http://www.tartumasennukseen.fi/aineist ... a_verkkoonJoustava, tavoitettava
Nettiterapian ajatellaan avaavan uuden hoitoväylän niille ihmisiä, joiden kynnys hakeutua mielenterveyspalveluihin on muuten korkea. Niiden etuna pidetään myös joustava käyttöä: potilas voi käyttää nettiä lähes missä ja milloin vain. Lisäksi nettiterapiaan arvellaan liittyvän käyttäjäänsä voimaannuttavia elementtejä. Jan-Henry Stenberg huomautti vielä, että verkkopalveluilla on oma roolinsa, jos ja kun kansalaisille halutaan tarjota laadukasta ja yhdenmukaista hoitoa asuinpaikasta riippumatta.
Kaikkia mielenterveyden häiriöistä kärsiviä potilaita netti ei tavoita eikä auta, tekijät myöntävät. Silti he uskovat nettiterapian paikkaavan suurta aukkoa hoitojärjestelmässä.
"Yksistään HUS:n alueella on noin 40 00 lievää ja keskivaikeaa masennusta potevaa potilasta, joille käytännössä usein ainoa hoito on lääkehoito. Jos nettiterapia parantaisi tästä ryhmästä osankin hoitoa, se on hyvä", Stenberg totesi.
Netti parempi kuin ei oo
"Hiki tulee, kun Etelä-Suomesta muuttaa Lappiin perhe, ja useammalle perheenjäsenelle suositellaan neuropsykologista kuntoutusta ja kognitiivista psykoterapiaa kaksi kertaa viikossa, eikä ei ole ensimmäistäkään psykoterapeuttia, jolle lähtisi heitä ohjaamaan. Kyllä silloin väistämättä tulevat nämä tekniset ratkaisut mieleen", kommentoi netin mahdollisuuksia mielenterveystyössä psykiatrisen tulosryhmän johtaja Helena Terävä.
Lastenpsykiatriaan erikoistunut Terävä työskentelee Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirissä, mutta hänellä on takanaan hiljattain päättynyt kuuden vuoden työrupeama Rovaniemellä. Pohjoisessa pitkät välimatkat ja ammattilaisten puute - olosuhteiden pakko - ovat muokanneet maaperää uusille toimintamalleille otolliseksi.
Lapissa Terävä muun muassa konsultoi kollegoita netissä ja otti potilaita vastaan satojen kilometrien päässä työhuoneestaan. Potilaan ja lääkärin yhdistivät tiekoneet ja web-kamera. Kokemukset olivat parhaimmillaan huikaisevia, Terävä toteaa.
"Minä olin Rovaniemellä ja lapsipotilas kaukana Hetassa. Lapsen isä oli siellä istunnossa mukana työvaatteissaan ja kun kysyin lopuksi, miltä tämä tilanne oli hänestä tuntunut, hän sanoi että oli ihana taas päästä poliklinikalle näin."
Terävää innosti ajatus sosiaalisen ahdistuneisuushäiriön hoidosta nettiterapialla. Hän arveli, että se sopisi erinomaisesti Lappiin, jossa ihmisiä asuu yhä hyvinkin eristyneissä oloissa. "Tiedän, että ajatus lähteä sieltä syrjäkylältä keskussairaalaan saattaa olla joillekin aivan mahdoton. Jos netillä voi päästä kontaktiin riittävän etäältä, se voisi toimia."
Minusta artikkelissa on järkeviä ajatuksia ja kokemuksen vakaalla rintaäänellä esitettyinä.
