Psykopatologia.munfoorumi.com

Tuusulanjärven taiteilijayhteisö

http://www.ateneum.fi/fi/jarven-lum

11.10.1013 - 9.2.2014

Taidemaalarit Pekka Halonen ja Eero Järnefelt kuvasivat paljon kotinsa lähiympäristöä.

Eero Järnefeltiä kiinnostivat Tuusulanjärven saviset kaislikkorannat kasveineen ja
eläimineen. Silkkiuikko oli hänelle lähes pyhä lintu ja rentukat hän kuvasi herkän kauniisti.

Pekka Halosen talvea kuvaavat teokset koskettivat. Ihmiskuvauksista Avannolla oli täydellinen.

Venny Soldan-Brofeldt: "Kotimme on tärkeä miehelle, mutta se on ainakin yhtä tärkeä naiselle.
En usko nähneeni ketään naista, olipa hän miten nerokas taiteilija tahansa, jolla ei olisi ollut tarvetta tähän tunteeseen - ja tarvetta saada se tavalla tai toisella tyydytetyksi."

Venny Soldan-Brofeldt: Pikku insinööri (lapsi kodissaan)


Kävin katsomassa näyttelyn, koin uusiutuvani henkisesti.

Taide avaa ikkunan sielunmaisemaan ja on lääkettä masennukseen.

Taide voi opettaa inhimillisyyttä ja toisista välittämistä. Taide ei avaudu, jos sen ääressä ei pysähdy ja anna mahdollisuuksia sen kokemiseen. Taide avaa ikkunan  -  ihminen voi ajatella vapaasti.

Dosentti Markku Partinen sanoo taideaineiden parantavan keskittymiskykyä ja edistävän aivojen kykyä luoda erilaisia visioita ja mielikuvia. Hän luonnehtii taiteen merkitystä olennaiseksi ihmiselle. ” Systemaattista tutkimusta taideaineiden merkityksestä ihmiselle pitäisi tehdä enemmän, vaikka se on vaikeata ja kallista”, hän toteaa.

Rahanmenoon luulisi olevan tärkeämpiäkin kohteita.

Ei ainakaan verovaroin.

Psykopatologia kirjoitti:Rahanmenoon luulisi olevan tärkeämpiäkin kohteita.

Ei ainakaan verovaroin.

Entä taideterapia? Onko se kannattamatonta?

En tiedä.

Minulla oli ystävä joka oli syvästi masentunut miehensä kuoleman jälkeen.
Hän kertoi olleensa taideterapiassa ja saneeensa apua.

http://inartes.fi/ekspressiivinen-taideterapia/

Entä kustannukset?

Taiteella, oli se sitten kuvataidetta, musiikkia tai mitä vaan, voi olla joskus uskomatonkin vaikutus ihmisiin. Sitä en tiedä, että onko se nähden kustannustehokas muoto terapiaksi. Olettaisin, että joidenkin kohdalla voi olla, joidenkin taas ei - muutenkin eri terapiamuotojen sopivuus on erilaista eri ihmisille.

PP ilmeisesti hakee sitä, että kustannustehokkuudeltaan arveluttavia terapiamuotoja ei tulisi rahoittaa yhteiskunnan varoilla, jos ja kun vaihtoehtoja on?

Lette kirjoitti:Minulla oli ystävä joka oli syvästi masentunut miehensä kuoleman jälkeen.
Hän kertoi olleensa taideterapiassa ja saneeensa apua.

http://inartes.fi/ekspressiivinen-taideterapia/

Periaatteessa tuollainen narratiivi on ainakin jälkiosaltaan kehnohko:
Mitä taideterapiaa? Kuinka kauan? etc.

Psykopatologia kirjoitti:Entä kustannukset?

Tämä henkilö oli SPR ystäväni, joka nyt on kuollut. Uskon, että hän ei itse maksanut
terapiaansa. Terapia ei ollut pitkäaikaista. Hän sanoi, että se sopi hänelle ja auttoi häntä.

Tunnen erään taiteilijan, joka on päätoimisesti muotokuvamaalari. Kysyn häneltä,
tietääkö hän taideterapiasta ja sen kustannuksista.

Koin Järven lumo näyttelyn niin antoisaksi, että aion mennä katsomaan sen uudelleen.

Poimin näyttelystä muutamia teoksia

Pekka Halonen: Avannolla, 1900, öljy
http://www.ateneum.fi/sites/ateneum.fi/ ... k=pQIhZaU6

Pekka Halonen: Tomaatteja, 1913, öljy
http://www.ateneum.fi/sites/ateneum.fi/ ... k=h8o99F7Y

Pekka Halonen: Omakuva, 1906, öljy
http://www.ateneum.fi/sites/ateneum.fi/ ... k=0Dg-KXi8
-

Eero Järnefelt: Silkkiuikko, hauki ja sammakko,1930, öljy
http://www.ateneum.fi/sites/ateneum.fi/ ... k=206qQG3N

Eero Järnefelt: Taiteilijan vaimo ja tytär, 1911,öljy
http://www.ateneum.fi/sites/ateneum.fi/ ... k=qUauUKfA

Eero Järnefelt: Lampunsytyttäjä, öljy, ajoittamaton
http://www.ateneum.fi/sites/ateneum.fi/ ... k=crBPNbG-
-
Eero Järnefelt: Maalaispuodissa, 1905, vesiväri ja guassi
http://www.ateneum.fi/sites/ateneum.fi/ ... odissa.jpg
-

Venny Soldan-Brofeldt: Omakuva, 1898, öljy
http://www.ateneum.fi/sites/ateneum.fi/ ... k=lNU7T6VS

Venny Soldan-Brofeldt: Pikku insinööri 1898, öljy
http://www.ateneum.fi/sites/ateneum.fi/ ... .jpg?itok=

Tuusulanjärven taiteilijayhteisö perustettiin aikana, joka oli poliittisesti
tulenarkaa. Suomen uudeksi kenraalikuvernööriksi nimitetty Nikolai Bobrikov
aloitti 1899 antamallaan helmikuun manifestilla ns. ensimmäisen sortokauden.

Taiteilijat kokivat venäläistyvän Helsingin ahdistavaksi, ja kosteat ravintolaillat
haittasivat etenkin Sibeliuksen luomistyötä. Oli päästävä maaseudun rauhaan.
Liian kauaksi pääkaupungin kulttuurielämästä ei kuitenkaan voitu lähteä, ja
Järvenpäästä pääsi junalla Helsinkiin siedettävässä puolessatoista tunnissa.

Vuonna 1900 oli Pariisin maailmannäyttely.

Pekka Halonen oli järjestämässä maailmanäyttelyn Suomen taideosastoa.
Näyttelyyn valmistunut teos oli Avannolla: Tuusulan järven jäällä huuhdellaan pyykkiä,
ja taustalla näkyvät Vanhankylän kartanon rakennukset.

Hän matkusti myös Pariisiin kokemaan suomalaisen osaston menestyksen.

Eero Järnefelt sai kultamitalin, Pekka Halonen hopeamitalin ja
Venny Soldan-Brofeltd pronssimitalin.

Tätä aikaa on sanottu Suomen taiteen kulta-ajaksi.

Lette kirjoitti:Eero Järnefelt: Silkkiuikko, hauki ja sammakko,1930, öljy
http://www.ateneum.fi/sites/ateneum.fi/ ... k=206qQG3N

Tämä on näistä suosikkini. Jotain mystistä dynamiikkaa, ikäänkuin taulu olisi kaatumassa oikealle, mutta ei kuitenkaan ole kaatumassa. Lumoava myös jollakin muullakin tavalla.

Kahvi kirjoitti:

Lette kirjoitti:Eero Järnefelt: Silkkiuikko, hauki ja sammakko,1930, öljy
http://www.ateneum.fi/sites/ateneum.fi/ ... k=206qQG3N

Tämä on näistä suosikkini. Jotain mystistä dynamiikkaa, ikäänkuin taulu olisi kaatumassa oikealle, mutta ei kuitenkaan ole kaatumassa. Lumoava myös jollakin muullakin tavalla.

Järnefelt piti Silkkiuikkoa pyhänä lintuna. Ilmeisesti hän kykeni viestittämään kokemustaan
katsojille. Minä koen myös taulun kaikkein herkimmin aistittavana. Voitaisiin puhua "pyhyyden
kokemuksesta".

Ennen kaikkea Tuusulassa oli järvi.

Se on välttämätön Juhani Aholle kalastamisen, hänen vaimolleen
Venny Soldan-Brofeldtille uimisen, Jean Sibeliukselle joutsenten ja
kurkien, Eero Järnefeltille kaislikkorantojen eläimistön ja kasviston,
Pekka Haloselle ”pyhän paikan” rantasaunan ja tunteelliselle
luonnonystävälle J.H. Erkolle miltei kaiken muun paitsi kalansaaliin vuoksi.

Taiteilijayhteisön kuvataiteilijoista järvi oli tärkeä etenkin Pekka Haloselle
ja Eero Järnefeltille. Halosta kiehtoi erityisesti kevättalvi ja jäidenlähdön aika.
Oman huvilansa ympäristöä hän vaali tarkasti. Niemeltä ei saanut kaataa
ainuttakaan puuta eikä puista katkoa oksia, sillä ne olivat hänelle rakkaita
malleja.

http://www.ateneum.fi/sites/ateneum.fi/ ... k=GWbBWSSv

http://www.ateneum.fi/sites/ateneum.fi/ ... k=xOfoxe5G

http://www.ateneum.fi/sites/ateneum.fi/ ... k=FzjR55hj

-
Kirjallisuus, teatteri ja kuvataiteet olivat Tuusulanjärven
taiteilijaperheiden arjessa vahvasti läsnä. Lasten harrastuksiin
kuului muun muassa omien näytelmien ja lehtien laatiminen.

Monen maalauksen aiheena on lukeva lapsi – ehkä siksi, että
siten mallin on helppo pysyä paikallaan.

Tämä maalaus ol yksi niistä, joita ajan kriitikot ylistivät
salaperäisestä valon kuvaamisesta ja syvästä värien käytöstä.

Eero Järnefelt: Lukeva tyttö, 1906, öljy
http://www.ateneum.fi/sites/ateneum.fi/ ... k=rI4_yiKa

-
Tuusulanjärven rantamille muuttaessaan taiteilijaperheet olivat nuoria lapsiperheitä, joille
tärkeää oli tarjota lapsille hyvä ja terveellinen kasvuympäristö. Vaikka lapset olivat hyvin
eri-ikäisiä, suuresta joukosta löytyi aina sopivia tovereita.

Erityinen tiivis ystävyys Katarina Sibeliuksen ja Sara ja Laura Järnefeltin välille. He toimittivat
useita käsin kirjoitettuja lehtiä, kuten Pieni tyttölehti, Kukkakaalisanomat ja Peipponen,
kirjoittivat tarinoita ja piirsivät niiden henkilöitä kuvaavia paperinukkeja. Heille ja nuorimmalle
pojalle Olaille järjestettiin myös oma kotikoulu.

http://www.ateneum.fi/sites/ateneum.fi/ ... k=4bDXKk4X

http://www.ateneum.fi/sites/ateneum.fi/ ... k=Gbrc1Lci

http://www.ateneum.fi/sites/ateneum.fi/ ... k=q8lh278y

-
Aholan pojat joutuivat useasti olemaan malleina.

Venny Soldan-Brofeldtia työllistivät lastenkirjojen ja -lehtien lukuisat kuvitukset.
Koska usein malliksi tarvittiin sekä poika että tyttö, vanhempi poika Heikki sai olla
poikana, mutta nuorempi Antti, jolla oli kauniit pitkät hiukset, puettiin tytöksi:
mekkoon ja rusettiin. Hän ei kuitenkaan kärsinyt tästä tytön roolistaan ja hiukset
leikattiin vasta hänen siirtyessään koulun Helsinkiin.

Pekka Halosen poika Antti on muistellut jälkeenpäin:

”Muut lapset juoksentelivat vapaina, ajelivat pyörällä ja leikkivät intiaania.
Mutta me olimme taidemaalarin lapsia, meidän jalkapohjamme nakutettiin
kivellä rantakallioon, jotta me tietäisimme, millä kohden vesirajaa meidän
oli asetuttava elävinä paahtumaan tuijottaessamme alakuloisina kesäisen
vapautemme kangastuksiin.”
Pojat yrittivät keplotella itsensä eroon mallina olemisesta jos jonkinlaisilla
konsteilla: sukeltamalla karkuun, vääntelemällä itseään, vääntelemällä itseään
luonnottomiin asentoihin tai ehdottamalla aiheeksi ”lapsia rannalla leikkimässä,
kiven takana piilossa."

-
1. Kurkistus päähenkilöihin
Jean Sibelius oli tiptop herrasmies, joka jäi paikkakuntalaisille hiukan
etäiseksi – hän esiintyi maantielläkin aina huolitellusti pukeutuneena.
Hän joutui olemaan paljon konserttimatkoilla, jolloin Aino jäi lasten
kanssa kotiin.
Ainosta tulikin vähitellen melkein legendaarinen ”säveltäjän puoliso”,
joka otti vastuun kodista ja lapsista. Hänet koettiin erityisen hienoksi
ja sivistyneeksi naiseksi – olihan hän laajasti lukenut ja myös hyvä pianisti.

Venny-Soldan Brofeldt herätti huomiota epäsovinnaisella pukeutumisellaan;
hän käytti pyöräillessä ja hiihtäessäänkin housuja ja poltti toisinaan piippua.
Taiteilijayhteisössä häntä pidettiin eräänlaisena äitihahmona, sillä hän oli
hyvin sosiaalinen ja huomioi niin pienet kuin suuret lähimmäisensä.