Hämmästyttävä ura sai alkunsa kuusivuotiaan rakkaudesta kasveihin.
TIEDE 5.8.2016 2:00 Päivitetty: 5.8.2016 10:10
Arja Kivipelto, Helsingin Sanomat
PERINTEISEN määritelmän mukaan jäkälät ovat kahden kauppa: sienen ja levän symbioosi, molempia hyödyttävä liitto. Heinäkuussa Science-lehti julkaisi tutkimuksen, jonka mukaan osakkaita onkin usein kolme.
tutkijoilta piilossa pysynyt eliö on kantasieniin kuuluva hiiva. Kyse on aivan toisesta lajista kuin leivinhiivasta, joka on kotelosieni.
LÖYTÖ on herättänyt paljon huomiota ja nostanut julkisuuteen etenkin artikkelin ensimmäisen kirjoittajan, amerikkalaisen Toby Spribillen.
Hän kasvoi Montanassa ääriprotestanttisessa perheessä, joka eli asuntovaunussa.
”Vanhempani ottivat minut pois koulusta, kun olin noin kymmenen. Jonkin aikaa he opettivat minua kotona, mutta sitten heiltä loppuivat rahat.”
Spribille pääsi ahdistavaa arkea pakoon 19-vuotiaana, jolloin paikallinen metsähallinto palkkasi hänet kartoittamaan kasveja. Lajintunnistus sujui nuorukaiselta leikiten, sillä hän oli harrastanut kasveja kuuden ikäisestä asti.
"Enemmän kuin mitään muuta halusin yliopistoon, mutta Yhdysvalloissa koulutus on kallista. Saksalainen ystäväni vihjasi, että hänen kotimaassaan se on melkein ilmaista.”
SIINÄ vaiheessa Spribille oli jo julkaissut ensimmäisen tieteellisen artikkelinsa ja kerännyt säästöjä. Hän sai kolme professoria suosittelijoiksi hakiessaan saksalaisiin opinahjoihin. Vain Göttingenin yliopisto hyväksyi 26-vuotiaan, jolla ei ollut ainuttakaan koulutodistusta.
”Se oli elämäni pullonkaula. Oli kovaa aloittaa myöhään. Olin kuitenkin vapaa, eikä kukaan komentanut rukoilemaan.”
Hän puhui saksaa perhetaustansa ansiosta – mutta lähes kaikki muu piti opetella. Hän ei osannut lainkaan esimerkiksi matematiikkaa eikä kemiaa.
Opiskelu otti voimille senkin vuoksi, että Spribille oli kasvatettu epäilemään kykyjään ja uskomaan, ettei voi koskaan saavuttaa mitään.
Hän kuitenkin otti ja kiipesi kirjaimellisesti omin voimin tieteen huipulle.
ENNEN Spribilleä toiset tutkijat olivat osoittaneet, että jäkälässä sienen kanssa voi liittoutua paitsi viherleviä, myös sekalainen joukko muita leviä, sieniä ja syanobakteereja. Mutta hiivaa ei ollut huomannut kukaan muu.
Sitä paitsi hiiva todettiin symbioosin vakio-osakkaaksi ainakin 52 suvussa. Ne ovat pohjoisten ja antarktisten alueiden tärkeimpiä jäkäliä, jos merkitystä mitataan biomassan määrällä.
Aiemmin löydettyjä kumppaneita ei ole osoitettu yhteiselon pysyviksi jäseniksi.
Niinikään minkään muun uuden osakkaan ei ole todettu vaikuttavan jäkälän ulkonäköön. Sen sijaan hiiva näyttää tekevän kierreluposta kellertävän ja kanadanluposta tummanruskean. Ne ovat geneettisesti sama laji, niitä erottaa vain se, paljonko hiivaa on.
Lisäksi kierreluppo sisältää runsaasti myrkyllistä vulpiinihappoa. Sitä, mikä osakkaista myrkkyä tuottaa, ei tiedetä.
TUORE löytö saattaa auttaa tutkijoita selvittämään, miten jäkäläsymbioosi toimii. Ilmiön mekanismi on nimittäin vielä mysteeri, vaikka yhteiselo on jäkälien pitkän historian aikana ollut menestystekijä. Sen ansiosta jäkälät selviävät oloissa, joissa mikään osapuolista ei yksin pärjäisi.
Lisäksi sen jälkeen kun kolmas keskeinen osakas on paljastunut, tutkijat ehkä lopulta onnistuvat kasvattamaan jäkäliä laboratoriossa.
Tähän asti elatusmaljalle pannuista sieni- ja leväsoluista on kehittynyt vain jotain hädin tuskin jäkälän kaltaista.
http://www.hs.fi/tiede/a1470283283350