Helen Hunt näyttelee terapeuttia ja John Hawkes hänen asiakastaan,
polion sairastanutta Mark O'Briania. Elokuva perustuu tositapahtumiin.
UUTISET >> KULTTUURI http://www.hs.fi/kulttuuri/Seksi%C3%A4+ ... 106959190#
Seksiä ilman häpeää
3.1.2013 | 3 | Harri Römpötti
The Sessions kertoo keski-ikäisestä vammaisesta, joka päättää hankkiutua
terapeutin avulla eroon neitsyydestään. Pienen budjetin elokuvasta tuli menestys.
LONTOO. "Alastomuudesta on kyselty paljon", Helen Hunt huokaa.
Alastomuudesta hän saa puhua vielä vähän lisää, sillä Lontoon elokuvafestivaalilla käsitellään The Sessions -elokuvaa, jossa hän näyttelee seksiterapeuttia. Roolissaan hän on paljon ilman vaatteita.
"Pieni pelko voi kannustaa roolityötä, mutta suuri jähmettää. Pidin tarinasta ja alastomuus kai pelotti sopivasti", Hunt miettii. Hän mainitsee myös äskettäin kieltäytyneensä kiinnostavasta roolista, koska siinä oli hänen mielestään liikaa seksiä.
Seksi on myös The Sessionsin aihe. Se ei kuitenkaan tässä tapauksessa estänyt Huntia, koska "kauniilla tarinalla on merkitys."
Tarina perustuu tositapahtumiin. Se kertoo Mark O'Brienista (1949 – 1999), joka halvaantui lapsena polion vuoksi kaulasta alaspäin. Suuren osan ajasta hän joutui olemaan hengityskoneessa. Siitä huolimatta O'Brien vietti vilkasta elämää runoilijana, toimittajana ja vammaisten oikeuksien puolustajana.
Polio ei halvauttanut myöskään O'Brienin seksuaalisuutta. Lopulta hän päätti hankkiutua eroon neitsyydestään 38-vuotiaana. Hän turvautui ammattilaisen apuun – ei prostituoidun vaan seksiterapeutin.
Helen Hunt ei ollut kuullutkaan koko ammattikunnasta, ennen kuin hän sai vinkin tästä roolista. "Moni luulee, etteivät seksiterapeutit eroa paljoakaan prostituoiduista. Käsitys muuttuu, kun kuuntelee terapeuttien asiakkaita", Hunt sanoo.
Hunt kuunteli paitsi vammaisia, myös O'Brienia avustanutta terapeuttia Cheryl Greeneä. Hän jatkaa yhä työtään, vaikka on jo isoäiti.
Halvaantumisen lisäksi O'Brienin vartalo oli kivulias ja selkäranka vääntynyt kieroon. Seksi ei siis sujunut yksinkertaisesti. Kokemattoman kanssa piti selvittää perusteetkin.
"Tämä onkin elokuva seksin dekonstruktiosta. Se sanoo, että jokaisen on mahdollista harrastaa seksiä ilman häpeää", Hunt linjaa.
O'Brienia näyttelee John Hawkes, jonka roolityö on harvinaisen haastava jo fyysisesti. Erikoistehosteita ei käytetty.
"Selkäni vasemman puolen alla oli jalkapallon kokoinen muovimöhkäle, jolla selkärankani saatiin kaarelle samaan tapaan kuin O'Brienilla. Oli tuskallista löytää oikea asento ja pysyä siinä", Hawkes kertoo.
"Tärkeintä oli kuitenkin luoda O'Brienista ihminen, niin kuin mistä tahansa muustakin roolista. Yritin vangita Markin olemuksen lisäksi mahdollisimman paljon hänen puhetyyliään."
The Sessions perustuu artikkeliin, jonka O'Brienin kirjoitti kokemuksistaan Sun-lehteen vuonna 1990. Ohjaaja-käsikirjoittaja Ben Lewin löysi artikkeliin ja päätti tehdä siitä elokuvan.
The Sessions on todella kaukana unelmatehtaan valtavirrasta. Yli-inhimillisillä voimilla varustetun supersankarin sijaan siinä seikkailee keski-ikäinen vammainen seksuaalisuutensa kiemuroissa. Leffa ei syntynytkään Hollywoodissa.
"Alusta asti oli selvää, ettei mikään studio koskekaan tähän. Se piti tehdä aivan minibudjetilla ja pummata rahat ystäviltä ja sukulaisilta. Mutta ei siitä välttämättä olisi tullut parempi, vaikka rahaa olisi ollut enemmän", Lewin sanoo.
Lewin (s. 1946) on itsekin sairastanut polion ja käyttää sen vuoksi kyynärsauvoja. Hän on tehnyt elokuvia ja tv-töitä Australiassa, Englannissa, Ranskassa ja Yhdysvalloissa.
Kovin laajaa mainetta hän ei ole aiemmin saavuttanut. Käsikirjoittamisessa ja ohjaamisessa oli kymmenen vuoden tauko ennen The Sessionsia.
"Tosi-tv syrjäytti draaman ja äkkiä jokaisesta työstä kilpaili sata ohjaajaa. Paloin loppuun, mutta tauko ei harmita. Tein muita juttuja, muun muassa yhden lapsen lisää", Lewin kertoo hyväntuulisesti.
Oma polio varmaankin auttoi suhtautumaan aiheeseen luontevasti. The Sessionsissa rento huumori pitää melodraaman kurissa.
Oma polio varmaankin auttoi suhtautumaan aiheeseen luontevasti. The Sessionsissa rento huumori pitää melodraaman kurissa.
"Jotain kertoo sekin, että kukaan näyttelijöistä ei kysynyt minulta mitään vammaisuudesta. Sillä ei ole lopulta merkitystä, koska tämä on universaali tarina", Lewin painottaa.
The Sessions alkoi ylittää odotuksia, kun se voitti Sundance-festivaalilla yleisöpalkinnon. Hollywoodkin kiinnostui leffasta. Tarjouskilpailussa Fox-studio osti sen.
Elokuvassa O'Brienin ja Greenen suhde kasvaa yli ammattimaisuuden. Mutta missä ovat potilaan ja naimisissa olevan seksiterapeutin suhteen rajat? Kysymys mietityttää vielä elokuvan jälkeenkin.
"Terapeutilla on vastuu välittää potilaastaan, mutta säilyttää ammattimainen etäisyys. Siinä on vaikea tasapainoilla. Päähenkilöt tajuavat, että intiimi fyysisyys johtaa johonkin muuhun", Lewin sanoo.
Todellisuudessa O'Brienista ja Greenestä tuli vähintäänkin hyviä ystäviä. Elokuvan tekijät korostavat tehneensä sepitettä, eivätkä he edes tiedä, kuinka tarkkaan se vastaa totuutta. Niin intiimejä asioita heidän tai meidän ei tarvitse, eikä ehkä kuulukaan tietää.
"Todellisuudessa juuri O'Brien rajoitti hänen ja Cherylin tapaamisia, koska ei halunnut tunteidensa kasvavan liian voimakkaiksi", Hunt taustoittaa.
Mutta miksi The Sessionsin suosio on yllättänyt niin monet? Tai miksi elokuvan seksi on herättänyt niin paljon huomiota, vaikka sitä käsitellään herkästi ja kypsästi?
"Yhdysvalloissa ei osata suhtautua luontevasti alastomuuteen ja seksiin", John Hawkes miettii.
"Puritaanit perustivat Amerikan. Sen kanssa kamppailemme yhä."
The Sessions-elokuvan ensi-ilta on perjantaina 4. tammikuuta. Ikäraja 16 vuotta.
