Kirjoittaja Mirri » 08.05.2016 20:41
Kyllä on hyvä elokuva - ja terapeuttinen. Kouraisee syvältä ihmisiä, joita elokuvassa käsitellyt asiat tavalla tai toisella koskettavat. Sotalapseus, sijaisperhe... Sensellaiset jutut.
Minä en kyennyt katsomaan elokuvaa pitkiin aikoihin sen ilmestymisen jälkeen. En mennyt elokuvan perässä leffateatteriin, koska pelkäsin hajoavani julkisessa paikassa ja toisten silmien edessä, vaan katsoin omassa rauhassa varovaisesti pätkissä vasta elokuvan tultua telkkarilevitykseen. Kannatti katsoa - mutta rauhassa ja omaan tahtiin. Ensimmäinen katselukerta otti lujille ja synnytti kaikenlaisia tunnemyrskyjä, koska kuulun niihin, joita elokuva tavalla tai toisella koskettaa henkilökohtaisesti.
Elokuvan nimikin - Äideistä parhain - on hätkähdyttävän osuva ja suorastaan iskevä ainakin niille katsojille, jotka ovat joskus joutuneet kokemaan ja miettimään parhaan ja toiseksi parhaan äidin eroja...