Psykopatologia.munfoorumi.com

Onko kokemusta näistä? Minulla on mahdollisuus osallistua ryhmäterapiaan (kognitiivinen ryhmähoito), jossa opetellaan vuorovaikutustaitoja jne. Sinne tulisi 8 ihmistä.

Ei ole minkäänlaista kokemusta, mutta mielestäni mahdollisuudesta kannattaa ottaa kiinni. Tuskin siitä haittaakaan on. (Tuntematta kaikkia asiaan vaikuttavia juttuja)

En ole ollut ryhmäterapiassa, hain muutama vuosi sitten koulutusryhmäterapiaan, vuoden kestävään, mutta sitä ei suositeltu yhtaikaa yksilöterapian kanssa, joten minua ei valittu siihen. Nykyään tilanteeni on sellainen, että minulle on enemmän apua yksilöpsykoterapiasta, ongelmani ovat sen tyyppisiä. Minun on helpompi luottaa vaitiolovelvollisuuden suhteen yksilöpsykoterapeuttiin kuin ryhmäläisiin, vaikka ryhmäläisiä sitookin vaitiolo. Ryhmäterapiassa on se hyöty‚ että siellä ilmenee helpommin vuorovaikutuksessa olevat ongelmat, kun keskustellaan muiden kanssa ja erilaisten ihmisten kanssa.
Mitä itse ajattelet, oletko valmis menemään ryhmäterapiaan vai mieluummin yskilöpsykoterapiaan tai kiinnostaako terapiaan meno tällä hetkellä riittävästi?
Onko terapia yksityisen pitämä ja kuinka monta vuotta se kestää ja kuinka usein sitä on?
Kokemuksia kannattaa etsiä myös googlesta.

Kerran viikossa kaksi tuntia ja yhteensä se kestää 5 kuukautta. Ensin on alku haastattelu, missä tehdään masennuksen vakavuusastetta kartoittava haastattelu, sekä laboratoriokokeet. En vielä ole päässyt ryhmään, mutta ilmoittauduin haastatteluun. Minua kiinnostaa tämä mahdollisuus, koska en ole ollut moisessa ikinä. Voin oppia itsestäni jotain uutta ja ehkä saada voimavaroja, sekä vertaistukea muilta pitkäaikais masentuneilta.

Kuulostaa hyvältä, jos ryhmäterapia tuntuu hyvältä, niin voithan sitten jatkaa pidempikestoiseen ryhmäterapiaan, jos tuntuu jääneen kesken.

Riippuu ohjauksen tasosta ja ryhmäläisten sopivuudesta tms. henkilökemioista, miten onnistuu. Voi olla hyvä ajatus, että harjoitetaan jotakin määriteltyä aihepiiriä esimerkiksi vuorovaikutusta ja sellaiseen ryhmäterapia voi soveltuakin. Itsetutkiskeluun tai vastaavaan minäkuvan käsittelyyn psykoterapian tasolla en usko ryhmäterapian yltävän.

Tuo ryhmäterapia on lyhytterapia pituudeltaan. Jos hyvin käy, voi olla pientä hyötyä. Olen käynyt 2 lyhytterapiaa, kummastakin oli jotakin pientä hyötyä.

Jos pääset ryhmäterapiaan, milloin se alkaa?

Ensi vuoden puolella. Tarkempaa ajankohtaa en tiedä. Nyt sitten jännittää pääsenkö.

Valitsevat todennäköisesti sen mukaan, kuinka paljon hyötyy 5kk terapiasta.

Kuulisin mielelläni sitten kokemuksia jos pääset. Itselleni jäi aikoinaan (hieman liioitellen ilmaistuna) traumat tuollaisesta ryhmähommasta. Se oli siis jännityksestä kärsiville tarkoitettu ryhmä. Heti ensimmäinen kerta (otin tosi vähän rauhoittavia, kun ajattelin, että siellä on muitakin joita jännittää) oli niin inhottava, etten mennyt sinne enää ollenkaan uudestaan. En pitänyt ohjaajasta enkä ryhmästä ja oleminen oli ahdistavaa. Vaikka ryhmässä olikin pari tuttua, tuntui inhottavalta kuulla toiselta juuri tuossa ryhmässä, että "ai sua jännittää oikeesti noin paljon". Jotenkin se tilanne oli sellainen, että koin olevani ns. liian sairas ko. ryhmään. Jos olisin ottanut enemmän lääkkeitä, jolloin jännitys ei olisi näkynyt, tilanne olisi voinut olla toinen. Lisäksi tuolloin olin nuorempi ja herkempi kaikelle.

Tämän jälkeen ehdotettiin mtt:ltäkin pariin otteeseen ryhmäterapiaa ja jopa jonkinlaista yksilötyyppistä (joku harjoittelija ehkä ollut siellä), mutta en halunnut mennä, koska oletin jotenkin, että nekin ovat ihan persauksesta. Olisi pitänyt uskaltaa ja osata suhtautua avoimimmin mielin.

Yhden ryhmän toimintaa pääsin ulkopuolisena hieman seuraamaan. Se oli jonkinlainen elämänhallintaan liittyvä ryhmä. En oikein ehtinyt päästä selville ryhmän ideasta paremmin. Ryhmäohjaaja vaikutti mukavalta ja olisin saattanut viihtyäkin tuossa ryhmässä. Ohjaaja kertoi kärsineensä itsekin ennen paniikkihäiriöstä ym. (Tähän ryhmään siis itselläni ei ollut pääsyä, olin ns. saattajana toiselle paniikkihäiriöiselle... hullut kaverit tukevat toisiaan.)

Minäkin pelkään sitä, kuinka sopeudun (sopeutuminen on näköjään lempisanani)ryhmään. Olisi hyvä jos en kävisi kenenkään kurkkuun kiinni. Olen miettinyt sitäkin, kuinka se voi onnistua, jos jännitän liikaa.

Ryhmä muotoutuu sen mukaiseksi millaisia sen jäsenet ovat. Ajattelisin, että ryhmä on kuin ameeba, joka muuttaa muotoaan sen mukaan millaisia jäseniä siinä sattuu kulloinkin olemaan. Eli olet vaan oma itsesi, niin sinulle löytyy oma paikkasi ryhmässä.

Ryhmän tarkoitus on parantaa vuorovaikutusta kuten auttaa lievittämään jännitystä ja sopeuttamaan ryhmätilanteisiin. Siinä on jo kaksi tavoitetta sinulle ryhmäterapiasta, tärkeitä tavoitteita molemmat. Valintatilanteessa saatetaan kysyä millaisia tavoitteita sinulla on ryhmäterapiasta.

Ryhmäpsykoterapiat: http://www.terveyskirjasto.fi/terveyski ... i=onn00104

Silloin, kun hain psykoterapiaan, minulla ei tullut edes mieleen ryhmäpsykoterapia. En ollut silloin sellaisessa kunnossa, että olisin pystynyt olemaan ryhmässä ja luottamaan ryhmään. Tarvitsee jo melko hyvää pohjakuntoa, että voi aloittaa ryhmäpsykoterapialla. Kun puhutaan yksilöterapian ja ryhmäterapian tehokkuudesta, pitäisi ottaa huomioon ettei ryhmäterapiohin lähde osallistumaan kaikkein vaikeimmin vuorovaikutuksen osalta haavoittuneet, vaikeasti kiusatut jne.
Ryhmäterapiasta puhutaan, että se olisi yhtä tehokasta kuin yskilöpsykoterapia. Kuitenkin vaikeimmat tapaukset eivät sinne lähde, joten ei ole vertailukelpoinen ellei pois oteta tehokkuuden arvioinnissa vaikeimpia tapauksia yksilöpsykoterapiassa. En tiedä ottavatko tehokkuuden arvioinnissa sitä huomioon.

Tiedätkö onko ryhmäpsykoterapeuttillasi minkä alan pohjakoulutus ja onko hän mies vai nainen?