Psykoanalyysi perustuu empiriaan

[ve?e]

[PP: Jos kyseessä ei ole vastaus vaan jatko, tulee viesti kirjoittaa oman viimeisen viestin jälkeen Editillä - ei siis mielellään uutta viestiä. Laiskaa tyylittömyyttä ei suvaita.]

[Eräällä toisella palstalla ylläpitäjä poltti hihansa jo lähetettyjen viestien toistuvasta muokkaamisesta.]

[xxccz]

´
MInä en tiennyt tuota. Mutta sensijaan muistan jostain kuulleeni, että Kela suosii nimenomaan lyhytterapiaa sen tuoman näytön varjossa, että eniten vastetta ollut.

[Psykopatologia]

Koetan saada yllä olevan paperi-hesariin.

Siellähän se olikin jo perjantaina 19.2. (C 10).

Markus Lång esittää vastauksessaan Tammisalon, Hamilon ja Roosin mielipidekirjoitukseen (13. 2.), että "psykoanalyysin teoriat perustuvat empiriaan" (HS 16. 2.). Täydennän Långia.

Psykoanalyysi voidaan jakaa eri tasoihin (jotka tärkeysjärjestyksessä ovat): 1) suorat havainnot, 2) kliiniset tutkinnat,
3) kliiniset yleistykset, 4) kliininen teoria, 5) persoonallisuusteoria ja metapsykologia ja 6) psykoanalyyttinen "filosofia" ja "yhteisöoppi".

Em. kohdista vain 1 ja 2 olennaisia. Julkisissa debateissa kiinnitetään kuitenkin huomiota kohtiin 5 ja 6, joissa onkin horjuvuutta. Lisäksi ulkopuolisten psykoanalyysin ymmärrys on käänteinen em. kohtien tärkeyteen. Sosiologi voi debatoida lahjakkaasti siitä, että arvelee psykoanalyysin lausuvan yhteiskunnasta. Sen sijaan häiriöiden hoidosta hänellä on useimmiten vain vähän sanottavaa.

[xxccz]

Koetan saada yllä olevan paperi-hesariin.

Siellähän se olikin jo perjantaina 19.2. (C 10).

Markus Lång esittää vastauksessaan Tammisalon, Hamilon ja Roosin mielipidekirjoitukseen (13. 2.), että "psykoanalyysin teoriat perustuvat empiriaan" (HS 16. 2.). Täydennän Långia.

Psykoanalyysi voidaan jakaa eri tasoihin (jotka tärkeysjärjestyksessä ovat): 1) suorat havainnot, 2) kliiniset tutkinnat,
3) kliiniset yleistykset, 4) kliininen teoria, 5) persoonallisuusteoria ja metapsykologia ja 6) psykoanalyyttinen "filosofia" ja "yhteisöoppi".

Em. kohdista vain 1 ja 2 olennaisia. Julkisissa debateissa kiinnitetään kuitenkin huomiota kohtiin 5 ja 6, joissa onkin horjuvuutta. Lisäksi ulkopuolisten psykoanalyysin ymmärrys on käänteinen em. kohtien tärkeyteen. Sosiologi voi debatoida lahjakkaasti siitä, että arvelee psykoanalyysin lausuvan yhteiskunnasta. Sen sijaan häiriöiden hoidosta hänellä on useimmiten vain vähän sanottavaa.

Kirjoitteletko niinkuin itsesi kanssa?

Ja sosiaalipsykologi(n)en näkemys?

[Psykopatologia]

(HS)

Jussi K. Niemelä on aivan oikeassa, kun hän toteaa, että "psykoanalyysi ei ole kokeellisesti testattua" (otsikko; HS Mielipide 22. 6.). Näin on siitäkin huolimatta, että myöhemmin kirjoittaja toteaa psykoanalyysin teorioita testatun vuosikymmeniä. Sillä aikaa, kun Niemelä miettii kantaansa, voidaan todeta, ettei esimerkiksi geologiakaan ole kokeellisesti testattua.

Psykoanalyysi on hoitona kaikkein positivistisimpia metodeita, koska se painottaa suorien havaintojen merkitystä. Fysiikan malli, looginen empirismi tai positivismi, ei sovellu psykoanalyysiin mm. siksi, että tarkastelun kalu, ihminen, on aktiivinen ja puhuu itse! Psykologiassa looginen positivismi on ollut suurimmillaan (Hull ym.) neobehaviorismissa, joka on (ollut) pääosin eläinpsykologiaa, jolloin Rattus norvegicus ja Columbis livia (kyyhkynen) olivat tarkastelun alla.

Psykoanalyysia ei tulisi kovin painokkaasti käyttää (osaamattomissa käsissä) humanististen tieteiden tulkintatieteenä vaan tulkintatieteenä kliinisissä potilastapauksissa, jossa sillä on korvaamaton sija.

[minätäällä]

Minua kiinnostaa eniten psykoanalyysi keinona lisätä itsetuntemusta. Sen seurauksena voivat sitten oireetkin hävitä tarpeettomina, mutta tuo ei ole tärkein tavoite. Olikohan Tor-Björn Hägglundilla vai Ikosella kerran essee psykoanalyysista ihmismielen tutkimisen keinona. Siinä verrattiin analyysia matkaan, jolle sekä analyytikko että analysoitava lähtevät yhdessä, eikä kumpikaan vielä ainakaan alussa tiedä, mitä seuraavan mutkan takana odottaa.

[Pertti Luukkonen]

Ikoselta? kuulostaa.