Psykopatologia.munfoorumi.com

Vastaus kysymykseesi: Ei ole.

Jos saan kertoa ajatuksiani mielikuvitustyttärestäsi; tulee tunne että kyseinen persoona/persoonallisuus edustaa toiveitasi itsesi suhteen.

Ei ole minulla kuvitteellisia lapsia.

En voi kuvitella kuin hyvin pienen ja ujon tytön. Minulla ei ole lapsia. Tytöllä olisi kikkarat ruskeanvaaleat hiukset, kuin Shirley Templellä ja hän varttuessaan...kuvitelma hänestä hajoaa...en voi kuvitella häntä varttuneempana. Ehkä hän voisi kouluttautua eläintenhoitajaksi ja asua maalla. Hän olisi hentorakenteinen ja silmät olisivat vihreänruskeat. Hän pitäisi puutarhanhoidosta.

Nyt, kun mietin millainen lapseni voisi olla mieleeni tulee hyväitsetuntoinen, rohkea ja sosiaalinen sekä puolensa pitävä. Onnellinen ja vahva nainen! Hyvin sisukas ja periksiantamaton kokemaan haasteita, henkilö joka ei lannistu epäonnistumisista ja on yritteliäs. Päämäärätietoinen ja itsevarma sekä itseluottamus kohdillaan. Tasapainoinen sekä itsekäs. Katsoo ongelmitta ihmisiä silmiin. Ei pelkää esiintyä ryhmän edessä. Hän valitsisi ammatin, mikä kehittää häntä elämässä eteenpäin.

Mulla olis vain yksi lapsi, tyttö.

Unissa on joskus ollut aika todentuntuisiakin vauvoja. Mutta ne ovat olleet sellaisia painajaisen ja sekavuusunen välimaastoon kuuluvia unia. Oikeassa elämässä ei luojan kiitos ole ollut. Huh.

Ei ole, mutta suren ajoittain sitä, että en välttämättä ikinä saa lapsia. Saako udella ovatko täällä lapsettomat ihmiset tehneet ihan tietoisen valinnan olla hankkimatta lapsia?

Joskus olen kyllä miettinyt, että jos saisin lapsen, niin se olisi varmaan poika, koska poikalapsista on enemmän kokemusta. Jos se taas olisi tyttö, niin kasvattaisin hänestä varmaan jonkinlaisen kunnon feministin - tarkoitan lähinnä itsevarmuutta ja sellaista... Noh, niin kuin joskus sanotaan, niin ihmiset koittavat omien lastensa kohdalla korjata jotakin oman lapsuutensa epäkohtia.

Sateentekijä kirjoitti:Voi poikakin olla feministi!

Voi tietysti, mutta tarkoitin lähinnä sellaista, että tekisin hänelle erittäin selväksi tiettyjä asioita tästä maailmasta, mitkä eivät ole itselleni olleen lapsena / nuorena selviä. Tarkoitin siis, että kasvattaisin hänestä sellaisen vahvan ihmisen... vaikea selittää. Ja tämä on siis täysin kuvitelma.

Vahvaksi haluaisin minäkin kasvattaa lapseni, jos sellainen olisi. Kyllä on ollut tietoinen valinta olla tekemättä lapsia. En ole henkisesti tarpeeksi vahva ja tasapainoinen äidiksi.

Minulla ei ole kuvitteellisia lapsia siinä mielessä, että olisin kuvitellut syntymättömälle lapselle
jotain persoonallisuutta, ulkonäköä, sukupuolta...

Mutta olen välillä miettinyt, minkäköhänlainen kolmas lapsemme olisi, jos se olisi onnistunut syntymään.
Kolmannen lapsen hankkimista siirrettiin ja siirrettiin ruuhkavuosina, kunnes alle nelikymppisenä emme enää onnistuneet saamaan lasta.

Minä joskus mietin, millainen olisi ollut se poikani kaksonen, joka lakkasi kehittymästä raskausviikolla 9-10.
Olisiko hänkin ollut poika? Olisivatko olleet identtiset? Miten meidän perheen dynamiikka olisi erilainen kuin nyt?
Olisinko jaksanut kolmen pienen äitinä...

Trisse kirjoitti:

Pinja kirjoitti:Mulla olis vain yksi lapsi, tyttö.

Olet niin nuori että kyllähän sinä ehdit vielä saada vaikka kuinka monta kuvitteellista lasta!

No, se on noin tarkkaa, yksi kuvitteellinen lapsi ja se olisi tyttö. Ei sitä koskaan näin tiedä, vaikka joskus saisin oikean/oikeita lapsia. Monen asian pitäisi olla kunnossa ennen kuin se olisi mahdollista.

Trisse kirjoitti:

Valkosiipi kirjoitti:Mutta olen välillä miettinyt, minkäköhänlainen kolmas lapsemme olisi, jos se olisi onnistunut syntymään.
Kolmannen lapsen hankkimista siirrettiin ja siirrettiin ruuhkavuosina, kunnes alle nelikymppisenä emme enää onnistuneet saamaan lasta.

Jotainhan olet sitten miettinyt (jotain ominaisuuksia jotka lapsella voisi olla)

Niin muuten olen... Ei kai tosiaan ihan ilman kuviteltuja ominaisuuksia voi oikein miettiä...

Syntymättömän kuvitteellisen lapsen sukupuoli on vaihdellut. Olen miettinyt sekä pojan että tytön näkökulmasta.
Olemassa olevien lasteni ominaisuuksia olen luultavasti tunkenut kuvitelmiini.
Jos olen nähnyt sopivan ikäisen, jomman kumman oman lapseni oloisen tyypin, olen ajatellut, että tuollainen voisi olla minunkin puuttuva lapseni.

Trisse kirjoitti:

Kyllästynyt kirjoitti:Vastaus kysymykseesi: Ei ole.

Jos saan kertoa ajatuksiani mielikuvitustyttärestäsi; tulee tunne että kyseinen persoona/persoonallisuus edustaa toiveitasi itsesi suhteen.

Mitä oikeastaan tarkoitit tuolla? Että tuossa on jotain sellaista joka ei mitenkään sovi minuun itseeni? Kuten mitä?

Minä veikkasin, että olet samanlainen tai lähes sitä tai ainakin vielä saavuttamassa saman ominaisuuden mitä mielikuvituslapsiin sijoitit. Kyllästynyt saa vastata omasta puolestaan.

Trisse kirjoitti:

Pinja kirjoitti:Mulla olis vain yksi lapsi, tyttö.

Olet niin nuori että kyllähän sinä ehdit vielä saada vaikka kuinka monta kuvitteellista lasta!

Käsittääkseni sinäkin olet vielä sen verran nuori, että voisit saada omia lapsia.

Pinja, saanko udella minkä ikäinen olet? (Niin, ei tarvitse kertoa, mutta kysyn nyt sinulta kuitenkin.)

Sateentekijä kirjoitti:Kuvitteellisia lapsenlapsia, ihan biologisia, olen jäänyt kaipaamaan. Näen unissani
olevani mummi.

Ei biologisuus välttämättä merkkaa mitään. Äidilläni on todennäköisesti (tai tuskin enää?) myös kuvitteellisia lapsenlapsia. Hänellä oli näitä jo silloin, kun olin alle 18. "Jos tulet joskus raskaaksi, niin älä tee aborttia, vaan anna se lapsi vaikka minulle." Nykytilanteesta lapsenlapsitoiveidensa suhteen en tiedä.

Trisse kirjoitti:Lähti mökilleen mokoma sanomatta meille mitään asiasta!

En ole lähtenyt mökille, enkä edes lähdössä.

Kannattaisi kyllä lähteä, nyt voi vielä pilkkiä ja hiihtää.

toope kirjoitti:Kannattaisi kyllä lähteä, nyt voi vielä pilkkiä ja hiihtää.

Ei voi kumpaakaan.

No täytyy myöntää ettei luisteluhiihto enää kovin hyvin onnistu mutta perinteistä vielä voi mennä.
Ja rinteitäkin on auki mutta valitettavasti laskettukeskukset on täynnä etelän känniläisiä.