Psykopatologia.munfoorumi.com

Pahan vanki (1 - 3) (2013)
sunnuntaisin TV1 klo 21.55 - 22.55

30.11.2014 1/3

Katsoin ykkösosan. 'Pakko' nähdä myös seuraavat kaksi osaa.

En osaa sanoa onko tarina hyvä vai huono, uskottava vai ei, mutta huolella tehtyä brittidraamaa se kuitenkin mielestäni on. Tarina käänteineen tuntui niin järkyttävältä, että suorastaan täytyy nähdä miten 'pahan vangiksi' joutuvat ihmiset selviytyvät huomatessaan olevansa koukussa ja tunteettomasti kieroilevan ihmisen pelinappuloina - 'pahan vankeina'.

Alun vapauttava päätös ei ollut vakuuttavasti esitetty.

Mutta luultavasti jännä dulelli 1. ja 2. asianajanan välillä on tulossa.

Ei tosiaan ollut; päinvastoin juuri se asia ampui reilusti yli ja tavallaan vesitti kiinnostavalta vaikuttavaa aihetta ja hyvää draamaa. Ehkä siinä olikin syy miksi minulle tuli tunne, että kaikesta huolellisuudesta ja tyylikkyydestä huolimatta mennään liikaa mielikuvituksen puolelle.
Katsellessani mietin, että kannattaako tällaista 'potaskaa' katsoa vai ei, vaikka miten kertoisi periaatteessa mielenkiintoista asiaa.

Mutta se ensimmäisen jakson loppu... Kyllä nyt täytyy nähdä tarina päätökseensä asti; siitä huolimatta että konnan heppoinen vapautuminen ensimmäisessä jaksossa tuntui täydeltä humpuukilta.

Sarjan esittely:
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/10/27/pahan-vanki

Ensimmäinen jakso on Areenassa katsottavissa vielä jonkin aikaa:
http://areena.yle.fi/tv/2380244/#/play

Vapautettu rikollinen käyttäytyi hyvin epäuskottavasti.

Niin käyttäytyi; siinä olikin ensialkuun yksi syy - edellisen lisäksi - nähdä sarja 'potaskana'. Sen lisäksi, että ensimmäinen osa kaikkine dramaattisine käänteineen tuntui liian järkyttävältä voidakseen tuntua vähänkään uskottavalta.

Mutta kukapa voisi mennä vannomaan ja vakuuttamaan, ettei persoonallisuudeltaan vaikeasti häiriöinen (psykopaattinen?) ihminen saattaisi elävässä elämässäkin käyttäytyä niin käsittämättömästi ja julmasti 'kiittämättömällä' tavalla auttajaansa kohtaan kuin draamasarjan ensimmäisessä jaksossa kuvattiin.
Hyvän asianajajansa toimesta vapauttavan tuomion saanut konna oli syvästi loukkaantunut juristinsa käyttäytymiseen ja toimintaan; hän halusi kostaa kokemansa 'vääryyden'. Kirveltävä loukkaantuneisuus ei ilmeisesti yhtään lieventynyt siitä tosiasiasta, että puolustusasianajaja oli juuri auttanut hänet selviytymään ulos kiperästä pinteestä.