Psykopatologia.munfoorumi.com

Osa "pakollisista" suomalaisista romaaneista ja runo(kirjo)ista sisältynevät peruskoulunkin opetussuunnitelmiinkin, mutta tuskin kaikki. Mitkä teokset sinun mielestäsi suomalaisen lukijan yleissivistykseen? Minun mielestäni listalla (ainakin pitäisi) olla (järjestys satunnainen):

Seitsemän veljestä
Kalevala (ainakin pääpiirteissään)
Vänrikki Stoolin tarinat (pääpiirteissään)
Välskärin kertomuksia (pääpiirteissään)
Tuntematon sotilas
Täällä Pohjantähden alla I-III
Huojuva talo
Tehtaan varjossa
Moreeni
Solveigin laulu
Punainen viiva
Havukka-ahon ajattelija
Pikku Pietarin piha
Tiitäisen satupuu
Rautatie
Tulitikkuja lainaamassa
Eino Leinon runoista ainakin "Hymyilevä Apollo" ja "Nocturne"
Lauri Pohjanpään runoista ainakin "Harakanpesä" ja "Hautajaiset"
Päätalon Iijoki-sarjasta ainakin "Kunnan jauhot"
Kallis prinssi
Hurmaava joukkoitsemurha
...
Mitä muita sinun mielestäsi?

Sofi Oksanen: Puhdistus
Jari Tervo; Tuulen keinutuoli
Tove Jansson; Muumit
Aili Somersalo: Mestaritontun seikkailut
Eeva Kilpi; Ennen kuolemaa ym...
Arto Paasilinna; Jäniksen vuosi
P. Saarikoski; Tanssilattia vuorella

Ahdistun pakollisista listoista. Vieläkin näen painajaisia, että en olekaan valmis maisteri, ylioppilas, peruskoulun päättötodistuksen suorittanut ja väitellyt lisensiaattitentit suorittanut tohtori, vaan minun täytyy lukea vielä joku tenttikirja ja suorittaa se. Unessa olen siis tentissä, enkä muista enkä osaa mitään, sitten herään hiessä.

Minun listani on tyhjä. Osittain siksi etten kykene tuottaamaan tuota listaa, koska en muista lukeneeni yhtään noista hienoista teoksista. Olen varmaankin, lukenut jonkun niistä, mutta en kykene laatimaan niistä referaatteja tahi keakustelemaan niistä älykkäästi. Sivistyneiden ihmisten kanssa päivällisillä siteeraten kyseisiä teoksia. Mutta en minä ole siitä enää niin pahoillanikaan, koska ei nykyisillä oman alani vastavalmistuneilla maisterikollegoillanikaan ole yhtä ainukaistakaan kirjatenttiä suoritettavanaan.

Mutta tarkemmin kun mietin, lisään listalle yhden teoksen. Se on:
Volter Kilpi, Alastalon salissa.

Ei ole kyse kirjatentistä, "pakollinen" oli lainausmerkeissä.

"Alastalon salissa" oli minulle ylivoimainen.

En minäkään koskaan loppuun päässyt Puhdistusta mutta ajattelin, että se kaikkien pitäisi yrittää lukea.
MIka Waltarin; Sinuhe Egyptiläinen on myös kirja mitä en ole päässyt loppuun.

Enkä ole lukenut kaikkia Kyllästyneen listan kirjoja.
Enkä myöskään ole lukenut Alastalon salissa-kirjaa.

Minunkin listani jää tyhjäksi, koska vastustan sitä ainakin entisaikojen käsitystä, että kaunokirjallisuus kuuluisi yleissivistykseen, ja että kouluissa pitäisi yleissivistyksen nimissä panna oppilaat lukemaan romaaneja ja runoutta. Romaanien ja runojen lukemisen pitäisi olla eläytymiskykyä ja mielikuvitusta ruokkiva ilo ja nautinto, ei velvollisuus saati pakko. Eikä kaunokirjallisuuden lukemisen pitäisi olla yleissivistyksen mittari.

Ei tuu yhtään mieleen. Koulussa luin Ikuisia kertomuksia. Luen enemmän ulkomaalaisia, hävettää myöntää. On minulla Tommy Tabermannin kootut, Lassi Nummea, Bo Carpelan.
Arto Melleriä olen joskus lukenut vähän. (Löytyyhän näitä sittenkin vähän, kun alkaa muistelemaan) Mestaritontun seikkailuja luki minulle äiti, kun olin pieni. Se on huippu!
Jyrki Kiiskinen on aika hyvä...Mirkka Rekola, Aila Meriluoto, Helena Anhava. Mutta siis ei oikein varsinaista yhtä teosta ole, nämä ovat poimintoja.

Jos olisi avarakatseinen ihminen, löytäisi listalta jotain mielenkiintoista luettavaa jota ei ole vielä hoksannut lukea.

Mirri kirjoitti:Minunkin listani jää tyhjäksi, koska vastustan sitä ainakin entisaikojen käsitystä, että kaunokirjallisuus kuuluisi yleissivistykseen, ja että kouluissa pitäisi yleissivistyksen nimissä panna oppilaat lukemaan romaaneja ja runoutta. Romaanien ja runojen lukemisen pitäisi olla eläytymiskykyä ja mielikuvitusta ruokkiva ilo ja nautinto, ei velvollisuus saati pakko. Eikä kaunokirjallisuuden lukemisen pitäisi olla yleissivistyksen mittari.

Kuten ehkä huomasit, sana "pakolliset" oli sitaateissa.

Silti olen kanssasi jyrkästi eri mieltä siitä, etteikö kaunokirjallisuus kuuluisi yleissivistykseen ja ettei kouluissa pitäisi "yleissivistyksen nimissä panna oppilaat lukemaan romaaneja ja runoutta".
Jos perusteena käytetään sitä, että oppilaat eivät halua kaunokirjallisuutta lukea ja että "pakkolukeminen" vain tuhoaa halun lukea oma-aloitteisesti - miksi ihmeessä koulussa pitäisi opiskella matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa, kieliä, historiaa tai edes kotitaloutta???

Minä en missään tapauksessa vastusta listaa. Minun listani vain on tyhjä. On ihailtavaa, että joku kykenee tuottamaan kirjallisuudesta listan ja arvioimaan teoksia sivistyneesti. Toisille kirjallisuus jää päähän helpommin. Ehkä he kykenevät myös eläytymään siihen kokonaisvaltaisemmin. Mielestäni on myös huono asia, että kirjatenteistä on joillakin aloilla luovuttu osittain tai vähennetty niiden määrää tuntuvasti.

Kyllästynyt kirjoitti:Kuten ehkä huomasit, sana "pakolliset" oli sitaateissa.

Silti olen kanssasi jyrkästi eri mieltä siitä, etteikö kaunokirjallisuus kuuluisi yleissivistykseen ja ettei kouluissa pitäisi "yleissivistyksen nimissä panna oppilaat lukemaan romaaneja ja runoutta".
Jos perusteena käytetään sitä, että oppilaat eivät halua kaunokirjallisuutta lukea ja että "pakkolukeminen" vain tuhoaa halun lukea oma-aloitteisesti - miksi ihmeessä koulussa pitäisi opiskella matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa, kieliä, historiaa tai edes kotitaloutta???

Kyllä kai useimmat keskenkasvuiset lukevat kaunokirjallisuutta, mutta oman ikäkautensa mukaisesti ja omaan tahtiinsa. Sama juttu tietysti musiikissa, elokuvissa, teatterissa...
Mielestäni on hyvä, että ollaan luovuttu siitä entisen tyylisestä lukemisesta, jossa opettajat määräsivät mikä romaani milloinkin luetaan. Lasten ja nuorten kirjat voivat olla parempi vaihtoehto kuin esimerkiksi yli tuhatsivuinen Täällä pohjan tähden alla...

Kaunokirjallisuuden ja yleissivistyksen suhteesta toisiinsa totean vielä, että kaunokirjallisuus ei ole vain yleissivistyksen mittari, se on yleissivistyksen peruspilareita. Muita tukijalkoja ovat fysiikan, biologian, maantieteen, historian ja kansantalouden sekä maailmanpolitiikan tuntemus.
Kaunokirjallisuus on mielestäni helpoin sekä miellyttävin keino oppia ja ymmärtää noita kaikkia.

Minulle koulussa pakkoluetatettu nuorisokirja (Lasse Raustelan teos, en muista nimeä) ei ollut mieleenpainuva kokemus.

Listani kirjoista minulle koulussa "pakkoluetettuja" kirjoja ovat muistaakseni vain Kalevala ja Havukka-ahon ajattelija.

Tämmöisiä kirjoja pitää nyt lukea peruskoulussa tai voi jopa kuunnella e-kirjana
http://www.ranua.fi/loader.aspx?id=8271 ... 5efa97eaeb

Nuo olen kaikki lukenut.

Putkinotko. Joel Lehtonen on mielestäni kaikkien aikojen paras suomalainen suomenkielinen kirjailija.

jupe kirjoitti:Putkinotko. Joel Lehtonen on mielestäni kaikkien aikojen paras suomalainen suomenkielinen kirjailija.

Miksi?

Kyllästynyt olit laittanut joidenkin listan teosten kohdalle huomautuksen "ainakin pääpiirteissään". Ja tuo onkin ongelma opetuksessa. Meillä Kalevala luettiin "koululaisversiona" jonkinlaisena lyhennelmänä. Ja tuolloinkin minä hidas en tietysti sisäistänyt tapahtumia kronologisena järjestyksessään. Ja teosta sai silmäillä vain koulussa eikä ollut mukaanotettava. Ei sitä lapsena tullut kirjastosta lainattua. Vänrikki Stoolin tarinoista luettiin pari runoa. Eivät ne mieleen jääneet.

Juhannustanssit

En ole lukenut, mutta silti tuntuu, että sen pitäisi olla listalla. Siihen on useamminkin palattu ja sitä käsitelty, että tuntuma on "pakollinen". Mitä ikinä "pakollinen" sitten pitääkään sisällään.

Juhannustanssit jätin tarkoituksella pois listalta.
Jumalanpilkkaoikeudenkäynnin ansiosta sen nimi on jäänyt ihmisten mieliin, muttei se minun mielestäni mikään erityinen merkkiteos ole.