Psykopatologia.munfoorumi.com

Voisi olla ihan terapiaa, kun joku saisi teidät liikkeelle ulos. Sehän on ihan helppoa, panette säänmukaiset vaatteet päälle ja jo ihan tavallisilla kengillä voi kävellä monta kilometriä. Jo koulussa oli liikuntaa, kyllä kai vielä osaatte liikkua. Samalla, kun liikkuu voi myös ajatella. Siis ajatella, ajatelkaa, voi yhdistää kaksi asiaa ajattelun ja liikkumisen. Onhan se joillekin tosi vaikeaa muuttaa löhöömisensä liikkumiseksi mutta auttaisiko se, että heti aamulla kiinnittäisi enemmän huomiota liikkumiseen.

Itse olen jo koirien kanssa käynyt viiden km lenkin. Ajatelkaa kello ei ole edes 9 ja mie jo kävin lenkillä. Nyt hoidan työkoirat ja lähen sitten vielä tuntuurin. Illalla tietenkin venyttelen, senhän kaikki oppivat jo koulussa.
Eli nyt ei enää mitään tekosyitä vaan kirjoittakaa oikein ei kun lähtekää lenkille siis.

Tämä on paras elämänohje palstalla miesmuisiin.

Liikunta on parasta terapiaa. Tai ainakin niin usein todetaan. Ehkä niille, jotka nauttivat liikkumisesta, se on. Itse olen jäävi ottamaan tuohon kantaa, koska olen koko aikuisikäni harjoittanut aktiivisesti kuntourheilua ja liikuntaa. Nykyisin lähinnä hyötyliikuntaa. Polkupyörä on liikkumisvälineeni paikasta toiseen ja polkujuoksu avartaa, kun sinne polulle vaan ehtii ja pääsee, siis harvinaisempaa herkkua tuo. Astangajooga on ollut sielunkumppanini jo noin kymmenisen vuotta. Se on siitä hyvä laji, että ei tarvita kuin 5 neliömetriä huoneenlämpöistä tilaa ja matto (mutta ei sekään välttämätön ole). Vielä pari vuotta sitten lempilajini oli taitoluistelu, jota tuli vakavamielisesti (ei kuitenkaan ryppyotsaisesti) harjoitettua viitisentoista vuotta. Se rakkaus tyssäsi työpaikan rakennemuutokseen, jossa myllerrettiin toimiston sijainnit ja ajankäyttömme uusiksi. Ja tuli sairauskin, joka teki pienen scratchin liukumisen ihanuuteen. Onhan se aika kalliskin laji harrastajalleen, kun kaikille vapaata jääaika on saatavilla enää hyvin harvoin ja vain arkisin päiväsaikaan. Kyllä sitä tulikin liu'uttua. Toisinaan tuntitolkulla eikä olisi malttanut millään lopettaa.

Mutta että tunturiin. Täällähän ei ole kuin paskatuntureita. Ainakin Paloheinässä, Malminkartanossa ja Vuosaaressa on tekomäet. Paloheinä on talvisin suosittu temppuilupaikka nuorisolle. Malminkartanossa on tekomäelle rakennettu portaat, joita pitkin kuntoilijat käyvät juoksemassa ylös alas. Vuosaaressa kaatopaikan mäki sijaitsee aivan Mustavuoren linnustonsuojelualueen kupeessa ja on aivan oiva lintujen kevät-ja syysmuuton tarkkailupaikka.

Parhaina aikoina olin käynyt Lassin kanssa Laakson metsissä 2+ km lenkillä, vaikka työt saattoivat alkaa seitsemältä.

Palle kirjoitti:Tämä on paras elämänohje palstalla miesmuisiin.

olenko samaa mieltä pallen kanssa? hälyyttävää. hyvä ohje - en vaan tiedä jaksanko noudattaa

https://www.hs.fi/urheilu/art-2000005803895.html
"Joulun alla vuonna 2000 lääketokkurainen Juha Riikonen hortoili kouluun veressään juuri nautittu kourallinen äidin unilääkkeitä. Siitä alkoi jakso, jolloin Riikonen koki mielisairaalan suljetun osaston turvaksi omalta pahalta ololtaan. Nyt hän voi hyvin, ja uskoo urheilun olleen iso tekijä elämään kiinni pääsemisessä."

Liikunta on terapiaa ruumiille ja mielelle. Sillä voi myös turruttaa tunteitaan, kun rasittaa itseään liikaa. Ikäviä ajatuksia voi paeta liikunnalla.

Kävin tänään täällä, siellä on maailman pohjoisin tuulivoimalapuisto. Eikä sovi maisemaan kyllä yhtään.
https://www.google.com/search?q=Lammaso ... NeFrFABHTM:

Välillä voi vaihtaa kävelyn pyöräilyyn. Pyöräily vissiin rasittaa eri lihaksia, vai kuinka? Uintikin on hyvä.

ip-banni kirjoitti:Voisi olla ihan terapiaa, kun joku saisi teidät liikkeelle ulos. Sehän on ihan helppoa, panette säänmukaiset vaatteet päälle ja jo ihan tavallisilla kengillä voi kävellä monta kilometriä. Jo koulussa oli liikuntaa, kyllä kai vielä osaatte liikkua. Samalla, kun liikkuu voi myös ajatella. Siis ajatella, ajatelkaa, voi yhdistää kaksi asiaa ajattelun ja liikkumisen. Onhan se joillekin tosi vaikeaa muuttaa löhöömisensä liikkumiseksi mutta auttaisiko se, että heti aamulla kiinnittäisi enemmän huomiota liikkumiseen.

Itse olen jo koirien kanssa käynyt viiden km lenkin. Ajatelkaa kello ei ole edes 9 ja mie jo kävin lenkillä. Nyt hoidan työkoirat ja lähen sitten vielä tuntuurin. Illalla tietenkin venyttelen, senhän kaikki oppivat jo koulussa.
Eli nyt ei enää mitään tekosyitä vaan kirjoittakaa oikein ei kun lähtekää lenkille siis.

Tämä on kyllä niin hyvä potku, että ei kehdannut jäädä sisään köllöttelemään Hyvä IP.!

Minä en nykyään käy enää lenkillä, kun joudun pakostakin kävelemään niin paljon, kun ei ole autoa.