Pitkäkestoinen psykoterapia palauttaa työkyvyn

[Psykopatologia]

Eikö olisi järkevintä toteuttaa psykoterapiaa siten, että sitä jatkettaisiin sen mukaan
kun sen jatkaminen arvioidaan aiheelliseksi? Potilaan ja psykoterapeutin tulisi jatkuvasti
(ei nyt koko ajan, mutta riittävän usein) arvioida terapiaprosessin toimivuutta ja
sen mukaan arvioitava kannattaako heidän jatkaa terapiasuhdetta.

Terapian jatko katsotaan aina aiheelliseksi, kun joku muu maksaa.

[Gyver]

Potilaan ja psykoterapeutin tulisi jatkuvasti (ei nyt koko ajan, mutta riittävän usein) arvioida terapiaprosessin toimivuutta ja sen mukaan arvioitava kannattaako heidän jatkaa terapiasuhdetta.

Tässä on myös oleellista huomata, että niiden potilaiden kohdalla jotka eivät (sairautensa takia) ole kykeneviä ajamaan omia etujaan ja arvioimaan omaa tilannettaan, tarvitaan kolmannen osapuolen apua luotettavan arvioinnin tekemiseksi.

[Hilppa]

Potilaan ja psykoterapeutin tulisi jatkuvasti (ei nyt koko ajan, mutta riittävän usein) arvioida terapiaprosessin toimivuutta ja sen mukaan arvioitava kannattaako heidän jatkaa terapiasuhdetta.

Tässä on myös oleellista huomata, että niiden potilaiden kohdalla jotka eivät (sairautensa takia) ole kykeneviä ajamaan omia etujaan ja arvioimaan omaa tilannettaan, tarvitaan kolmannen osapuolen apua luotettavan arvioinnin tekemiseksi.

Ratkaiseeko edes kolmannenkaan osapuolen mukanaolo? Inhimillinen tekijä, johon viittaan aiemmassa viestissäni kertoo eräästä tilanteesta, jossa väärinkäsityksen (oletan) vuoksi potilas kokee tulleensa väärinkohdelluksi. Monesti on pienestä kiinni, koska kyseessä ovat ihmiset, jotka keskustelevat ja tulkitsevat asioita omasta näkökulmastaan.

[Gyver]

Ratkaiseeko edes kolmannenkaan osapuolen mukanaolo?

Niin ratkaisee siis minkä ongelman?

[Gyver]

Psykoterapia on ainakin minulle ollut se apu ja hoito joka on pitänyt minut hengissä.

Tuo väite tuollaisenaan on epäuskottava. Et voi tietää varmuudella olisitko kuollut, koska vaihtoehtoinen tapahtumakulku (et saanut psykoterapiaa) ei toteutunut.