Psykopatologia.munfoorumi.com

Se on jopa ilmainen (erinomaisen manipulointitaitoni johdosta ) mutta siltikään mua ei yhtään huvita mennä sinne. Pelkään ettei mulla ole mitään sanottavaa enkä edes keksi mitään kysyttävää terapeutilta. Tiedän jo että on kela & valtava tukiin oikéutettu ja tiedän peruskoulutuksen sekä terapiasuuntauksen. Mitä muuta voisin kysyä terapeutilta?

Minä kysyin ensimmäiseltä terapeutilta, onko hänellä lapsia; se oli minulle tärkeä tieto sillä hetkellä.
Toiselta, nykyiseltä terapeutiltani en muistaakseni ennen terapian aloittamista kysynyt mitään erityistä.
Hän hoiti enimmäkseen kyselemisen ja kertoi sen, minkä ajatteli minulle olevan tarpeellista tietää
päätöksen tekemistä varten.

Mä varmaan tuon ainakin esille että mulla on ollut lääkkeiden väärinkäyttöä enkä halua siitä moraalista tuomiota.

Voit puhua mitä mieleen tulee.

Tunnustelen tilannetta. Ihmettelen miksi olen näin vastahakoinen. Olen suorastaan harmissani siitä että pitää mennä tuonne.

tris kirjoitti:Tunnustelen tilannetta. Ihmettelen miksi olen näin vastahakoinen. Olen suorastaan harmissani siitä että pitää mennä tuonne.

Tämä, että olet nyt vastahakoinen on hyvä tilanne tutkia onko kyseessä oikea terapeutti. Jos olet edelleen vastahakoinen käynnin lopussa niin kannattaisi varmaan ottaa toisen kanssa haastattelu. Vastahakoisuus vain auttaa sinua tunnustelemaan tilannetta ja tekemään oikeaa päätöstä. Sinun ei tarvitsisi edes pahemmin pohtia mitä siellä puhut, koska vastaanotolla vastahakoisuutesi tai sen poistuminen määrittelee valitsetko hänet vai et , luulen että valintasi on pitkälle tunnekysymys.

Terapeutissa ei ollut mitään huonoa. Ongelma on kai siinä että elämästäni ja persoonastani 90% on ikään kuin "sairasta". On ahdistavaa ajatella että parantuisinkin enkä olisi enää nettiriippuvainen, työtä vieroksuva, ylimielinen, masentunut lääkkeitä väärinkäyttävä vaan olisin joku iloinen ja nöyrä luonteeltaan tavallinen porrassiivooja. MIksi menisin jonnekin muutettavaksi? Tulee mieleen Pasi Ilmari Jääskeläisen scifinovelli jossa ihmiset ikäänkuin tapettiin kun heidät siirrettiin virtuaaliparatiisiin. Vaimo lähti sinne salaa mieheltään joka jäi eloon siihen huonompaan maailmaan. Novelli loppui siihen että vaimo lähetti miehelleen kortin jossa luki "Tämä paikka on upea. Toivon että mekin olisimme täällä". Hän ikään kuin siinä ymmärsi kuolleensa. Miksi menisin upeaan paikkaan jossa pyritään hävittämään minut muuttamalla joksikin ihan toiseksi?

tris kirjoitti:Terapeutissa ei ollut mitään huonoa. Ongelma on kai siinä että elämästäni ja persoonastani 90% on ikään kuin "sairasta". On ahdistavaa ajatella että parantuisinkin enkä olisi enää nettiriippuvainen, työtä vieroksuva, ylimielinen, masentunut lääkkeitä väärinkäyttävä vaan olisin joku iloinen ja nöyrä luonteeltaan tavallinen porrassiivooja. MIksi menisin jonnekin muutettavaksi? Tulee mieleen Pasi Ilmari Jääskeläisen scifinovelli jossa ihmiset ikäänkuin tapettiin kun heidät siirrettiin virtuaaliparatiisiin. Vaimo lähti sinne salaa mieheltään joka jäi eloon siihen huonompaan maailmaan. Novelli loppui siihen että vaimo lähetti miehelleen kortin jossa luki "Tämä paikka on upea. Toivon että mekin olisimme täällä". Hän ikään kuin siinä ymmärsi kuolleensa. Miksi menisin upeaan paikkaan jossa pyritään hävittämään minut muuttamalla joksikin ihan toiseksi?

Kuulostaa siltä, että muuttuminen pelottaa sinua. Samalla terapeutista voi tulla pelottava ja siten vastahakoisuutta aiheuttava.

Joo, tämä nyt on yksi haastattelu. Ei minulla ole mitään avautumisen tarvetta. Käyn tuolla ja sit sanon psyk.polilla että nyt ei ole varmaan hyvä aika aloittaa terapiaa.

Terapeutti voi vielä käntää mielipiteesi.

Enemmän pelkään jos hän on harmissaan kun antoi tuollaisen ajan eikä mulla olekaan mikään akuutti tilanne meneillään...

tris kirjoitti:Enemmän pelkään jos hän on harmissaan kun antoi tuollaisen ajan eikä mulla olekaan mikään akuutti tilanne meneillään...

Olet helppo asiakas hänelle. Siitä terapeutit pitävät.

No en kuule ole helppo asiakas. Olen vaikein mahdollinen.

tris kirjoitti:No en kuule ole helppo asiakas. Olen vaikein mahdollinen.

Sitten mitään akuuttia tilannetta ei vaadita.

Ei vaadita mutta vaadittaisiin joku motivaation lähde.

Tässä tilanteessa terapeutti voisi olla harmissaan, ettei sinulla ole motivaatiota, kun vaikeana asiakkaana tarvitsisit kuitenkin apua.

En tiedä kuinka pitkälle päästään 45 minuutissa. Tilanne on kuitenkin monimutkainen ja kerrottavaa olisi paljon. Ja minunkin tulisi kysellä terapeutilta.

tris kirjoitti:En tiedä kuinka pitkälle päästään 45 minuutissa. Tilanne on kuitenkin monimutkainen ja kerrottavaa olisi paljon. Ja minunkin tulisi kysellä terapeutilta.

Jos parantuisit vaikka siinä 45 minuutissa, se voisi olla aika motivoivaa.

Oletko aineissa?

tris kirjoitti:Oletko aineissa?

Joo, pelasin Simon Sayssiä ja menin ihan pilveen ja jäin vielä kaiken lisäksi koukkuun.