Psykopatologia.munfoorumi.com

Kiertele kirpputoreilla ja koe muistoja katsellessasi vanhoja esineitä lapsuudesta. Kokemus voi tuntua myös ahdistavalta. Siedätyshoito auttaa. Olen itse käynyt läpi tämän prosessin.

Tiedän tunteen, mutta minulle hajut aiheuttavat pahimmat sävärit. Jo ennen kuin edes tajuan haistavani jonkin tietyn hajun tai hajuyhdistelmän, iho menee kananlihalle ja kylmät väreet kulkevat selkäpiissä.

Oletteko muuten huomanneet, että (ainakin täällä Etelä-Suomessa) ulkona haisee (tai tuoksuu) lastentarhojen ja koulujen kevätjuhlille.

Museoissakin voi nähdä.

vibeke kirjoitti:Museoissakin voi nähdä.

Aika harvassa museoissa on näytteillä niitä arkipäivän esineitä jotka ovat katsojan omana elinaikana olleet aktiivisessa ja alkuperäisessä käytössä.

logia kirjoitti:Kiertele kirpputoreilla ja koe muistoja katsellessasi vanhoja esineitä lapsuudesta. Kokemus voi tuntua myös ahdistavalta. Siedätyshoito auttaa. Olen itse käynyt läpi tämän prosessin.

Hyvä kuvaus. Noinhan siinä juuri käy, kun vanha aika tulee iholle.

Kyllästynyt kirjoitti:

vibeke kirjoitti:Museoissakin voi nähdä.

Aika harvassa museoissa on näytteillä niitä arkipäivän esineitä jotka ovat katsojan omana elinaikana olleet aktiivisessa ja alkuperäisessä käytössä.

Tarkoitatko, että niitä ei voi nähdä museoissa?

Minä olen jo niin vanha, että elämäni vanhimpia arkipäivän esineitä todennäköisesti ei enää löydy kirpputoreilta, mutta museoissa niitä luultavasti on nähtävillä.

Tarkoitin tämäntapaisia.

http://2.bp.blogspot.com/-54YyxUeZnkY/U ... o_4733.jpg

http://www.kaleva.fi/uutiset/galleriat/ ... 1/4375391/

Mirri kirjoitti:Tarkoitatko, että niitä ei voi nähdä museoissa?...

En.
Mutta aika harvassa museossa on vibeken linkissä olevien kaltaisia asetelmia.

Mirri kirjoitti:... Minä olen jo niin vanha, että elämäni vanhimpia arkipäivän esineitä todennäköisesti ei enää löydy kirpputoreilta, mutta museoissa niitä luultavasti on nähtävillä.

Mutta eihän niiden tarvitse olla niitä aivan kaikkein vanhimpia arkipäivän esineitä.

Minullakin tuo tilanne oli pahimmillaan parikymmentä vuotta sitten, kun rupesin käymään kirpputoreilla, osto- ja myyntiliikkeissä, divareissa ja antiikkiliikkeissä. Mitä niitä oli.

Jotkut kananlihaefektin aiheuttavista asioista saattavat kuulostaa jopa koomisilta, mutta tunteet joita ne herättävät eivät ole hauskoja vaan ne vaihtelevat paljaasta kauhusta vatsaavääntävään etomiseen.
Myös tietyt äänet voivat tehdä saman, minulle ainakin. Esimerkiksi shakkinappuloiden kalina kuuluu niihin.

logia kirjoitti:Kiertele kirpputoreilla ja koe muistoja katsellessasi vanhoja esineitä lapsuudesta. Kokemus voi tuntua myös ahdistavalta. Siedätyshoito auttaa. Olen itse käynyt läpi tämän prosessin.

Enpä tiedä yhtään mistä on kyse. Minulle kirpputorit ovat vain kiva paikka. En muista törmänneeni lapsuuden esineisiin.

Outoa, Trisse, ettet ole törmännyt lapsuutesi esineisiin kirppareilla, jos ja kun siellä pyörit.

Varmaan. Tai kai ne ovat olleet niin neutraaleja.

Kiinnitän asioita juttuihin vasta kun niistä innostun eli voi olla paljon kaikkea mikä on ollut vieressäni mutta mihin en kiinnittänyt huomiota ennen kuin itse asiaa tarvitsen.