Psykopatologia.munfoorumi.com

Kohtaan nyt sairaimman/häiriöisimmän puoleni, tai siltä tuntuu.
Kohtasin avuttomuuden ja heikkouden, nyt kohtaan raakuuden.

Liittyy kyllä otsikkoon(kin), periaatteessa.

Kuka ja missä tuommoisia olisi luonut tai luomassa? Kyllä minä ainakin olen paremminkin kokenut saavani selkääni näillä mt-foorumeilla. Ei kyllä kukaan ole hymistellyt.

No se ja siellä. Tietysti kuvaamasikin on totta, mutta "ystävien" kesken on usein vallalla perusteeton perseennuoleminen, jolloin ystävän tekoja kaunistellaan kukkasin ja todetaan, että kyseessä on hyvä tyyppi ja kelpo ihminen, joka on joutunut häntä huonompien kaltoin kohtelemaksi. Useimmiten molemmat tietävät, että kyseessä on pelkkää skeidaa, mutta silti illuusio tuntuu menevän läpi.

Minä ainakin olen vakuutellut usein masentuneen tuntuisille nimimerkeille, että "kyllä se vielä iloksi muuttuu" vaikka mitään perusteita optimismille ei minulla ole. Lähinnä naivi usko, että kaikki paranee.

Minä vakuuttelen..

Mutta miehelle kannattaa aina sanoa: "Olet oikea mahtisonni. Kyrpäsi on kerrassaan käsittämätön."

Höpsis. Mistä tuli mieleen kielenkäyttöni ala-arvoisuus erit. tietyssä seurassa. Voisin vähän siistiä =)

Riidankylväjä kirjoitti:Minä ainakin olen vakuutellut usein masentuneen tuntuisille nimimerkeille, että "kyllä se vielä iloksi muuttuu" vaikka mitään perusteita optimismille ei minulla ole. Lähinnä naivi usko, että kaikki paranee.

Àla Sairasvuo. Kun vain uskot itseesi, kaikki paranee (itsestään).

Paremmin kuin Sarasvuo. öhym

Kuitenkaan inhorealistinenkaan vertaistuki ei ole paikallaan:

Olet luullut itsestäsi liikoja. Olet korkeintaan tavallinen keskinkertaisuus, jos sitäkään. On luultavasti suurimmaksi osaksi oma syysi, että sinulle on käynyt noin. Mahdollisuutesi parempaan (tulevaisuudessa) näyttävät olevan sangen niukat, ja sinun olisi parempi hakeutua kaikkein vaatimattominpiin hommiin. Lisäksi se fyysinen kauneuskin, jota sinulla on tähän asti jonkin verran ollut, kuihtuu pois.

Vertaistuen määritelmän mukaan tukijalla pitäisi olla omakohtaista kokemusta samasta aiheesta. Esim toipunut masennuksesta, jolloin hän tietää ainakin mikä itselle auttoi.

PS. Semmoinenkin juttu käväissy joskus mielessä, että paljonko hallaa tee-se-itse-psykologit mahtavat aiheuttaa. Toisaalta vaimennan omantunnon äänen sillä, että eivät ne hampaita ym. potilailtaan kiskovat ammattilaisetkaan kovin hyvää jälkeä ole tehneet.

En usko hallaan.