45 min; kernaasti 60 min); Kela-korvaus à 57,60 (jonka lisäksi on potilaan omavastuu, jonka suuruus sovitaan terapeutin ja potilaan kesken; täyden tunnin sessioista omavastuu voi olla suurempi). Hakemuksen tulee sisältää 1) kuntoutettavan oman hakemuksen (KU 131, yllä) lisäksi 2) lääkärin (psykiatrin tai vastaavan) (ei vuotta vanhempi) B1-lausunto diagnooseineen. Hakemuksen käsittely Kelassa on kestänyt (nykyisin) n.1½ kk. Diagnoosin jälkeen psykiatrisen hoidon on pitänyt jatkua (n.) 3+ kk ennen 1. vuoden kuntoutuspsykoterapian aloittamista ("karenssi"). Terapeuttia kannattaa alkaa etsiä hyvissä ajoin ennen hoito- ja tutkimusajan päättymistä ja viimeistään silloin, kun potilas tietää saamansa B-lausunnon ajankohdan. — Ko. karenssin suhteen kuntoutettavat ja potilaat jakaantuvat 1) "uusiin", so. diagnosoimattomiin ja 2) "vanhoihin", joilla on jo diagnoosi:
1) "UUDELLA" kuntoutus-”kandidaatilla” käynti kunnallisessa (tms.) psykiatrisessa yksikössä on (puhtaimmillaan) ensimmäinen, ja em. 3 kk hoito (lääkäri ja usein myös psykologi ym.) toimii myös tutkimuksena, jotta lääkärillä olisi riittävä tuntemus ja tiedot B-lausuntoa varten. Hoidon tulee jatkua samassa yksikössä, jossa kirjoitetaan myös seuraavien vuosien B-lausunnot, mielellään samalla lääkärillä. — Psykiatrin yksityisvastaanotolla kolme käyntiä on useimmiten riittävä, ja B-lausunnon potilas saa 3 kk hoitojakson päätyttyä, mikä sujuvoittaa terapeutin etsimisessä (vrt. ingressi & alla). — Täten jos ensi kosketus psykiatriin on esimerkiksi 1.1.2018, potilas voisi (periaatteessa) aloittaa kuntoutuspsykoterapian 1. huhtikuuta, jos psykoterapeutti on haettu ja sovittu. (Kelalla on useimmiten ollut hyvää joustoa ko. aikamääreiden suhteen.)
2) "VANHA" kuntoutus-kandidaatti on voinut käydä jo vuoden 2017 aikana vaaditut 3 kk täyteen, jolloin hänellä on jo diagnoosi, joten hän voisi aloittaa kuntoutuspsykoterapian jo vuoden 2018 alusta, jos terapeutti on sovittu. — Nykyisin suosituksena tuntuu olevan, että terapia-kandidaatti käy parilla, jopa kolmella psykoterapeutilla ennen lopullista valintaa, johon kuluu hyvinkin 1+ — 2 kuukautta.
NYKYÄÄN trendinä kunnallisissa yksiköissä näyttää olevan, että psykiatri antaa potilaalle B-lausunnon vasta sitten, kun sopiva psykoterapeutti on löytynyt. Julkisella puolella ehkä ajatellaan, että terapeutin nimen tivaaminen lyö lukkoon kunnallisen ja privaattisektorin yhteistyön tai jopa motivoi terapeutin etsintää, vaikka käytäntö luultavasti lamaa ja luo viivettä. Näet terapeutti ei useimmiten tiedä ’vapaita aikoja-tilannettaan’ parin kuukauden päähän, ja tilanne jää auki ja/tai potilas jää jonoon. Terapeutti on kiinnostunut B-todistuksesta myös psykiatrisena asiantuntija-lausuntona — välillä myös "varmuuden" vuoksi. (Kyllä kai tämänkaltaisessa kliinisessä prosessissa potilaalla "kuuluu" olla lähete mukanaan?!) Mutta jos potilaalla on B-lausunto jo tutustumiskäynnillään, tilanne on selvempi puolin ja toisin. — (Psykoterapeutin nimeä kysytään kuntoutettavan omassa hakemuksessa (KU 131, kohta 10 Kuntoutuksen toteutus, s. 3). Nimen ilmoittaminen ei kuitenkaan Kelankaan mielestä ole ehdoton vaatimus, ja nimen voi ilmoittaa myös jälkikäteen.)
KÄYTÄNNÖSSÄ (ihka) uuden julkisen sektorin potilaan kuntoutuspsykoterapiahakemus-prosessi terapian alkamiseen vie (yli) puoli(sen) vuotta. — Jos on 1.1.2018:
( I ) 1.1.—30.3. (3 kk) hoito (tutkimus; "karenssi");
( II) terapeutin etsiminen n. 15.2.—n.30.4. (n. 1½ kk);
(III) n.15.5. hakemus Kelaan+päätös n.30.6. (n.1½ kk);
(IV) kuntoutuspsykoterapia alkaa n.15.7.2018.
NOPEIMMIN kuntoutuspsykoterapiaan pääsee "vanha" potilas, jolla on psykoterapeutti jo katsottuna valmiiksi, eli helmikuun puolen välin jälkeen (eli Kelan käsittelyn verran).
(312 s.)
Pertti Luukkonen, filosofian lisensiaatti, laillistettu psykologi, psykoterapeutti; Päivärinnankatu 4 A 4, 00250 HELSINKI; p. 0400 350 007 pertti_luukkonen@kolumbus.fi — Google: "Psykopatologia-foorumi"/ Terapiaa viewtopic.php?f=13&t=21671