Luukkonen: NORJAN TRAGEDIAN AIKATAULU (Breivik)

Luukkonen: NORJAN TRAGEDIAN AIKATAULU (Breivik)

ViestiKirjoittaja Psykopatologia » 08.10.2011 11:02

______________________________________________________________________________________________________________
Breivikin oikeudenkäynti (16.4.- 22.6. 2012 [42 oikeudenkäyntipäivää; tuomio 24.8.2012 voimaan 8.9.2012]) ja 22. juli-komisjonenin
raportti (http://22julikommisjonen.no/) tuottivat massiivisen tarkennetun tiedon tulvan, jota en päivitä tähän ketjuun.
Valikoidut tarkennetut teemat on päivitetty kokoomassa "Breivik papers" (12.12.2011 - lokak. 2012 [12]) http://perttiluukkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/

Päätös http://www.lovdata.no/nyhet/dok/toslo-2 ... 7-24e.html
______________________________________________________________________________________________________________

Luukkonen: NORJAN TRAGEDIAN AIKATAULU (Breivik) verkkoversio sisältää 6 ketjua

1. NORJAN TRAGEDIAN AIKATAULU (Beivik) I : t a p a h t u m a t I
2. NORJAN TRAGEDIAN AIKATAULU (Beivik) II: t a p a h t u m a t II
3. NORJAN TRAGEDIAN AIKATAULU (Beivik) III: Breivikin syyntakeisuudesta
4. LIITE 1: Paranoia vera vrt. (paranoidinen) skitsofrenia - oikeuspsykiatrisia vinjettejä
5. LIITE 2: Breivik vain pseudo-psykopaattinen
6. NORJAN TRAGEDIAN AIKATAULU (Beivik) IV: t a p a h t u m a t III (16.4.2012- )
(22. juli-saken, uusi otsikko viewtopic.php?f=10&t=6306)
_____________________________________________________________________________________________________

Kuva

Pertti L u u k k o n e n (2011):

NORJAN TRAGEDIAN AIKATAULU (Breivik) verkkoversio
viewtopic.php?f=10&t=5066&p=59170#p59170
THE SHCEDULE OF THE NORWEGIAN TRAGEDY (Breivik) online

I. Norjan tragedian aikataulu (tapahtumat)
The Schedule of the Norwegian Tragedy (events)

II.Breivikin syyntakeisuudesta
About Breivik's Forensic Responsibility
_________________________________________________________________________________________________________________________

Tekstiltään osin suppeampi mutta (osin) päivitetty ( -> 30.11.2012) verkkoversio täydentää kuvin ja
videoin (-> 3.10.2011) paperiversiota, jossa on vielä runsaasti epätarkkuuksia varsinkin saareen menon
seuraannossa. Paperiversiossa ei ole Oslon tapahtumien jatkoa ollenkaan. Kuitenkin paperiversion (osin
hieman laajempi) Breivikin syyntakeisuutta koskeva osa on myös nykytiedon mukainen paitsi lopullisten
diagnoosien suhteen (29.11.2011, 20.12.2011; 10.4.2012, 23.5.2012).

P a p e r i v e r s i o: Google "Psykopatologia Granum"

Pertti L u u k k o n e n (2011) viewtopic.php?f=10&t=4557
NORJAN TRAGEDIAN AIKATAULU ja Breivikin syyntakeisuus

Kuva
http://granum.uta.fi/granum/kirjanTiedo ... e_id=21774

Helsinki: Psykopatologia http://granum.uta.fi/granum/index.php?kustantaja_id=241
19 s. (A 4). I S B N: 978-952-996-8-7
Sisältää kuvia ja karttoja sekä lähteet ja kirjallisuuden
1. Norjan surmat, 2. kriminologia, 3. media
Painopaikka Helsinki: Nord Print, 1. painanta 10. lokakuuta 2011
____________________________________________________________________________________________________________________________

NORJAN TRAGEDIAN AIKATAULU (Breivik) I

I. Norjan tragedian aikataulu (t a p a h t u m a t)

Kuva
Saari "oikein" päin: koillinen ylhäällä oikealla (kuvan keskikohdassa); lounas alhaalla (kuvan keskikohdassa).

Utøya (10,6 ha; n. 500 m pitkä ja n. 380 m leveä) sijaitsee Tyrifjordenin järven (137 km²) itärannalla Buskerudin läänissä (fylke) Holen kunnassa (kommune) 38,4 km Oslosta luoteeseen. Hønefossiin matkaa on 16,5 km. Saaresta on lauttayhteys – MS Thorbjørn – (675 m) Utvikan laituriin mantereelle, jonka rantaa pitkin kulkee E-16 -tie.

Saaren pohjoisemmassa osassa itärannalla on 1 laituri, josta länteen sisämaahan n. 50 m päässä on 3(4) rakennuksen kolmio (2) alle 40 m etäisyydellä toisistaan: 2a informaatio- ja vastaanottorakennus (Informasjonen, Hovedhuset) eteläisimpänä, 2bLäävä(Läven, jonka kyljessä on Talebod eli ”Bakken”) pohjoisimpana ja 2c Stabburet läntisimpänä. Tästä länteen – mäellä (LO-toppen) – on 3 kahvila/päärakennus (Kafébygget/ Hovedhuset?), josta lounaaseen on aukio (jossa esiintymislava ja valkokangas) sekä 4 pääleirintäalue (Teltleiren). Länsirannan tuntumassa (Stabburetin tasossa) on saniteettirakennus. 5 Nakenodden. Etelässä olevalla aukiolla on 6 koulutupa (Skolestua), jonka vieressä oli Norsk Folkehjälp ja rokkiteltta (suljettuna huonon sään vuoksi). Itärannan pohjoisemmalla aukiolla (Bolsjevikan eteläpuolella) on jalkapallokenttä (Fotballbane) ja eteläisemmällä lentopallokenttä (Volleyballbane). Laiturin eteläpuolella on hiekkaranta. Pohjoista rantaa pitkin kulkee 7 "lemmenkuja" (Kjærlighetsstien), joka koillisessa päättyy Bolsjevikaan (lahti), jossa on grilli ja joka on suosittu kutupaikka. Koulutuvan tasossa länsirannalla on jemmapaikkoja. Itäpuolella olevan lahden eteläpuolelta monet lähivät uimaan. (Numerointi viittaa alla olevaan reittikarttaan ja selvitykseen.)
Kuva
Breivikin reitti [18:07] 1–>2 [18:10] –> (Breivik ampuu turvamiehen ja ”äiti Utøyan”) –> [18:15] 3,4 päärakennus & telttaleiri: varsinainen teurastus alkaa [18:30] –> 6 koulutupa –>(luultavasti) länsirannan kautta –> pohjoisrannalle 7 – 8 lemmenkujalle [18:59; 1. puh-soitto & nähty kopterista; kulun suunta epäselvä.
Ei kartassa: Lemmenkujalta (mahdollisesti) itärannan kautta etelärannalle, jossa kiinniotto koulutuvalle johtavan polun tuntumassa suunnilleen 6:n kohdalla -19:34. –> [20:00–] 2a (vastaanottorakennukseen arestiin). Aftenposten 21.9.2011 http://www.aftenposten.no/nyheter/iriks ... 181314.ece, ym.
Kuva
Kartta "ylösalaisin": suunnat (klo): Etelä 1, lounas 2, Länsi 4, luode 5, Pohjoinen 7, koillinen 8, Itä 10, kaakko 11.

Kuva

HER SKJEDDE DET: A: Fergeleiet på landsiden. B: Steinbrygga på Utvika camping.
C. Hovedhuset på Utøya. D: Kafebygget. E: Pumpehuset. F: Skolestua. G: Nakenodden.
Det røde merket viser området hvor Anders Behring Breivik ble pågrepet.

Kuva
http://www.bt.no/nyheter/innenriks/22ju ... 74dSLA9Uto


Aftenpostenin kokooma http://www.aftenposten.no/nyheter/iriks ... 181314.ece (paras)
HS:n kokooma http://www.hs.fi/grafiikka/113526803123 ... horizontal
VG:n kokooma http://www.vg.no/nyheter/innenriks/oslo ... repene.php
VG:n kokooma http://www.vg.no/nyheter/innenriks/oslobomben/
Saaren "anatomiaa" ja Delta (2.? aalto) etenee ym. http://www.youtube.com/watch?v=syomTOb5 ... re=related (5:53)

Huhtikuussa ja myöhemmin 2012 laaditut:
NRK:n yhteenveto 22.- 23.7.2011 -tapahtumista http://nrk.no/227/fakta/tidslinje/terrordognet/ (16.4.2012)
NRK: Regjeringskvartalet 22.7.2011 http://nrk.no/227/fakta/kart/ (16.4.2012)
NRK: 189 minutter fra 22. juli http://nrk.no/227/fakta/artikler/1.8073234 (16.4.2012)
Aftenposten: Nyhetsgrafikk: Terrorbomben og massakren http://www.aftenposten.no/spesial/artic ... 45nU7M9Uto
Norjan TV2 http://prosjekt.tv2.no/22-juli/tidslinj ... et-22-juli
Tidslinje for terrorangrepene i Norge 2011 http://no.wikipedia.org/wiki/Tidslinje_ ... Norge_2011


P r o l o g i Suomen aikaa (+1 h) noin (tiedot varmistamattomia)

1979 (13.2.) Anders Behring B r e i v i k syntyy Oslossa (Aker sykehus, 13. ds.: En gutt. Wenche og Jens Breivik).
Isä diplomaatti (Norjan suurlähetystössä Lontoossa), siviløkonom Jens David Breivik (s. 1935); äiti sairaanhoitaja Wenche Elisabeth Breivik (o.s. Behring) (s. 1946). – Perhe asuu Lontoossa.
Isällä on aiemmasta avioliitostaan kolme lasta, Erik, Jan ja Nina (8 - 12 vuotta Andersia vanhempia).
Äidillä on aiemmasta liitostaan tytär Elisabeth (s. 1973; 6 vuotta Andersia vanhempi). (Äidin taustassa on paranoidinen oma äiti.)

1980 loppukesä? Vanhempien ero ja kiista huoltajuudesta. – Äiti, sisarpuoli Elisabeth (6-v.) ja Anders muuttavat läntisen Oslon Skøeniin (Nedre Silkestrå).

1982 Äiti ottaa yhteyttä lastensuojeluun apua saadakseen. Anders on (liian) "vaativa".

1982 Anders 3-vuotias. Äiti ottaa yhteyttä paikalliseen sosiaalitoimistoon ja hakee Andersille sijaiskotia viikonlopuiksi
(äiti on väsynyt ja Anders vaativa yms.). Ratkaisu ei kuitenkaan toiminut.

1983 -

1983 (17.1.) Vanhemmat eroavat virallisesti.

Psykolog i 1983: "Ideelt sett burde han vært i et stabilt fosterhjem"
1983 helmikuu - syyskuu Anders 4-vuotias. Äiti ottaa yhteyttä paikalliseen sosiaalitoimistoon, ja koko perhe on SSBU:n (Statens Senter for Barne- og Ungdomspsykiatri) päiväosasto-tutkimuksissa noin kuukauden ajan. Perhettä havainnoinut psykologi suositti rapotissaan Andersille vakaata sijaiskotia. Edelleen 28. syyskuuta psykologi kirjoittaa sosiaalitoimistoon Andersin sijoittamisesta, koska vaarana on vakavamman psykopatologian kehittyminen. Tulee myös esiin, että äidin lapsuus on ollut vaikeaa hänen oman äitinsä paranoidisuuden vuoksi.
- Raportti lähetetään myös isälle. - Anders käyttäytyy päiväkodissa normaalisti mutta äidin huomassa regressiivisesti.
Isä Jens oli hakenut Andersin huoltajuutta. (Naapuritkin olivat ehkä ottaneet yhteyttä isään ja tuoneet esiin, että äiti laiminlyö lapsia [joutuvat olemaan paljon kahdestaan yms.].) Elokuussa? on oikeuden valmistava kokous. Asia kuitenkin raukeaa, ja huoltajuus jää äidille.

On tuotu esiin myös Andersin mahdollinen seksuaalinen hyväksikäyttö. On kuitenkin huomattava, että varsinkin noihin aikoihin Norjassa vallitsi (Ruotsista liikkeelle lähtenyt) lasten seksuaalista hyväksikäyttöä koskeva "hysteria".

1983 (kesä)
Andersin Pariisissa asuva isä Jens avioituu (3. avioliitto) (aiemman Lontoon suurlähetystön virkailijan) Tove Øvermon kanssa.

http://www.tv2.no/nyheter/innenriks/22- ... 40597.html (23.3.2012)

Kuva
GODE VENNER: Anders (4) på fanget til stemoren sin. Her er de på hyttetur i Telemark. Foto: Privat/TV2

1983 (loppuvuosi) Jens Breivik nimitetään Norjan OECD:n delegaation ministerineuvostoon Pariisiin.

1984
Keväällä SSBU:n ilmoituksen pohjalta tehdän Breivikin kotiin tarkistuskäynti, eikä mitään erityisiä syitä sijaiskotiin todeta. Myös äiti vastustaa hanketta. 25. kesäkuuta perheelle esitetään valvontaa. Asiat jäivät kuitenkin auki.

1985 Anders vierailee isänsä luona Pariisissa. Edellisestä tapaamisesta on kulunut yli 5 vuotta.

1991 Äiti Wenche menee yhteen (3. liitto) Norjan ilmavoimen kapteenin (myöhemmin majurin) Tore Tollefsen'in (nyt 75) kanssa (ero 2002). Anders on 12-vuotias. - Tollefsen oli ilmeisesti hävittäjälentäjä ja myöhemmin ehkä liikennelentäjä. Hän oli viikolla paljolti töissä ja kotona viikonloppuisin. Hän asuu perheessä 12 vuoden ajan.

• Jens Breivik ja Tove Øvermo eroavat. - Andersin (12) kontakti äitipuoleen Toveen jatkuu kiinteämpänä kuin isään.

Kuva

1993 Äitipuoli (avioero 1991) Tove Øvermo ja Anders (14) ovat yhdessä Kyproksella.

1993 – 1994 Andersilla on 14 – 15 -vuotiaana (tagina Morg) kapinallinen graffiti-vaihe, josta hän jää kiinni. Hän ja toverinsa
saavat sakkoja yht. 3000 kr ja 2 vk bussien pesua). – Vuonna 1995 (16) hän tapaa ilmeisesti viimeisen kerran biologisen isänsä in camera.
Noin vuonna 2005 (26) lyhyt puhelinkeskustelu isän kanssa.

1992 Sirarpuoli Elisabeth (18) muuttaa pois kotoa ja Yhdysvaltoihin (nyt 38).
Anders käy tapaamassa häntä Yhdysvalloissa vuosina 2001, 2003 ja 2004. Andersilla säilyy harvajaksoinen puhelin-kontakti Elisabethiin. Viime voisina he ovat soitelleet toisilleen viitisen kertaa vuodessa; lisäksi sähköposti ja chattailut ym. (Vrt. häät 2003.)

1996 – 1998 Anders opiskelee (17 – 19 -vuotiaana) Oslon kauppaopistossa (Oslo Handelsgymnasium).
____________________________________________________________________________________________________________________________________
A r v i o i t a: Anders kuvaa isänsä Jensin tunteenomaisesti etäiseksi. Isäpuoli Tore taas on ollut eläväinen veikko, jonka seksuaalimoraalia Anders ei kuitenkaan hyväksy. Kypsin suhde Andersilla on saattanut olla isän 3:nteen vaimoon Tove Øvermo'on. Vrt. kuitenkin 2011 maaliskuu.
____________________________________________________________________________________________________________________________________

1999 Kipinän radikaalimmalle poliittiselle toiminnalleen Anders Breivik saattoi saada Kosovon sodasta (1996 – 1999).
Hän ei hyväksynyt Naton interventiota (maalis – kesäkuussa 1999 ilmaiskuja serbi-kohteisiin) eikä Norjan osuutta siihen.

2001 Anders Breivik muuttaa pois kotoa ja asuu vuoden kommuunissa Oslon Frognerissa.

2002 Äiti Wenche ja isäpuoli Tore eroavat (ehkä "virallisestikin").
Tore asuu talvet Thaimaassa ja kesät Norjassa. (Hänellä on myös ainakin tytär.)

• Breivik väittää olleensa Lontoossa keskiaikaisen Temppeliherrain ritarikunnan uudelleen perustamisessa.

2002 - 2006 Breivik asuu yksin vuokrahuoneistossa Frognerissa.
Tänä aikana Breikillä on lisääntyvää eristäytymistaipumusta, ja hänellä saattaa olla psykoosin esioireita.

2002 – 2011 Breivikillä (onnistuneita ja epäonnistuneita liiketoimia) ideologisen toimintansa rahoittamiseksi.

2003 (26.11.) Sisarpuoli Elisabeth avioituu (->Griffin) Dallasissa yhdysvaltalaisen miehen kanssa. Hän asettuu Los Angelesiin ja saa 2 lasta. Nykyisellään perheen asuinpaikka on ollut LA:n Century City, josta perhe on nyt muuttanut tuntemattomaan osoitteeseen San Diegoon.
- Vuonna 2009 Elisabeth ilmaisi sähköpostitse äidille huolensa Andersista, että tämä ei käynyt työssä ja pelasi vain tieokonepelejä.

Kuva
Dallas 25.11.2003: Anders (24), Elisabeth & Wenche.

2005 Breivik tapaa netissä Valko-Venäjän Miskistä olevan kolmikymppisen "Natashan",
jonka luona hän käy ja joka käy Norjassa ja tapaa Breivikin perhettä ja ystäviä.

• Breivik tapaa isäpuolensa viimeisen kerran. Tore ei huomaa mitään erityistä.

• Biologisen isän kanssa lyhyt puhelinkeskustelu. Jens ei ilmeisesti ole valmis enempään.

2006 (syksy) Säästääkseen rahaa Breivik luopuu Oslon poikamiesboksista (vuokrakämppä Oslon Frognerissa) ja
muuttaa syyskuussa 2006 äidin luo Oslon Skøyenin Hoffsveienille.

Kuva

Breivikin psyykkinen kunto alkaa heiketä: selvemmin myös "negatiivisia" oireita.

2009 (18.5.) Breivik rekisteröi yrityksen nimellä nimellä Breivik Geofarmin (Dyrking av grønnsaker, meloner, rot- og knollvekster). http://www.purehelp.no/company/details/ ... /994089269 Vrt. 2011 toukokuu.
Syksyllä verkkokirjoituksen poliittinen puoli alkaa olla valmis, ja projekti on siitymässä uuteen vaiheeseen.

2010- Breivikillä on paranoidisia oireita.

2010 elo – syyskuu Breivik on kuuden päivän ajan Tsekinmaassa ja Prahassa epäonnistuneella aseidenhankintamatkalla.
Hän päättää hankkia aseita laillisesti.

2010 marraskuu – 2011 tammikuu Breivik ottaa 15 harjoitus-sessiota (Oslo pistolklubb) saadakseen luvan pistooliin,
ja tammikuussa 2011 hän saa luvan 9 mm itselataavan pistooliin.

2 0 1 1

2010 helmikuu Breivik ostaa ”metsästystä” varten Ruger Mini 14 -puoliautomaattikiväärin 5,7 mm. Myöhemmin hän ostaa aseeseen
30 patruunan lippaita (kuten myös Glock'iin; alla) ja kustomoi asetta ostamalla siihen Picatinny-kiskon. (Valokuvassa hänellä on puutukillinen ”karjatilamalli”, jossa on kiinni maksimaalinen lisävarustus.) Tällaisenaan kivääri on Norjassa laiton. - Lupahakemukseen hän ei laittanut todellista syytä, executing category A and B cultural Marxist/multiculturalist traitors. (Haulikon hän oli ostanut vuonna 2003.)

2011 maaliskuu

10.3.2011 "En dag skal Jens bli stolt av meg."
Breivik tapaa äitipuolensa Tove Øvermon tämän asunnossa; hän pitää Tovea kuitenkin vihollisleiriin kuuluvana
(Breivikin "kahdet kasvot").
http://www.tv2.no/nyheter/innenriks/22- ... 40597.html (23.3.2012)

Kuva
SISTE BILDE: 10. mars 2011 i stemorens leilighet.

Kuva
POSERER: Anders Behring Breivik har ligget i hardtrening og poserer når stemoren tar bilde. Ifølge psykiaterne er han
paranoid schizofren på dette tidspunktet. Det er 135 dager til terroraksjonen. Foto: Privat/TV2

Tove Øvermo oli palannut ulkomailta Norjaan vuonna 2008 ja tavannut Andersia kolme tai neljä kertaa. Nyt maaliskuussa 2012 hän ei havainnut Andersissa mitään poikkeavaa. Tove ei ollut innostunut keskustelemaan muslimikysymyksestä yms. Kirjan Anders sanoi olevan loppusuoralla ja että hänellä olisi sille kustantaja Lontoossa. Tove tuo esiin Andersin isän kaipuun, joka tiivistyy Andersin (tuolloin vielä kryptisessä) sanomassa: "Jonain päivänä Jens on ylpeä minusta."

Breivik ostaa Glock 34 -pistooliin.

Norjan hallituksen kansliassa kirjataan puhelinsoitto soittajatietoineen: mieshenkilö puhui työväenpuolueen nuorisojärjestön jäsenten tappamisesta ja omasta manifestistaan. Uhkaa ei kuitenkaan pidetty todellisena, eikä viestiä ei välitetty eteenpäin.

http://notmytribe.com/2011/are-you-ther ... 25768.html

2011 toukokuu Breivik vuokraa (vuokrasopimus 10.5.2011) Vålstuan tilan, jonne hän muuttaa ja jossa hän ryhtyy valmistelemaan terroristisia iskujaan (vrt. 2009 (18.5.). - Tila sijaitsee Åstan kylässä Åmotin kunnassa, jonka keskuspaikka on Renan pikkukaupunki (2000+ asukasta). Matkaa Osloon (suoraan etelään) on autolla 172 km.

Breivikillä on käytössään 6.4.2011 Avisista vuokrattu hopeanharmaa Fiat Doplo (myöhemmin ”pakoauto”, jonka kuljetuskapasiteetti on 735 kg). - Breivik hankkii 6 tonnia lannotteita pommien tekemistä varten.

15.7.2011 (perjantai) Breivik vuokraa Avisista toisen auton, valkoisen VW Crafterin, ”pommiautoksi”
(kuljetuskapasiteetti 1340 kg).

16.7.2011 (lauantai) - 19.7.2011 (tiistai) Breivik valmistelee pommin VW Crafteriin ja
viimeistelee molemmat autot valmiiksi Oslon ja Utøyan matkaan.

20.7.2011 (keskiviikko) Breivik ajaa VW Crafterin (pommiauton) Geofarmilta itäpuolisen Oslon (Rv 190) Ulvenin
ohi klo 23 (kartta). Hän menee yöksi äitinsä luo Skøyeniin, josta on n. 5 km Oslon keskustaan.

21.7.2011 (torstai) Breivik lähtee Oslosta junalla ja ottaa Renan rautatieasemalta klo 14.10 taksin Geofarmille. (video: http://www.dailymotion.com/video/xk3xg8 ... tacks_news (1:28). Myöhemmin hän ajaa Fiat Doplon (pakoauton) itäpuolisen Oslon (Rv 163) Østre Åker vein ohi klo 0.00 (kartta). Hän on äitinsä luona puolilta öin ja perjantain vastaisen yön.

P e r j a n t a i 22. 7. 2011

Kuva

"Jeg skal bare en tur på Elkjøp og kjøpe noe til datamaskinen. Vi spiser middag når jeg kommer hjem igjen",
virkkoi Breivik äidilleen viime sanoikseen.
12:00 Breivik ajaa Fiat Doplon (”pakoauton”) E-18 -valtatiellä (vajaa kilometri Skøyenistä etelään) olevan tietulliaseman läpi.

12.10 "maanäiti" Gro Harlem Brundtland (72) sapuu Utøyan saarelle puhumaan nuorille. (n. 16:00-)

13.04 Breivik parkkeeraa Doplon Oslon keskustaan (n. 200 m päähän Høyblokka-rakennuksesta olevalle) Hammersborg torgille. Hän maksaa luottokortilla 80 kruunua kahden tunnin maksimaalisesta pysäköinnistä. Hän palaa Oslon keskustasta taksilla pommiautolle Skøyeniin ja pukeutuu falskiin poliisiuniformuun. Hihamerkissä lukee Multiculti Traitor Hunting Permit.

Kuva
Valvontakamerakuva 13:07. Breivikillä on asiakirjamappi kainalossaan.

13:51 Breivik kirjoittaa viimeisen kappaleen verkkotekstiinsä (1516 s.), josta hän käyttää (suureellisesti) nimitystä Compendium.
Hän itse on Justiciar Knight (oikeuden ritari). Anders Behring Breivik [alias Andrew Berwick] (2011): 2083 – A European Declaration of Independence. De Laude Novae Militiae Pauperes commilitones Christi Templique Solomonici (2083 – Euroopan itsenäisyysjulistus. Kristuksen ja Salomon temppelin köyhän sotilasveljeskunnan uuden armeijan ylistykseksi). (Google)

2083 on Wienin taistelun (1683) 400-vuotispäivä.
Breivik on ollut ilmeisen samastunut Temppeliherrojen ylimpään luokkaan, (useimmiten) jalosyntyisiin ritareihin, jotka muodostivat sotajoukon eliitin, valkoisessa (vuodesta 1143) punaristisessä viitassa esiintyvän raskaan ratsuväen. Heidän sisintään suojasi uskon panssari ja ulkokuorta teräs.
____________________________________________________________________________________________________________________________________
Temppeliherrain ritarikunta, Pauperes commilitones Christi Templique Solomonici (engl. Poor Fellow-Soldiers of Christ and of the Temple of Solomon tai Knights Templar tai Templars), aktiivinen 1119 – n.1314. Temppeliherrat oli ensimmäinen ja merkittävin ristiretkien synnyttämistä hengellisistä ritarikunnista. (Muita olivat mm. Johanniittain ritarikunta ja Saksalainen ritarikunta.) Ensimmäinen ristiretki (1095 – 1099) johti Jerusalemin valloitukseen (1099) ja Jerusalemin kuningaskunnan (1099 – 1291) perustamiseen. Soturimunkkiveljeskunta perustettiin suojelemaan kristittyjä pyhiinvaeltajia Lähi-Idässä. Temppeliherrat pitivät kortteeria Al Aqsan (705 jKr–) moskeijassa Temppelivuorella, kaikkein pyhimmässä, jossa olivat Jerusalemin toisen temppelin (516 eKr – 70 jKr) ja sen edeltäjän, Jerusalemin ensimmäisen temppelin eli Salomon (n.1011 – n.931) temppelin (–587 eKr), jäännökset. - Phillips 2010.
____________________________________________________________________________________________________________________________________

Kuva
Nuori ja vanha: aamupäivällä AUF:n puheenjohtaja Eskil Pedersen (27) ottaa Gron (72) vastaan Utøyalla.

15:09 Breivik lähettää kirjoituksensa sähköpostitse 1003:lle vastaanottajalle.

15:19 Bygdøyn niemen kohdalla Oslon keskustan länsipuolella (suunnilleen Skøyenin kohdalla) Sandvikaan johtavalla
E-18-valtatiellä sattuu autohaveri, joka viivästyttää Breivikin kulkua.

Norway terror documentary, 1 - 4
1/4 http://www.youtube.com/watch?v=TcaYN2BJ ... re=related (13:55) (Tässä osassa Brundtland saaressa ym.)
2/4 http://www.youtube.com/watch?v=WfcME5Yx ... re=related (14:40)
3/4 http://www.youtube.com/watch?v=RFdjITik ... re=related (10:58)
4/4 http://www.youtube.com/watch?v=XJ5IQasR ... re=related (9:30)

16:00 Breivik – poliisiksi pukeutunneena – ajaa VW Crafterin (”pommiauton”) - saman (12:00) tietulliaseman läpi.

16:13 "maanäiti" Gro Harlem Brundtland (72) lähtee Utøyan saarelta. Tämä – Breivikin mielestä "landsmordaren" – oli hänen tärkeitä kohteitaan (kuten verkkotekstistäkin ilmenee). Poliisi ei kuitenkaan kolmeen vuorokauteen järjestänyt hänelle eritystiä suojausta.

16:16- Breivik parkkeeraa pommiauton Oslon hallintokorttelin Grubbegatanille Høyblokka-rakennuksen eteen n. 6 m päähän;
rakennuksessa sijaitsevat PM:n kanslia ja oikeusministeriö. Hän on yllättynyt kortteliin pääsyn vaivattomuudesta. Hän sytyttää pommin
sytytyslangan (6½ min.). Sitten jälkeen hän kävelee ripeästi taakseen katsellen pohjoiseen n. 200 m matkan Hammersborg torgille (katu) Fiatin luo. Hänellä on päässään kypärä, jonka visiiri on alhaalla, ja kädessään pistooli. (Breivik on valmistautunut ampumaan hänen liikkumistaan estävät.)

Kuva
Norway Massacre: Camera Catches Breivik Minutes Before Bombing
http://www.youtube.com/watch?v=w2HiEuWFVas (10 kuvaa; 0:58)

16:20 Breivik lähtee Fiat Doplolla valtatie E-18:aa pitkin kohti Utøyan saarta, jossa on sosiaalidemokraattisen Norjan työväenpuolueen DNA:n (Det norske arbeiderpartiet tai Arbeiderpartiet, AP) nuorisojärjestön AUF:n (Arbeidernes ungdomsfylking) jokavuotinen nuorisoleiri. (Vrt. 17:25)
Breivikin pakoreitti http://www.vgtv.no/#!id=43921 (video 2:44)

16.25:19 Autopommi (n. 950+ kg) räjähtää Oslon hallituskorttelissa: 8 kuolee heti tai myöhemmin.
(Pommi on valmistettu lannoitteista, dieselistä ja alumiinista.) http://www.nrk.no/video/se_dramaet_i_ho ... 20Breivik/ (2:27)
Räjähdyksen jälkeen: http://www.dailymotion.com/video/xk4bos ... -long_news (3:15)
Palolaitoksen äänilogi ja video: http://www.vg.no/nyheter/innenriks/oslo ... d=10024253
Pommikraateri (kuvattu 19.3.2012) http://www.vg.no/nyheter/innenriks/oslo ... d=10079458 (video 2:03)

Kuva

- 2 min. Breivik kuulee autoradiosta pommiräjähdyksestä Youngstorgetilla. (Hän ei ole itse kuullut räjähdystä.)
- 5-7 min. Uutinen tarkentuu: räjähdys hallintokorttelissa, jossa PM:n hallintorakennus (Høyblokka) ei kuitenkaan ole romahtanut. Breivik katsoo iskun epäonnistuneen osittain, mikä vahvistaa hänen pyrkimystään jatkaa toimiaan Utøyassa. - Asiantuntija selittää, että ilmeisesti isku on kosto Osama bin Ladenin surmaamisesta. (Breivikin äiti oli keskustassa pommin räjähtäessä.)

Breivik yritti suunnata räjähdystä, mikä on vaikeaa auton kuorenkin vuoksi. Räjähdys puhkaisi alla olevan parkkihallin katon,
jonne osa tuhovoimasta neutraloitui.

Massiivisen pommin aiheuttamista suurista aineellisista vaurioista huolimatta ihmisvahingot jäivät yllättävän pieniksi, koska kesätyöajan vuoksi hallituskortteli oli melko autio: hallintokorttelin 1600:sta työntekijästä oli työpaikoillaan enää vain 190. Pääministerin toimisto 16. kerroksessa oli liki vahingoittumaton - ikkunatkin ehjinä - koska se sijaitsi Akersgatanin puolella. Räjähdyksen aikaan pääministeri oli virka-asunnossaan
Inkognitogaten 18 (alla).

Myös liikennehaveri (15:19) ja -ruuhka säästivät ihmishenkiä ilmeisesti kuitenkin vain Oslossa, ei Utøyalla. Myös tri Brundtland oli entinyt lähteä saaresta klo 16 maissa. - Vaikka Oslon hallituskortteli ilmeisesti oli Breivikin pääkohteena, toimi pommi-isku myös harhautuksena:
hän oli valinnut perjantain 22. heinäkuuta juuri siksi, että hän tiesi Brundtlandin vierailevan Utøyan nuorisoleirillä 10 vuoden paussin jälkeen.

Kuva
Pommiauton jäännökset (osin koottuna).

Norjan poliisin terrorismin vastaiset erikoisjoukot, beredskapstroppen (BT) ”Delta”, saa hälytyksen. Deltan (n. 70 henkeä) johtaja on politi-inspektør Anders Snortheimsmoen.

16:35 Delta-joukkoja (n. 20 miestä) saapuu räjähdyspaikalle. (BT:n päämaja on vain muutaman kilometrin päässä. Vielä n. 15 miestä hälytetään saapumaan päämajaan.) Poliisitarkastaja Snortheimsmoen siirtyy Oslon poliisin esikuntaan ja varottaa Oslon poliisipäällikköä Johan Fredrikseniä siitä, että kyseessä saattaa olla sarja räjähdyksiä yms.

16:41 Pyyntö helikopterin käyttöön otosta, jota poliisin esikunta ei kuitenkaan pidä tarpeellisena. - Poliisijohto tiesi vain huonosti
saatavilla olevista helikoptereista. Olennaista kuitenkin on se, että koptereita ei vielä ollut hälytetty edes valmiustilaan. (Vrt. 18:05, 20:30, 22:08, 23:26) http://en.wikipedia.org/wiki/Rygge_Air_Station
Sen sijaan valmiusryhmä Delta oli hälytetty, jolloin se saattoi heti (18:38) lähteä matkaan, kun suurhälytys Osloon oli annettu (18:28). Delta oli itse asiassa jo puoliksi hälytystilassa: perjantaina klo 16 oli päättynyt maanantaina alkanut suurharjoitus, jossa oli
käyty läpi myös juuri niitä tilanteita, joita tapahtui Oslossa ja Utøyalla!

Pääministerin residenssi on ulkoisesti vartioimatta kolmen tunnin ajan http://no.wikipedia.org/wiki/Statsministerboligen
PM Jens Stoltenberg ei ollut ollut hallituskorttelissa räjähdyksen aikaan vaan turvassa ulkoisesti vahvassa virka-asunnossaan (Inkognitogaten 18), jossa on myös turvamiehiä lähisuojauksessa. (Tavallisesti - Suomessakin - maan johto siirtyy maanalaiseen komentobunkkeriin,
jossa on myös toimivat viestiyhteydet.)
Oslon yliopistorakennuksen ja Grønlandin poliisitalon ympärillä on aseistettu poliisipatrulli mutta ei PM:n linnan ympärillä.
Ks. 19:00; 19:35; 20:30.

Poliisille tulee monta havaintoa "poliisista", joka ajaa Fiatia (rek.no VH 24605), ensimmäisen kerran 16:54.
Poliisipartiot ovat kuitenkin muissa toimissa, eikä niitä lähetetä erityisesti etsimään kuulutettua autoa. Breivik saa ajaa rauhassa
Utvikan lauttarantaan.

17:30 Utøyassa nuoret on koottu päätaloon tiedotustilaisuuteen Oslon tapahtumista. - Saarella on 569 ihmistä.
____________________________________________________________________________________________________________________________________

Demarinuorten suunniteltu päiväohjelma 22. 7. 2011 (3. päivä)
(Aamusta sade pieksää saarta, mutta hiljenee iltapäivällä.)
..08:30 ........ Aamujumppa
..09:00 – 10:00 Aamupala
..09:30 – 11:30 Jalka- ja lentopalloturnaukset
..12:00 ........ Järjestötoimintaa
..12:10 – 13:40 Gro Harlem Brundtland
..14:00 – 15:00 Päivällinen
..16:30 – 17:30 Poliittiset työpajat
(18:07 – Breivik saarella)
..18:00 – 19:00 Seminaari
..19:00 – 20:00 Iltapala
..19:00 – 21:00 Grillausta mäellä (LO-toppen)
..19:00 – 22:00 Jalka- ja lentopalloturnaukset
..21:30 – 23:00 Terje Sporsheim, stand up- koomikko
..22:00 – 03:00 Iltakahvila
..23:30 ........ Disko
..03:00 – 04:30 Yö-elokuvateatteri
____________________________________________________________________________________________________________________________________

17:25 Beivik Utvikan lauttarannassa Utøyaa vastapäätä (65 min; vrt. 16:20).
Liikenneruuhka (15:19) on viivästyttänyt matkaa, johon normaalisti kuluisi aikaa 40+ min.

Kuva

Breivikin autoa (VH 24605) kuskataan Utvikasta - Saaressa (kuvissä näkyvä) auto - joka ei ollut rannassa aamupäivällä Brundtlandin saapuessa - on ilmeisesti AUF:n oma huoltoauto, jolla kuskattiin Breivikin tavaroita vastaanottorakennukseen. Kuvan autossa piiska on keskellä, kun saaren autossa se on oikealla. Kummatkin kuitenkin vaikuttavat Doploilta?

17:57 Kansipojan viesti viesti MS Thorbjørnin kapteenille Jon Olsenille (47), että poliisi pyytää kuljetusta saareen.
_________________________________________________________________________________________________________________________________
MS Thorbjørnin omistaa AUF. Lautta on valmistettu Oskarshamnin telakalla vuonna 1948.
Se on sertifioitu 50 matkustalle, ja se voi kuljettaa pienempiä ajoneuvoja.
_________________________________________________________________________________________________________________________________
18:04 Breivik – pukeutuneena poliisiksi ja israelilaisessa luotiliivissä (lisänä levyjä estämässä armor-piercing -luotien vaikutusta) – on matkustanut varusteineen ja aseineen (Ruger-kivääri ja Glock-pistooli) saareen. (Hän käyttää pääosin pyöreänokkaisia pehmeäkärkisiä patruunoita. Glockiin on kuusi lipasta, joista neljä 30 patruunan; Rugeriin on kymmenen 30 patruunan lipasta.) Breivik on esittäytynyt pomminpurkajaksi, joka tekee saareen rutiinitarkastuksen. – Lautalla on myös yli 20 vuotta saarella nuorista huolehtinut Monica Bøsei (45), “Äiti Utøya”, - lautan kipparin naisystävä - joka kyselee "poliisilta" Oslon pommista yms. Breivik on kiusaantunut. Bøsei tulee epäluuloiseksi ja saattaa soittaa saaren "vapaaehtoiselle" (tuolloin poliisista sairauslomalla olleelle) turvamiehelle Trond Berntsenille (51). (Ks. 9.3.2012)
Lautan henkilökunta auttaa Breiviä hänen tavaroittensa kannossa saareen. Vastaanottorakennukseen, jota Breivik käyttää arsenaalinaan, rahdataan AUF:n saaren rantaan parkkeeratulla pakulla mm. muovinen kapsäkki, jossa on yli tuhat patruunaa (kuten myöhemmin ilmeni). (Breivik käy moneen kertaan vastaanottorakennuksessa täydentämässä käytössään olevia patruunoita ym. - Hän oli hylännyt ajatuksen yrittää tehdä hallussaan olleella nikotiinilla myrkytettyjä luoteja nikotinin käsittelyn vaarallisuuden ja teknisten vaikeuksien vuoksi.)

18:21 Ensimmäiset laukaukset: Breivik ampuu ensin metrin päästä saaren vaapaehtoista turvamiestä Trond Berntsen'iä kahdesti selkään ja sitten karkuun lähtenyttä Monica Elisabeth Bøsei'ta (Mor Utøya) kerran selkään. Tämän jälkeen hän varmistaa Berntsenin kuoleman kolmella laukauksella takaraivoon ja kaulaan sekä Bosein kuoleman kahdella laukauksella päähän. (19:30 ->)

Lautan kansipoika luulee ensin, että poliisi testaa aseitaa. - 9 ihmistä laiturilta ja maista ryntää lautalle suojaan.
____________________________________________________________________________________________________________________________________
Arvio: lImeisesti kukaan ei ollut vakavasti ajatellut, että "paratiisia" uhkaisi ulkopuolinen vaara. Turvamies oli luultavasti tarkoitettu auktoriteetiksi nuorten sisäisiin kahinoihin, jota niitäkään ei varmaan kovin odotettu, koska nuoret olivat sisaria ja veljiä keskenään ainakin jonkin aikaa, ja aggressio oli suuntautuneena ulkopuolisiin oikeistolaisiin ym. kohteisiin. – Ulkopuolista uhkaa vastaan turvamiehiä olisi tarvittu ainakin kaksi, jolloin toinen olisi ollut enemmän jemmassa.

Kuva

Utøya 20.7.2011. Ulkoministeri Jonas Gahr Støre ja AUF:n puheenjohtaja Eskil Pedersen.
____________________________________________________________________________________________________________________________________

18:25 Varsinainen teurastus alkaa ensin päätalolla ja sitten telttaleirissä. Nuorten keskuudessa syntyy paniikki.
Osa kaatuu luoteihin, osa liukastelee ja kaatuu märkään maahan.

17.25 MS Thorbjørn lähtee paniikissa Utøyalta. Laivassa on 6 saarelaista, mm. Eskil Pedersen, sekä kapteeni ja 2 miehistön jäsentä. – Kansipoika on kuullut Breivikiltä, että saareen on tulossa vielä kaksi poliisia.
Tästä päätellään, että mantereella saattaa olla lisää ampujia. Siksi lautta ei aja suoraan mantereelle vaan suunnistaa puolen tunnin ajan
sokeasti pohjoiseen Storøyan Strandvikiin.

Kuva
Video: http://www.dagbladet.no/2011/08/15/nyhe ... /17683949/ (0:58)
Breivik käyttää "savupommeja" saadakseen nuoria ulos päätalosta, jonka ulkopuolelle pommi(t) kuitenkin jää(vät). Savua tunkeutuu silti myös sisään, jolloin jotkut nuoret tulevat ulos, ja Breivik ampuu heitä. - Reiulf-alus pelasti kaikkiaan 12 nuorta järvestä.

Breivikillä on myös 8 litraa dieseliä (löytyivät AUF:n autosta) rakennusten tuleen sytyttämiseksi, mikä kuitenkaan ei toteutunut. (Vrt. 19:50).

18:24 AMK (akuttmedisinsk kommunikasjon) saa saaren ammuskelusta 1. soiton (113). 10 s. kuluttua tästä alkaa puheluiden tulva, joissa kuultiin myös laukauksia (kuten vuonna 2007 Jokelassa [Luukkonen 2008 b, Jokelan aikataulu]). Tästäkin tiedettiin, että on tosi kyseessä. (Ensimmäisten raporttien mukaan ko. ajankohta olisi ollut klo 18.02.)

18:26 Ensimmäinen ilmoitus ammuskelusta Nordre Buskerudin poliisipiiriin, jossa johtajina ovat mm.
politimester Sissel Hammer (52) (Hønefoss) ja operasjonsleder Erik Bergan.

18:28 Oslon poliisi saa virka-apupyynnön Nordre Buskerudin piiristä. (Vrt. 16:41) – 18:30- Delta - 26 miestä - lähtee 8:lla -maastoautolla Tyrifjordenin järvelle. Utstranda 19:09).

Breivikin henkilöllisyys on tähän menneessä selvinnyt viranomaisille Oslon hallintokorttelin valvontanauhojen ja Avisin tietojen pohjalta. – Aluksi (22.7. illalla) pommi meni muslimi-terroristien piikkiin. http://yle.fi/uutiset/teksti/ulkomaat/2 ... 41741.html

18.33 1. ambulanssi Utvikan laiturilla. (Vrt. 18:57)

18:45 3 autoa (8 miestä) Søndre Buskerudista (Drammenista) - täysissä taistelu- ja suojavarusteissa (konepistoolit ja tarkkuuskivääri plus koirapartio) - on matkalla Utøyan suuntaan. - He saavat ohjeet mennä Hønefossiin; vastoin ohjeita 2 partiota menee kuitenkin Storøyalle. (19:30)

18:52 1. paikallispoliisin partio (2 miestä) Hønefossista saapuu autolla Utvikaan. Lähistöllä on myös Utvika Camping. – Poliiseilla on MP5-konepistoolit. (Vrt. Deltan varustus, 19:10).

18:55 Deltan matkasta on ajettu 3/4. Valmiusryhmä pysähtyy hetkeksi kukkulalle odottamaan Bell 412 -kuljetushelikopteria.
Kun kopteria ei kuulu, BT jatkaa matkaa autolla.

18:57 2. ambulanssi Utvikassa. (Vrt. 19:05)

18:59 (19:00:49) Breivik soittaa pohjoisrannalta poliisille (luultavasti 1. soitto). Puhelu yhdistyy Nordre Buskerudin piiriin.
(Vrt. 19.26) - Puhelu (38 sek; ääni): http://www.youtube.com/watch?v=fsGAdLvu ... re=related (0:44)
Poliisi: Poliisin hätäkeskus. Breivik: Niin, hei, täällä on komentaja Anders Behring Breivik norjalaisesta antikommunistisesta vastarintaliikkeestä.P: Niin. B: Olen Utøyalla. Haluaisin antautua. P: Selvä. Mistä numerosta soitat? B: Soitan matkapuhelimesta. P: Soitat matkapuhelimestasi. B: Kyllä. Tämä ei ole minun matkapuhelimeni, toinen... P: Toinen, mikä sinun nimesi on? Haloo...haloo... (Puhelu katkeaa.)
Breivik soitti tai yritti soittaa poliisille (112) ilmeisesti useita kertoja, ja ainakin kahdesti hän pääsi läpi ja hänelle oli vastattu. Hän on halunnut antautua jotta ei itse joutuisi ammutuksi, kun riittävä huomio oli jo saavutettu. Hän oli odottanut ”kuittausta” eli vastasoittoa, jota ei kuitenkaan ollut tullut, ja hän oli jatkanut murhaamista.
Breivikin oma puhelin oli jäänyt pommiautoon, ja 1. puhelun hän soitti jonkun uhrin puhelimella. 2. puhelun (19:26) hän soitti todennäköisesti myös jonkun uhrin puhelimella – mutta eri puhelimella, josta hän on saattanut poistaa SIM-kortin. Tällaisella puhelimella voi soittaa hätäpuheluja mutta siihen ei voi soittaa. Hätäkeskuksessa näkyy ilmeisesti vain puhelimen sarjanumero (IMEI).

19:00 O s l o Poliisitalosta tulee ilmoitus, että PM:n residenssin, ulkoministeriön, parlamenttirakennuksen ja kuninkaanlinnan
ympärille tulee rakentaa "sperreposteja" estämään mahdolliset tulevat pommihyökkäykset. Ks. 19.35.

19:00 Norjan yleisradioyhtiö NRK:n (Norsk Rikskringkasting) valokuvaaja Marius Arnesen kuvaa saarta helikopterista yli 200 m korkeudesta ja tallentaa tietämättään murhaajan saaren pohjoisella rannalla (”lemmenkujalla”). (Kello 19.10 maissa polttoaine alkaa käydä vähiin). http://www.youtube.com/watch?v=5yyzmRZF ... ntrinter=1 (0:33)

Breivik luuli (ainakin) aluksi, että kyseessä olisi poliisihelikopteri, jossa hän tiesi olevan myös lämpökameran (joka "näkee puiden läpi", joka voisi vaikeuttaa piiloutumista). Hän ajatteli ampua kopterin alas mennessään täyttämään ammusvarastoaan informaatiorakennuksesta. Hän arveli myös nähneensä Deltan jo olevan saaressa, jolloin hänellä saattaisi olla vain pari minuuttia elinaikaa. - Breivikin 1. puhelu (18:59) saattoi liityä myös näihin asioihin.

Luultavasti klo 19:n maissa Breivik arvelee ampuneensa parikymmentä ihmistä (tieto mielentilatutkimuslausunnosta).
Sitten - (ikään kuin) toisessa vaiheessa - hän tappaa vielä 27 lisää.

19:01 Poliisin käyttöön tarjotaan yksityistä moottorivenettä Utvikassa. http://www.vg.no/nyheter/innenriks/22-j ... d=10061949

19:02 Delta ajaa E-16 -tietä pohjoiseen ja saapuu Utvika Campingiin. Samalla on kuitenkin saatu yhteys Nordre Buskerudin poliisipiiriin, josta tulee määräys ajaa uuteen kohtauspaikkaan, 3 km päähän Storøyan saareen johtavalle kannakselle Utstrandaan, jonne matka jatkuu. (19:09)

Kuva

Delta pyörähtää Utvika Campingissä
(video http://www.dagbladet.no/2011/08/17/nyhe ... /17708289/ 0:37)
(video 43037 [kooste] http://www.vg.no/nyheter/innenriks/oslo ... d=10022807 6:59

Kuva

Utvikan edessä järvellä yksityishenkilöt pelastavat moottoriveneillä saaresta uivia nuoria, joita kohti Breivik ampuu samoin kuin myös moottoriveneitä. Tiettävästi yhteenkään veneeseen ei osu. (On huomattava, että vesi tarjoaa oivaa suojaa luodeilta ja että myös kohde on pieni.)

19:05 Poliisi vetää ambulanssit pois Utvikan laiturin luota, koska hoitohenkilökuntaa kohti on ammuttu saaresta.

19:05 1. mediheli alueella.

19:09 Delta saapuu Storøyalle johtavalle kannakselle Utstrandaaan, jossa on poliisin kumivene ja paikallispoliiseja odottamassa. - Delta oli yllättynyt, koska he olivat pyytäneet käyttöönsä useita venettä!

Deltalta kului (lähdöstä) n. 27 minuuttia päästä Oslosta ([18:28] 18:38) Utvikaan (19:05) ja edelleen n. 31 minuuttia päästä Utsrandaan (ilmoituksesta 41 minuuttia). Toisten tietojen mukaan aikaa kului Oslosta Utøyaan (38,4 km) 33 min. http://www.vg.no/nyheter/innenriks/oslo ... d=10081181

Kuva

Pitkä video http://www.adressa.no/nyheter/terrorang ... 683067.ece (9:06); http://www.nrk.no/nyheter/norge/1.7746314 (2:56)
Utstranda ja Deltan onneton järviseikkailu[/b]

Utstrandassa on (ainakin) 2 poliisiautoa, joista etummainen saattaa olla Deltan Mercedes Benz -maasturi.
Poliiseja on kaikkiaan n. 20+. - Matkaa Utøyaan on 3,6 km.

Kuva

19:10 Delta, valmiusjoukon - 8? miestä - johtajana innsatsleder Håvard Gåsbakk, ja 2 paikallispoliisia (yht. 10?) lähtevät Utstrandasta pienellä 4,9 m kumiveneellä etelään kohti Utøyaa (pitkällä videolla yllä 0:57). Etäisyyttä on 3640 m. Matka kuitenkin keskeytyy n. 500 m ja runsaan 5 minuutin jälkeen, kun vene on lastattu niin täyteen, että se hörppää vettä ja moottori alkaa köhiä (6:20). (Olisi pitänyt jättää paikallispoliisit rannalle ruikuttamaan.) - On epäselvää, ovatko paikallispoliisit samoja, jotka saapuivat Utvikaan 18.52.)

Samaan aikaan - n. [b]19:15 - on teurastus käynnissä pumppuhuoneella[/b].

Delta koukkaa Storøyan kautta ym: http://www.nrk.no/nyheter/norge/1.7743706 (1:47)

Kuva
16 jalan Zodiac II 550. Nordre Buskerudin piiri yritti huutokaupata tätä epäonnistumisen symbolia! Tehtiin myös päätös 2 uuden veneen ostamisesta. - Veneen hylkääminen ei välttämättä hidastanut matkaa, koska jatko tapahtui nopeammilla veneillä. Matkaan kului ainaa n. 15 min.
(Muskeliveneellä olisi Utvikasta Utøyaan päässyt minuutissa!) Ko. kumivene on nopea vain silloin, jos se ei ole liian täynnä.

Aseet ja varusteet eivät kovin paljon paina. Pääaseena ryhmällä on (tavallisimmin pyöreänokkaista SP [soft point]) 9 mm luotia ampuva (Heckler & Koch) HK-Maschienenpistole 5 eli MP5-konepistooli. (Breivikin ase on parempi taisteluammuntaan.) Poliiseilla on myös Sig Sauer P226 tai Heckler & Koch P30 -pistoolit, kilpiä ja ehkä (Sig Sauer) SSG 3000 -tarkka-ampujakivääri.

Järvellä on kuitenkin kohti tulevia siviiliveneitä, ja iskujoukko kohtaa siviiliveneen, johon joukko - 10? (t. 9?) - siirtyy (videolla 6:30 - 7:25). Myöhemmin joukko ilmeisesti jakaantuu vielä kahtia (4+6) (vrt. alla Poliisien mainnousujärjestys Utøyan saareen): 1. veneeseen asettuu 5 BT-miestä ja 2. veneeseen Gåsbakk ja 3 muuta BT-miestä (yht. 4) sekä 2 paikallispoliisia, yht. 6. Johtajaveneessä on pienempi moottori, ja se jää jälkeen. Poliisitarkastaja Snortheimsmoen johtaa operaatiota Oslosta. - Miehillä ei ole kameroita kypärissään.
Tulitus on käynnissä rannalla, ja näkyy ja kuuluu, kun luoteja iskeytyy veteen. - Muitakin siirtoja on voinut tapahtua (oletus alla on, että ensimmäisessä veneessä oli 5 ja toisessa 6 miestä).

19:14 Breivik houkuttelee pohjoisrannalla nuoria tulemaan ”turvallisesti” esiin.

19:15- Storøya, Utstranda
http://www.nrk.no/nyheter/norge/1.7746314 (2:56) Jatkoa http://www.ringblad.no/Video_import/article5799009.ece (3:15)
MS Thorbjørn saapuu Utstrandaan. Rannassa on (järveltä saapunut?) poliisin punainen kumivene ja 2 helikopteria (0:31), ja
3. kopteri laskeutuu (2:40). (2:20) Poliisivene (5 miestä) lähtee kiireettä kohti Utøyaa.

19:25 - 19:26 1. vene rantautuu Utøyalle. 2. venee saapuu 1+ min. ensimmäisen jälkeen. Vastaan tulevat nuoret viittilöivät 1. veneen miehistölle, että ampuja on saaren pohjoissa osassa, jonne miehet juoksevat. Kun Gåsbakkin toinen vene saapuu, he kuulevat laukauksia ja veteen iskeytyvien luotien ääntä saaren eteläiseltä puolelta, jonne he kiirushtavat ensin rantaa pitkin ja sitten traktoritietä koulutuvan tienoille, josta Breivik löytyy (alla).

19:30 2 partiota Søndre Buskerudista (Drammenista) saapuu Storøyalle. He saavat nopeasti käyttöönsä kolme venettä.
(19:45)
____________________________________________________________________________________________________________________________________

Tapahtumien seuraanto voi mennä väärin, mutta esitän maihinnoususta tentatiivisen päivityksen
(videoiden analyysin pohjalta; -> 10.11.2011- ym.).

Poliisien mainnousujärjestys Utøyan saareen

-19:26 I aalto, 1. vene, 4 Delta-miestä:

Kuva
Video 1 http://www.vg.no/nyheter/innenriks/oslo ... d=10022807 (6:59)
Objektit vasemmalta oikealle (0:20-): 1 pitkä laituri; 2 valkoinen vene; 3 lyhyt laituri: 4 "keltainen" vene; 5 AUF:n auto; 6 vene auton takana. (Vene 2 ja vene 4 näkyvät viistosti katsottuna "päällekkäin".) - Poliisien vene miehineen (4) - 5:49 - 6:25 - ajaa laiturin ja valkoisen veneen väliin. Tyttö ilmestyy auton takaa 6:02 ja menee jemmaan veneeseen -6:24. - NRK:n helikopteri on näkyvissä 5:29 - 5:44.

-19:28 II aalto: 2. ja 3. vene (Gåsbakk?), 6 + 5 miestä:

Kuva
Kuva

Kuvat ovat (koostetun) video 2:n (1:42) (http://www.nrk.no/nyheter/norge/1.7729402) alusta (-0:30):

Video 3 (5:53) http://www.youtube.com/watch?v=syomTOb5 ... re=related alkaa hieman aiempaa:
Pitkän laiturin kupeessa ei ole nuoria suojassa. 1:20 II aallon 1. vene on pitkän laiturin päässä, ja 2. vene on näkyvissä; rantaan on n. 25 m. I:40 1. veneen miehet ovat ohittaneet laiturin valkean kaiteen, ja 2. vene on rannassa. Ryhmien välillä on n. 30 m. Gåsbakkin ryhmä (6) etenee etelään kohti koulutupaa.

II aallon 1.? vene (eli 2:na? saapunut): video kuvattu kaakosta? Video 4 (Kasper Ilaug): http://www.youtube.com/watch?v=2OcJnf9npkY (8:46)
Kohdassa 1:36 - 2:04 poiisien vene rantautuu; kaksi poliisia hyppää veteen.

Näyttäisi siltä, että Delta ja paikalliset ovat tulleet 19:30-:n tienoissa vajaan 2 minuutin aikana saareeen kolmella veneellä,
joissa on ollut luultavimmin yht. 15 poliisia.

III ? aalto, 4. ja 5. vene, 5? + 5? miestä (ehkä vasta joskus 19:34:n jälkeen?):

Kuva
Videolla 5 http://www.dailymotion.com/video/xk4c8u ... utoya_news (1:27) 1. vene ilmestyy 0:30 ja 2. vene 0:33. Pitkän laiturin kupeessa on neljä nuorta suojassa. Auton takana ei ole poliiseja.

Kuva
III ? aalto. Kuvassa on 10 (tai 11) miestä ja 3 venettä. Laiturin kupeessa suojassa (kaiteen kohdalla) olevat 4 nuorta on tässä peitetty.
(Oikealla oleva vene ei todennäköisesti liity tämän aallon maihinnousuun.)

Kuva
III ? aalto. Kuvassa on 5 miestä. 4 nuorta on suojassa laiturin kupeessa.

III aallon saapumisen jälkeen: Laiturin kupeesta 4 nuorta ovat siirtyneet turvaan auton taakse, missä 10 (t. 11) poliisia on suojana.
Kärkimiehellä on kilpi. (2 kilpimiestä olisi voinut Breivikin hyvin kurissa.)
Video 6 (1:42) http://www.nrk.no/nyheter/norge/1.7729402 0:42-: 2 nuorta juoksee auton taakse turvaan.
Video 7 (1:03) http://www.apacheclips.com/media/34431/ ... ds_island/: Samat 2 nuorta juoksevat auton taakse turvaan (nyt yht. 6). Yksi poliisi valaisee taskulampulla ikkunan läpi auton sisustaa. 1:03 Rannassa näkyvät III:a aallossa saapuneet veneet (4. & 5., oikeanpuolet).
Video 3:n (5:53) http://www.youtube.com/watch?v=syomTOb5 ... re=related kohta 3:27 - 3:29:
Näkyvissä 3 saapunutta venettä: 1 lyhyen laiturin päässä ja 2 sen oikealla puolella. Poliiseja on suojassa auton takana.
Pitkän laiturin päässä ei näy venettä.

Kuva

Päivityksen (-> 10.11.2011 ym.) mukaan saarelle olisi tullut viisi veneellistä joukkoja, yht 25? miestä. Joko veneitä on lähtenyt takaisin Utvikaan tai Utstrandaan, tai sitten tehty päivitys on virheellinen. On myös mahdollista, että III aallon veneet ovat olleet (osin) samoja joita on jo aiemmin käytetty. Ongelmallista nyt esitetyn kannalta on myös se, että I aallon venettä (1. saapunut) ei näytä löytyvän videolta 2 ym.
____________________________________________________________________________________________________________________________________

19:26 Breivik soittaa poliisille (todennäköisesti 2. läpimennyt; vrt. 18:59). Puhelu yhdistyy Søndre Buskerudin piiriin.
Poliisi: Hätäkeskus, poliisi. Breivik: Hei. Nimeni on Anders Behring Breivik. P: Joo, hei. B: Olen norjalaisen vastarintaliikkeen päällikkö. P: Niin, hei. B: Voitko yhdistää minut Deltan operaatiojohtajalle. P: Kyllä...missä olet ja mitä asia koskee? B: Olen Utøyalla. P: Olet siis Utøyalla. B: Olen saanut operaationi loppuun, joten haluaisin antautua. P: Haluat siis antautua. B: Kyllä. P: Minkä sanoit nimesi olevan? B: Anders Behring Breivik. P: Ja olit komentajana... B: Järjestön nimi on Euroopan temppeliritarit. Mutta tämä on antikommunistinen ja norjalainen vastarintaliike, joka vastustaa islamin leviämistä Eurooppaan ja Norjaan. P: Kyllä. B: Olemme juuri suorittaneet operaation Temppeli-ritarien nimissä. P: Niin... B: Euroopan ja Norjan. P: Niin... B: Ja koska operaatio on nyt suoritettu, niin...on hyväksyttävää antautua Deltalle. P: Haluat antautua Deltalle? B: Voitko yhdistää minut Deltan operaatiojohtajalle? P: Kyllä, saat puhua sellaisen kanssa, joka on vastuussa koko operaatiosta. B: Okei, hanki vain tarvitsemasi tiedot. Soitatte varmaan sitten takaisin tähän puhelimeen? P: Hmm, mutta mihin numeroon... B: Hyvä, hei hei. P: Minulla ei ole puhelin-numeroa! Haloo!

19:30 Viimeiset laukaukset.

Kuva
Breivik löytyy tallustelemassa koulutuvalle johtavalla polulla.

http://www.dagbladet.no/tv/index.html?clipid=52714 (video 0:16)

19:32 - 19:38 Breivik antautuu ja hänet otetaan kiinni (vrt. 18:10). Ammunta kesti n. 70 minuuttia.
Breivik selittää poliiseille, että hän ei ole liikkeellä heidän vuokseen vaan että toiminta on tarkoitettu työväenpuoluetta vastaan, koska se islamisoi Norjaa. Hän tuo esiin, että hän on vain yksi kolmesta solusta ja että toinen solu räjäytti hallintokorttelin pommin. Kolmas solu ei ole vielä toiminut, mutta kun se ryhtyy toiminn, on helvetti irti. (Vrt. 23.7.2011 5:00.)
- Breivikiä käsketään riisuutumaan, että varmistetaan ettei hänellä ole räjäteitä. Kun hän on vain boksereissaan, hän alkaa poseerata (!)
kameralle, kun hänestä otetaan kuvia.
- Gåsbakk palaa laiturille saa radioteitse kuulla, että saaressa on mahdollisesti 3 - 5 ampujaa.

Breivik löytyy (etusivulla olevan kartan mukaan luonteisrannalta mutta tarkennettujen tietojen mukaan) etelärannalta.
(video: http://www.nrk.no/nyheter/norge/1.7729467 (2:22)

Kuva

Kuva

Breivikin kiinniottohetkellä saaressa on 15 poliisia.
____________________________________________________________________________________________________________________________________
Pari helikopterilla tuotua kilpimiestä olisi voinut pitää Breivikin kurissa. (Pehmeäkärkiset luodit pysähtyvät hyvin kilpeen.) Alussa vaan ei tiedetty kokonaistilannetta (että oli yksin ym), eikä kopteria löytynyt. - Jokelassa poliisipartio (paikalla 12:00) meni sisään kohta saapumisensa jälkeen 20:20 - Karhu sisään 12:45-; ja eteneminen oli varovaista; ei tiedetty, että Auvinen oli ampunut itsensä 12:10. (Luukkonen 2008.) - Breivikin murhanhimo oli vissiin laantumaan päin 19:00 jälkeen.
____________________________________________________________________________________________________________________________________

Breivikiä pidetään yli puoli tuntia pidätyspaikassaan yhden poliisin vartioimana. (20:15)

Norjan TV2:n kokooma saaren tapahtumista n. 19:00 - 20:15, video (4:05).
http://www.tv2.no/nyheter/innenriks/22- ... 30928.html

19:35 O s l o Hallituskorttelista tulee poliisipartio, joka parkkeeraa PM:n autotallin sisäänkäynnin luo. Miehillä on MP5-konepistoolit.
Miehet jäävät istumaan autoon, mutta heitä kehotetaan ottamaan asemat PM:n residenssin ulkopuolelta. Ks. 20:40; 21:25.

19:45 Søndre Buskerudin (Drammen) partio(t) saarella (19:30). He opertoivat ensin saaren pohjoisosassa.

19:50 Haavoittuneiden evakuointi alkaa, kun saari on riittävästi haravoitu ja varmistettu. Kello 19.45:een mennessä lisää [i]Delta

-miehiä on saapunut saareen (yht. 27). Myös siviiliveneet kuljettavat aseistautuneita poliiseja saareen. – Breivikin käyttämästä autosta (saaressa olevasta AUF:n autosta? tai Utstrandaan jääneestä pakoautosta?) löytyy laillinen Benelli-haulikko ja kaksi räjähdettä. Muita räjähteitä ei enää löydy, mutta löytyy polttonesteellä täytettyjä muovipulloja roikkumassa puista (”ilotulitusta” varten?). (Vrt. 18:15-)
– Kymmeniä nuoria on pelastettu vedestä.

Kuva
Avatar
Psykopatologia
Ylläpitäjä
 
Viestit: 52443
Liittynyt: 12.02.2010 13:19
Paikkakunta: Helsinki

Luukkonen: NORJAN TRAGEDIAN AIKATAULU (Breivik) II

ViestiKirjoittaja Psykopatologia » 23.10.2011 13:03

NORJAN TRAGEDIAN AIKATAULU (Breivik) II: t a p a h t u m a t II
____________________________________________________________________________________________________________________________________

20:15 Breivik siirretään vastaanottorakennukseen (Hovedhuset) arestiin ja odottamaan kolmen oslolaispoliisin kuulustelua
(ks. 21:15).

20:07- Utvika Campingiin on muodostettu kokoamiskeskus ja j Sundvoldenin hotelliin leiriäisten evakuointikeskus (mantereella runsaat 5 km koilliseen Utøyasta).

Utøyan uhrien lääkinnällinen huolto muodosti suuren haasteen.
Onneksi Utøyan tapahtumat alkoivat kehittyä vasta sen jälkeen, kun Oslon kaikki vakavammin loukkaantuneet olivat päässeet hoitoon. Täten suuri osa lääkintähenkilöstöä oli jo hälytettynä ja valmiina toimiin. "Ongelmaksi" ensihoitohenkilökunnalle muodostuikin odotus, kun poliisi ei ollut varma terroristien luvusta ja kun ambulanssia kohti oli jo aiemmin ammuttu yms. (19.05).

Oslo pystyi lähettämään apuun molemmat lääkärihelikopterinsa, ja seuraavat paikkakunnat lähettivät yhden: Ål, Dombås, Arendal ja Stavanger (yht. 6). Ryggestä ja Ørlandetista tuli kuljetuskopterit (2). Untvikan kokoamiskeskuksessa työskenteli 7 anestesia-tiimiä, ja kaikkiaan 42 ambulanssia oli toiminnassa. Yksityiset veneet auttoivat evakuoinnissa. MS Thorbjørn kuljetti ruumiita mantereelle.

Suomessa on erityinen siviilipuolen taktisen ensihoidon yksikkö - TEMS (tactical emergency medical service) -
joka kutsutaan paikalle vaarallisiin tilanteisiin (kuten Jokela ym.). Ryhmällä on suojavarusteet (kypärät ym.) kotonaan.

20:20- Pieni ryhmä lääkintähenkilöstöä, mm. 2 anestesiologia (vrt. 0:00), lähtee Utøyaaan, mutta vastoin pelkojaan
he tapaavat vain vähän loukkaantuneita. Useimmat saaressa vielä olevat ovat vahingoittumattomia mutta piileskeleviä.

20:30 Ensimmäinen puolustusvoimien helikopteri (ilmeisesti) Bell 412 -kuljetuskopteri) saapuu Utøyan tienoille
Ryggen tukikohdasta (Moss lufthavn) (60 km Oslosta etelään). (Vrt. 16:41)
Bell-helikoptereiden etsintätoimintaa Utvikan tienoilla: http://www.youtube.com/watch?v=4XbDxhYIRUE (1:24)
Video 43037 (6:59) 19:05:n alla.

20:40 O s l o Utenriksminister Jonas Gahr Støre saapuu PM:n residenssiin. Norjan poliisin operatiivinen johto älyää,
että Norjaan johdetaan Inkognitogatenista käsin.

21:00 Viimeisetkin eloonjääneet on kuljetettu pois saaresta.

21:25 O s l o Myös forsvarsminister Grete Faremo ja justisminister Knut Storberget ovat saapuneet PM:n residenssiin, jonne myöhemmin tulevat liki koko hallitus sekä myös suojelupoliisin päällikkö Janne Kristiansen. - Rakennuksen ulkoisen suojauksen vahvuudeksi tulee 12 miestä.
(Rakennusten ja henkilöiden suojaus sitoi poliisin kapasiteettia niin, että maanantain vastaisena yönä 25. heinäkuuta Oslon kaduilla oli vain yksi vapaa poliisipartio.)

22:08 Poliisin kevyt 4-paikkainen tiedustelukopteri Eurocopter EC 135T2 Ryggestä lentää kohti Osloa. 22:18 Tiedustelukopteri on Oslon yläpuolella (lentoaika 10 min.). (Kopteriin oli tarvittu antenniasennuksia ym.)

23:00 O s l o Poliisi Breivikin asunnolla. Äiti saa tietää, että hänen TV:stä seuraamiensa Utøyan tapahtumien takana on hänen oma poikansa.

23:26 Poliisihelikopteri lentää Oslosta Utøyaan. (Vrt. 16:41)
Video 43037 (&:59) 19:05:n alla.

00:00- (lauantai 23.7.) Kaksi viimeistä haravointiin osallistunutta lääkäriä - Jan Erik Nilsen ja Air Ambulancen päällikkö Stephen J. M. Sollid - poistuvat saaresta. (Vrt. 20:20)

2:30 (lauantai 23.7.) Delta poistuu Utøyalta.

n. 6:00 (lauantai 23.7.) Breivik kuljetetaan veneellä pois saaresta.
Tätä ennen - 21:15 - 5:50 - 3 Oslosta tullutta erikoispoliisia järjestäytyneen rikollisuuden yksiköstä (spesielle operasjoner (SO) ved Seksjon for organisert kriminalitet) oli puhuttanut Breiviä kuuden tunnin ajan, jotta saataisiin lisätietoa poliisin tulevia toimia varten. Breivik arvioi, että hän olisi pudottanut kolme Delta-poliisia paremman suojavarustuksensa turvin. Breivik oli älyttänyt heitä puhumalla kolmesta solusta (Utøya, Oslon hallituskorttelin räjähdys ja kolmas, joka oli valmis toimimaan) ym. Poliisien oli luultavasti helppo vakuuttautua siitä, että kohta on uusi helvetti irti. Paljon aikaa kului siihen, kun Brevik esitti vaatimuslistojaan tietojen antamisen edellytyksenä.
___________________________________________________________________________________________________________________________________

E p i l o g i

Vrt. 22.7.2011 17:30 Utøyalla 569 ihmistä.

Oslo: Räjähdykseen kuoli 8 ihmistä. Lisäksi kaikkiaan 89 loukkaantui tai sai lääketieteellistä hoitoa.

Utøya: Kuolleita oli 69, lisäksi 62 loukkaatui. 67 kuoli luoteihin, 1 putoamisen aiheuttamiin vammoihin ja 1 hukkui.
Kuolleista 65 löydettiin saarelta, 1 vedestä, 2 kuoli Utvikassa ja 1 oslolaisessa sairaalassa. Kuutta hoidettiin sairaalassa vaikeiden ampumahaavojen takia. Mantereelle uijat ja veneisiin nostetut selvisivät.
Täten 69/569 (12 % kuoli); (69+62) 131/569 (32 % uhreja).

Oslo + Utøya: Menehtyneistä (77; vaihtelu 14 – 61 -v.) 17 – 18 -vuotiaita oli liki puolet, 44 %.
Kaikkiaan uhreja (kuolleet ja eri asteisia vammoja) oli 200+.
Kaikki kuolleet kuvineen (VG) http://www.vg.no/nyheter/innenriks/oslobomben/ofre/

Breivikin jäljiltä löytyi Utøyasta 186 tyhjää hylsyä, mikä tekisi ("vain") 2,8 laukausta/kuollut. Kun osa laukauksista on mennyt ohi ja osa haavoittanut vain (lievemmin), on todennäköistä, että (ehkä merkittäväkin) osa kuolleista on menehtynyt vasta pitemmän ajan kuluessa osumista. Häneltä jäi käyttämättä 900 patruunaa. (Jokelassa 7.11.2007 Auvunen ampui 8 uhriaan 2 - 12 kertaa. - Luukkonen 2008 b.)

Breivik itse arveli (mielentilatutkimuksessa), että hän ampui nelisenkymmentä ihmistä ja että 29 hukkui. Edelleen hän arveli, että useimmat saarella olijat olivat 18-vuotiaita tai vanhempia, keski-ikä 22/23. He eivät olleet "siviileitä" vaan kaikki aktiivisia "marxilaisia".

Poliisi on kerännyt saarelta ja saarelaisilta kaikkiaan 600 data-laitetta, mm. 300 matkapuhelinta ja 120 kameraa. 360:ssä on kosteusvaurioita,
ja 400:n sisältö on kokonaan tai osittain säilynyt. 150 laitetta vaatii enemmän työtä.

Varsinainen oikeudenkäynti alkaa Oslon käräjäoikeudessa 16.4.2011 mutta ei luutavasti jatku ylemmissä oikeusistuimissa,
toisin kuin aiemmin arveltiin (vrt. 29.11.2011). - Breivikiä syytettään 77 ihmisen surmasta ja ainakin 90 vahingoittamisesta ym.

http://www.spreekillers.ch/ (1 - 60): 1. Breivik (69); (- -) 40. Saari (10); 53. Auvinen (8); (- -).
____________________________________________________________________________________________________________________________________

Ajansäästön analyysi; Delta Utøyalla 19:25 lähtö Storøyalta

1 N. Buskerudin poliisilta kului ilmoituksesta (18:26) n. 26 min. 16,5 km matkaan Hønefossista Utvikan lauttarantaan (18:52).

2 Deltalta kului ilmoituksesta (18:28; lähtö 18:38) n. 34 minuuttia 38,4 km matkaan Oslosta Utvikaan (19:02)
ja edelleen yht. n. 41 min. päästä Storøyan kannakselle Utsrandaan (19:09).

3 Jos ensimmäisenä Utvikaan saapunut partio (2 miestä) olisi mennyt siviiliveneellä suoraan saareen, se olisi saattanut olla perillä 19:00 (säästö -25 min.) Halutessaan Breivik olisi voinut helposti teurastaa partion. - Kun Delta kuitenkin oli jo lähellä, oli luontevaa jättää vastuu sille.

4 Jos Delta olisi lähtenyt matkaan suoraan Utvikasta 19:05, se olisi ollut saaressa 19:10 (säästö -15 min.)

5 Jos kuljetuskopteri olisi ollut Oslossa valmiustilassa (pyyntö 16:41), Delta (ilmoitus 18:28-) olisi saattanut olla saaressa 19:00 (säästö –25 min.)

4:nnen kohdan mukaan realistinen ajansäästö olisi ollut n. 15 minuuttia; maksimissaan (3, 5) 25 minuuttia.
____________________________________________________________________________________________________________________________________

A r v i o i t a

1 On ihmetelty Storøyan Utstrandan valitsemista lähtöpaikaksi Utvikan sijaan – eihän kivääritulitus saaresta voinut olla tehokasta etäisyyden vuoksi. Mutta ehkä haluttiin painottaa varovuutta siltä kannalta, että ampujia olisi ollut useita. Pahin skenario olisi ollut, että Delta olisi joutunut väijytykseen Utvikassa, jolloin koko maihinnousu olisi saattanut estyä. Myös saaressa pelättiin olevan useita terroristeja räjähteiden kanssa. Tämä on ymmärrettävää Oslon jälkeen: ei kenties ollut uskottavaa, että kaikki olisi ollut vain yksittäisen ihmisen tekosia. Toisaalta kahdella ensiksi (18:52) Utvikaan saapuneella poliisilla oli tieto, että kyseessä on vain yksi terroristi.

Ilmeisesti 1. partion (2) (Utvika 18:52) tehtäväksi oli annettu ennen kaikkea tiedustelu, varsinkin kun tiedettiin, että Delta oli jo lähellä. - Partion olisi pitänyt havainnoida ja raportoida:
1) Todennäköisesti laukaukset tulevat vain yhdestä aseesta.
2) Siviiliveneet ovat jo ryhtyneet pelastustoimiin. Ainakin joitain näistä olisi voinut käyttää myös maihinnousuun.
3) Rannassa on paljon vapaita siviiliveneitä.

2 Breivikillä oli itse asiassa koko ajan yliote, koska hän olisi voinut käyttää nuoria ihmiskilpinä ja/tai panttivankeina yms. Mutta tämmöinen ei kai kuulunut temppeliherran käytökseen. – Tarkka-ampuja(sniper)toiminta helikopterista ei voinut tulla kysymykseen. Breivik olisi voinut suojautua yksinkertaisesti menemällä kuolleitten ja/tai haavoittuneiden sekaan. (Samasta syystä myöskään countersniper-toiminta mantereelta ei voinut tulla kyseeseen.) Halutessaan Breivik olisi voinut ampua Eurocopterin alas. Mutta tiedustelukopteri olisi kyllä voinut viedä pari asemiestä saareen, jossa on eri puolilla 5 hyvää laskeutumispaikkaa. Yksikin kiväärimies olisi voinut pitää Breivikiä kurissa. Mutta tuolloin ei vielä tiedetty ampujien lukua eikä sitä, että Breivikille oman hengen säilyttäminen oli tärkeää (19:01). (Toisaalta myös poliisin huoli omasta työturvallisuudesta on ollut useimmiten aika korkealla.)

3 Noin 70 minuutissa (17:10 – 18:25) Breivik murhasi 69 ihmistä. Tappotahtia on kauhisteltu. Uhrien määrä on "järjetön", mutta itse asiassa Breivik ei ollut ylen tehokas. Olisi ollut mahdollista surmata paljon enemmän.

Anders Snortheimsmoen, head of Norway's counterterrorism Delta Force, explains in detail to SPIEGEL how his unit's deployment proceeded on the day of the massacre committed by Anders Behring Breivik on Friday, July 22. "We have to be transparent," says the officer. "Otherwise, people in Norway won't trust us anymore."

4 Norjan poliisi ei kuitenkaan ole ollut kovin läpinäkyvä. Laskutaito kuolleitten suhteen heitteli, ja mokien paljastuminen on tullut lehdistön kautta, mm. kopterin puute 16:41 ja harharetki Storøyalle 19:05 – 19:09, joka tuli julkisuuteen vasta parin viikon päästä. - Norjan tragedian tapahtumat osoittavat, ettei pelkkä harjoitus (drill) tee mestaria: beredskapstroppen hoiti hommat hyvin, mutta korkeampi johto, valmius ja logistiikka pettivät, niin Oslossa kuin Utøyallakin. Ei uskottu oikeasti, että terroristisia tekoja t o d e l l a tapahtuisi. Norjan johto yllätettiin (ja myös nöyryytettiin) housut kintussa.

Poliisi on Norjan lehdissä saanut osakseen yhä yltyvää kritiikkiä huonoista toimista, joita ei luultavasti ole haluttu julkisuuteen. Asiaa on pahentanut se, että poliisin tiedotus on näyttänyt ristiriitaiselta. Esimerkiksi terroristien mahdollista suurempaa määrää toitotettiin ensin joukolla, kun viikolla 43/2011 tuli julki, että alun perinkin yhden tekijän oletus oli vallitseva.

Aluksi hallinnon johto ylisti poliisin ja muiden toimia kritiikittömästi - vaikka arvostelun aiheet olivat ilmeisiä jo liki alusta - ja esiin tulleiden loki- ym. tietojen pohjalta arvosteluun näyttää olevan aihetta. Varsinkin viestintä- ja hälytysjärjestelmien puutteet ja pettäminen olivat olleet karkeita. http://www.regjeringen.no/pages/3581970 ... 281011.pdf (4 s.) - Vrt. 11.11.2011.
____________________________________________________________________________________________________________________________________

Kuva
Telttaleiri lauantaina 23.7.2011 poliisin helikoptereilla tehdyn pikaetsinnän jäljiltä.

23.- 25.7.2011 (lauantai - maanantai)
Poliisi suorittaa ensin pikaetsinnän mahdollisten muiden hyökkääjien löytämiseksi ja ryhtyy sitten kokoamaan todisteita yms.
Sunnuntaina iltapäivällä kaikki kuolleet on tuotu saaresta.

24.7.2011 (sunnuntai) Pohjoismaissa suruliputus.

25.7.2011 (maanantai) puoliltapäivin minuutin hiljaisuus Pohjoismaissa (Suomessa klo 13.00).
____________________________________________________________________________________________________________________________________

Oslo tingrett / Om domstolen / 22. juli-saken / Aktuelt 22. juli-saken /
Aktuelt 22. juli-saken http://www.domstol.no/no/Enkelt-domstol ... uli-saken/
Her finner du løpende informasjon. Avgjørelser, beslutninger og kjennelser vil etterhvert bli flyttet til menypunktet rettsmøter / rettsavgjørelser.
____________________________________________________________________________________________________________________________________

∙14:35 1. vangitsemisoikeudenkäynti: Oslon käräjäoikeus (istuva tuomari Kim Hegerin & ylituomari Geir Engebretsen ym.) on päättänyt, että Breivikin vangitsemisoikeudenkäynti käydään suljetuin ovin: n. 40 minuutin istunto, jossa poliisisyyttäjänä Pål-Fredrik Hjort Kraby ja puolustusasianajajana Geir Lippestad (47). - Breivik on vaatimattoman näköinen ja huonoihoinen. Tuomari antaa hänelle neljä minuuttia aikaa puhua. Hän alkaa puhua englanniksi paperista. Tuomari keskeyttää hänet ja sanoo, että Norjassa norjaa puhuvat käyttävät oikeussalissa norjaa. Hänen on vaikea puhua ilman paperia.
Breivik pidetään vangittuna 8 viikkoa ja eristyksissä 4 viikkoa. Hän saa käyttöönsä kirjoitusvälineet puolustuspuheen kirjoittamista yms. varten. (Kolmen viikon päästä hän sai myös tietokoneen. Elokuun puolen välin jälkeen hän sai katsoa dvd-elokuvia sellissään. - 11.12.2011-> Breivik saa lukea sanomalehtiä. ) Breivikiä säilytetään Ilean vankilassa Oslon ulkopuolella. (Hänellä on käytössään 3 selliä.) Hän tapaa asianajajaansa (ainakin aluksi) vain lasin takaa.
- http://www.domstol.no/no/Enkelt-domstol ... gjorelser/
- Seuraavat oikeudenistunnot - (edelleen suljetuin ovin) - ovat (2.) 19.8., (3.) 19.9. (tuomari Anne Margarethe Lund: Breivikiä pidetään vangittuna 8 viikkoa ja eristyksissä 4 viikkoa) & (4.) 17.10. (eristys puretaan) & (5.) 14.11. 2011. - Vankilaviranomaisten mukaan Breikin status pysyy käytännössä suunnilleen tällaisena helmikuun alkupuolelle 2012.
– Varsinaisen tuomitsemis-oikeudenkäynti alkaa 16. huhtikuuta 2012.
21.9.2011 AA Vibeke Hein Bæra (47), entinen poliisi, nimitetään Breivikin puolustusasianajajaksi. 10.10. hän aloittaa Lippestadin firmassa ja kanssa, ja 19.10. hän tapaa Breivikin ensi kertaa yhdessä Lippestadin kanssa.
- http://www.domstol.no/no/Enkelt-domstol ... gjorelser/

28.7.2011 Käräjäoikeus nimittää kaksi oslolaista psykiatria, Synne Sørheimin (45) & Torgeir Husbyn (60), tutkimaan Breivikin mielentilan. Heidän on määrä jättää oikeuteen lausunto (15.10. tai) 1. marraskuuta 2011. - Työ osoittautui kuitenkin odotettua suuremmaksi, ja psykiatrit saivat lisäaikaa 30:nteen marraskuuta. (Breivik myös kieltäytyi MRI-tutkimuksista.) Mielentilatutkimuslausunto menee vielä syyniin Norjan DRK:hon (Den rettsmedisinske kommisjon), jonka puheenjohtaja on farmakologi ja anestesialääkäri, professor, dr. med. Tarjei Rygnestad (Trondheim/Oslo). Oikeuslääketieteellisen lautakunnan psykiatrisk gruppen (9) puheenjohtaja on spes. i psykiatri Karl Heinrik Melle (Trondheim). Ryhmässä on 6 psykiatria ja 3 psykologia. - Kaksi jäsentä, Melinder ja Saltnes, on jäävännyt itsensä (ilmeisesti jo ennen lausunnon valmistumista). http://www.justissekretariatene.no/en-g ... ensetning/ Ks. 29.11.2011.

12.8.2011 (perjantai) Norjan hallitus päättää asettaa riippumattoman tutkimuskomission - 22. juli-kommisjonen - jonka tehtävänä on mm. tarkastella yhteiskunnan ja viranomaisten kykyä paljastaa suunnitellut hyökkäykset ja estää ne. Komissio koostuu norjalaisista ja pohjoismaisista asiantuntijoista, ja sen puheenjohtajana toimii AA Alexandra Bech Gjørv (46). Komission toimikausi päättyy elokuussa 2012. – Norja esitti pyynnön Suomen sisäasiainministeriölle edustajan asettamisesta komissioon, johon nimettiin poliisiylitarkastaja Stefan Gerkman sisäasiainministeriöstä. http://no.wikipedia.org/wiki/22._juli-kommisjonen; http://www.nrk.no/nyheter/norge/1.7836849 - Suomessa osin vastaavia - mutta vaatimattomampia? - ovat Jokelan koulusurmat 7.11.2007 (2009) ja Kauhajoen koulusurmat 23.9.2008 (2010).

Kuva
FØRSTE MØTE: 22. juli-kommisjonen: Til venstre komitemedlem Stefan Gerkman Anders Enger og Karin Straume.
Høyre side; Hanne Bech Hansen, Ragnar Auglend, Linda Motrøen Paulsen, Torgeir Hagen, Guri Hjeltnes og Laila Bokhari.
Kommisjonsleder Alexandra Bech Gjørv i midten.

Kuva
Komissio Utvikassa 11.10.2011

Olav Elias Sønderland (s. 1942), Stavangerin entinen politimester, johtaa poliisin omaa sisäistä selvitystä,
jonka on määrä valmistua helmikuussa 2012.
AA Mette Yvonne Larsen (48) on yksi niitä kolmesta asianajajasta, jotka koordinoivat 176 asianajajan työtä.
He edustavat uhreja ja näiden omaisia ym.

21.8.2011 (sunnuntai) Norjan kansallinen joukkomurhan muistopäivä.
Klo 16.00 Norjan tragedian virallinen muistotilaisuus Oslon Spektrum-areenalla.
Suomesta tilaisuuteen osallistuvat presidentti Tarja Halonen ja PM Jyrki Katainen.

12.9.2011 (maanantai) Norjan kunnallis- ja aluevaalit (kommunestyre- og fylkestingsvalget; edellisen kerran 2007) pidettiin 22.7.-tapahtumien varjossa. Elokuussa gallupit ennustivat Työväenpuolueelle (Arbeiderpartiet) – jota Breivik halusi rankaista – murskavoittoa, mutta luvut tasoittuivat vaalien lähestyessä. Vaaleissa Työväenpuolue säilytti selvästi asemansa maan suurimpana (31,7 %; +2). Eniten kannatusta lisäsi konservatiivinen Høyre (28 %; +8,7). Suurin menettäjä oli (”breivikiläinen”) Edistyspuolue Fremskrittspartiet (11,4 %; -6,1).

19.- 20. 8. 2011 (lauantai - sunnuntai) Selviytyneet, omaiset ja surijat käyvät Utøyassa (ensimmäistä kertaa).
Saaressa ja saaren ympärillä: http://www.youtube.com/watch?v=2ErJmZBt ... re=related (6:31)
____________________________________________________________________________________________________________________________________
Epäilemättä julkinen oikeudenkäynti toimisi Breivikille hänen ajatustensa mainoksena, jolle monet olisivat alttiita. Harvemmat ajattelevat, että istunnot ovat salaisia siksi, ettei totuus paljastuisi (Breivikillä saattaisi olla tällaisia mietteitä). Jos Breivik todetaan syyntakeettomaksi (ja henkilökohtaisesti ”vastuuttomaksi”) ja täten myös suhteellisen kyvyttömäksi arvioimaan niitä ideologioita, jotka ovat osin ”tehneet” hänet sellaiseksi kuin hän on, ei tämä kuitenkaan poista vastuullisuutta ko. ”kriminellien” ideologioiden levittäjiltä. Tämä saattaa puhua julkisten oikeudenkäyntien puolesta.
____________________________________________________________________________________________________________________________________

24.9.2011 Yhdysvaltalainen tuottaja ja ohjaaja Vitaliy Versace lataa YouTubeen elokuvatrailerin ''Utoya Island'' Movie Trailer 2012 [HD] Vitaliy Versace Film http://www.youtube.com/watch?v=2t88KWtJ ... ntrinter=1 (1:11), joka herättää viikosta 41/2011 (lokakuu) paheksuntaa varsinkin Norjassa.
Veto on yllätyksellinen, sillä ikään kuin yhteisestä sopimuksesta media on pitänyt Norjan tragediasta matalaa profiilia.
Esimerkiksi Suomessa Alibissa ei ole ollut asiasta sanaakaan.

30.9.2011 Oslo tingrett: Husby ei esteellinen. http://www.domstol.no/no/Enkelt-domstol ... e-inhabil/ (Vrt. 6.12.2011)

3.10.2011 (maanantai) Toimittajat (180 norjalaista ja ulkomaista) pääsevät Utøyaan ensimmäistä kertaa.
(Kohta tämän jälkeen saari suljetaan.)
____________________________________________________________________________________________________________________________________
Paperiversion kronologia päättyy.
____________________________________________________________________________________________________________________________________

10.10.2011 Pertti Luukkonen: NORJAN TRAGEDIAN AIKATAULU ja Breivikin syyntakeisuus.
1. yhtenäinen esitys ja arvio Norjan hyökkäyksistä ilmestyy (-> päivitys 3.10.2011; tarkentuu ja jatkuu oheisessa verkkoversiossa).
- Vrt. 1.12.2011.

17.10.2011 (maanantai) Breivik pääsee eristyksestä. - Breivikin kirje-, media- ja vierailijakiellot pysyvät kuitenkin voimassa, ja käytännössä hänen tilanteensa muuttuu vain vähän. (Vrt. 25.7.2011 14:35)

11.11.2011 (perjantai) Oikeusministeri Knut Storberget ilmoittaa erostaan. Uudeksi oikeusministeriksi tulee (puolustusministeri) Grete Faremo. Uudeksi puolustusministeriksi nousee (apulaisulkoministeri) Espen Barth Eide. - Vrt. 22.7.2011 20:30.

14.11.2011 (maanantai) Tunnin pituinen 5. vangitsemisoikeudenkäynti nyt (korkeimman oikeuden) päätöksellä avoimin ovin. Breivikin tutkintavankeutta jatketaan 12 viikkoa. (Seuraava istunto on 6. helmikuuta 2012. Mielentilatutkimuksen tulos 29.11.2011 saattaa vaikuttaa aikatauluihin.). Uhreja ja omaisia oli paikalla n. 30, toimittajia 170. Istuntosalissa oli yleisölle 85 paikkaa, mutta istuntoa seurasi videolinkin kautta naapurisaleissa liki 300 henkeä. Breivikin kuvaamista ei sallittu.
Venäläinen TV-yhtiö kuitenkin salakuvasi? ruudusta Breivikistä lähetettyä kuvaa: http://www.youtube.com/watch?v=k5d-T77ADjc (2:51):
2:01 - 2:04 toimittaja kuvaa sivuhuoneessa aivan vapaasti TV-ruutua! - Breivik on molempien puolustusasianajajiensa välissä. Hänellä on vaatteittensa alla luotiliivit.
Breivikillä oli otsaa kysyä, että voisiko hän puhua omaisille, minkä tuomari kuitenkin kielsi. Hän olisi (tiettävästi) tuonut esiin - ei pahoittelua(an) - vaan kiitoksenkipeytensä siitä, että hän - ylikehittyneen empatian myötä - oli tehnyt uhreista marttyyreitä! Toimillaan hän katsoi säästäneensä miljoonien kristittyjen eruroopplaisten hengen estäessään muslimistista hegemoniaa.

29.11.2011 (tiistai) Torgeir Husby vie mielentilatutkimuslausunnon Oslon raastuvanoikeuteen klo 10 ja edelleen toimitettavaksi poliisille ja Norjan oikeuslääketieteelliselle komissiolle ym. - Synne Sørheimin & Torgeir Husby tapasit yhdessä Breivikiä 12 kertaa, jolloin läsnä oli myös vartijoita. (Vankilan johto oli ensin halunnut, että haastattelut käydään lasin takaa, mitä psykiatrit protestoivat. Käytännöksi tuli sitten se, että vartijat ovat läsnä.) 28.11.2011 Hysby tapasi Breivikin yksin lasin takaa (yht. 36 t haastatteluita).

∙ Klo 14 lehdistökonfrenssi tutkimusten tuloksista ym. Valtiota edustavat statsadvokat Svein Holden ja statsadvokat
Ina Beyer Eng.
Holden selostaa lausuntoa, jonka mukaan Breivik on ollut psyykkisesti sairas syytteenalaisten tekojen aikana ja edelleen tutkinta-aikana ja täten syyntakeeton. (Breivik itse on sairaudentunnoton.) Diagnoosina on paranoidinen skitsofrenia, joka on kehittynyt pitemmän ajan kuluessa.

- Norjan oikeuslääketieteellisen komitean riippumattoman kannanoton lausuntoon piti valmistua jouluksi 2011. Ulkopuolinen kritiikki ja painostus lopputulosta kohtaan on kuitenkin ollut voimakasta, ja komissiokin (7/9; ks. 27.7.2011, jääväykset) on ollut erimielinen. Uusi valmistumistavoite on vuoden 2011 loppuun mennessä. (Mielestäni lausunnon perustelut yms. ovat heikot vakkakin lopputulos on oikea.) Oikeudenkäynti alkaa kuitenkin normaaliin tapaan 16.4.2012 (Oslo tingrett; 10 viikkoa), ja mitä todennäköisimmin raastuvanoikeus ottaa huomioon oikeuspsykiatrian kannan syyntakeettomuudesta ja määrää Breivikin tahdonvastaiseen psykiatriseen hoitoon. Täten jatkokäsittelyitä korkeammissa oikeusasteissa ei tule.
http://www.domstol.no/no/Enkelt-domstol ... July-case/

Breivik on aluksi loukkaantunut diagnoosista mutta rationalisoi kohta asian niin, että se tarjoaakin uusia mahdollisuuksia.
____________________________________________________________________________________________________________________________________

RETTPSYKIATRISK ERKLÆRING http://www.vg.no/nyheter/innenriks/oslo ... vurdering/ (13.1.2012)

AVGIFT DEN 29.11.2011 TIL OSLO TINGRETT
TIL OPPNNEVNELSE AV 29.07.2011
med komplettering av mandat 11.08.11
Saksnr. 11-120995ENE-OTIR/08

O B S E R V E R A N D E N:

NAVN: BREIVIK ANDERS BEHRING
FØDT: 130279|||||
ASTA ØST/ILA LANDSFENGSEL OG FORVARINSANSTALT
SIVILSTAND: UGIFT
YRKE: NÆRINGSDRIVENDE
NASJONALITET: NORSK

SA K K Y N D I G E:

NAVN: AVDELNINGSSJEF/SPES. I PSYKIATRI TORGEIR HYSBY
ADRESSE: DIAKONHJEMMETS SYKEHUS, PSYKIATRISK AVDELNING VINDEREN, PB 85, VINDEREN, 0319 OSLO

NAVN: SPES. I PSYKIATRI SYNNE SØRHEIM
ADRESSE: |||||||||||||||||||||||||||| JOHANNESBURG, SØR-AFRIKA

Observaranden er ikke tidigare varit judisielt observert
Observaranden er ikke tidigare staffet

[RAPORTIN ETUSIVU]
____________________________________________________________________________________________________________________________________

Breivikin mielentilatutkimuslausunto (1 - 10; englanniksi)

Rettspsykiatrisk erklæring http://www.vg.no/nyheter/innenriks/oslo ... vurdering/ (originaali faksimile)
Sama helpossa muodossa http://www.document.no/rettspsykiatrisk ... g-breivik/

Forensic psychiatric statement — Anders Behring Breivik
CHRISTIAN SKAUG
1. 09.2.2012 http://www.document.no/2012/02/forensic ... breivik-i/
2. 14.2.2012 http://www.document.no/2012/02/forensic ... reivik-ii/
3. 01.2.2012 http://www.document.no/2012/02/forensic ... eivik-iii/
4. 28.2.2012 http://www.document.no/2012/02/forensic ... reivik-iv/
5. 01.3.2012 http://www.document.no/2012/03/forensic ... eivik-v-2/
6. 06.3.2012 http://www.document.no/2012/03/forensic ... reivik-vi/
7. 09.3.2012 http://www.document.no/2012/03/forensic ... eivik-vii/
Tyypillinen setting. 5.8 Eighth conversation with both experts on 13 September 2011 (7)
Like the last time, the experts meet the subject in a large room at Ila prison and detention center. The Norwegian Correctional Services have approved that the visit take place without the use of a glass wall between the subject and the experts. As in the first conversation, there were three conference tables between the experts and the subject and two prison guards were present during the conversation. The subject showed up in transportation belts, with his right hand free. - The conversation lasted for nearly three hours
8. 20.3.2012 http://www.document.no/2012/03/forensic ... reivik-ix/
9. 21.3.2012 http://www.document.no/2012/03/forensic ... reivik-ix/
5.13 Thirteenth conversation with expert Husby on 21 November 2011 (Husby ainoan kerran yksin)
The conversation was notified and the expert meets the subject in the department’s specially designed visitors’ rom, where the subject was locked inside a small room with glass wall. The conversation lasted for about half an hour. Two themes were planned, namely knights and martyrdom. The subject was in his normal smiling condition when the expert arrived.
10. 29.3.2012 http://www.document.no/2012/03/forensic ... breivik-x/
Sammendrag (norjaksi) http://pub.tv2.no/multimedia/TV2/archiv ... 27719a.pdf
____________________________________________________________________________________________________________________________________
Mielentilatutkimuksessa paranoidisen skitsofrenian (F20.0) perustelut näyttävät ontuvan.
Vaihtoehtona voisi olla paranoidinen (suuruusharhainen) psykoosi (F22.0), jota esitin syyskuussa 2011.
____________________________________________________________________________________________________________________________________

Torgeir Husby & Synne Sørheim (Oslo 10.8.- 29.11.2011)

7. SAMMENDRAG (5 s.); 8. DISKUSJON/VURDERING (23 s.); 9. KONKLUSJON (1 s.) [s. 215 - 243]
http://pub.tv2.no/multimedia/TV2/archiv ... 27719a.pdf (julkiseksi 2.12.2011)

F20.0 Paranoidinen skitsofrenia
F55 Riippuvuutta aiheuttamattomien aineiden väärinkäyttö (steroidit, kofeiini, efedriini ja asetosalisyylihappo).

Torgeir Husby & Synne Sørheimin käsittelevät ICD-10:n (1992) diagnostisia kriteereitä (Green book, 1993)
(paranoidisen) skitsofrenian (F20.0) ja paranoian (F22.0) osalta mm. sivuilla 228 - 230.

Husby & Sørheimin katsovat, että Breivik täyttää manuaalin (1993) skitsofrenian (1) neljästä (a - d) schneideriläistä ensijaisesta oireesta (Symptome ersten Rangen) 1b:n ja 1d:n sekä (2) muista neljästä oireesta (e - h) 2f:n ja 2h:n; lisäksi Blue bookin (1992: 86 - 89) symptomi-listasta (p. 87 - 88) i:n.

V a a d i t a a n (ainakin) (1993): 1/4 (a - d) tai 2/4 (e - h).
Ekskluusio-määreet, G2 (1993): 1 ei akuuttia maniaa; 2 ei johdu aivosairaudesta tai intoksikaatiosta yms.

He arvioivat edelleen, että paranoidisen psykoosin (F22.0) kriteerit - yksinkertaisemmat ja rajatummat harhaluulot ym. - eivät sovi,
koska Breivikin bisarrit harhaluulot täyttävät koko hänen olemisensa ja ajatusmaailmansa (s. 233).

Huomattakoon, että neogaltonilaisiin tutkimuksiin (suuri n) ja reliabiliteetti-kontrolliin tarkoitetut (ohjeelliset)
häiriöiden deskriptiot ja kriteerit eivät ole häiriöiden ultimaatteja kriteereitä; ultimaatteja kriteereitä ovat perusteelliset kliiniset yksilötutkimukset.

Blue bookin oire-lista (a - i; 9) (Luukkosen selventävä lyhennelmä ja suomennos):
1
a Ajatusten lähettäminen yms.
b Kontrolloimis- yms. deluusiot; havainto-deluusiot. (H & S +)
c Kuulo-hallusinaatiot.
d Bisarrit muut deluusiot. (H & S +)

2
e Muut persistentit hallusinaatiot.
f Neologismit yms. (H & S +)
g Katatonia.
h Negatiiviset oireet. (H & S +)

muu
i Psykososiaalinen heikentyminen. (S & H +)
____________________________________________________________________________________________________________________________________

Oikeuspsykiatrien kanta (dg F20.0) on linjassa oman aiemman arvioni (alla) kanssa, F22.0, jota Breivik kenties kernaammin edustaa persoonallisuutensa kiinteyden yms. pohjalta. Myöskään selviä hallusinaatioita (harha-aistimuksia tai aistiharhoja) ei ehkä (ole) ollut, ja deluusioiden (harhaluulojen) luonne on ollut kernaammin ei-bisarri (kuin bisarri).
- Breivikin GAF-arvoksi (psyykkisen toiminnan yleistaso) saatiin 23/100 (mikä vastaa myös omaa arviotani).

F22.0 [pitkäaikaianen] harhaluuloisuushäiriö (paranoia), suuruusharhainen [grandioosi] tyyppi [megalomania] (päädiagnoosi)
F60.8 Muu määritetty persoonallisuushäiriö: narsistinen persoonallisuus
F55 Riippuvuutta aiheuttamattomien aineiden väärinkäyttö (ECA)

Sammendragiin perehtymisen myötä (->15.12.2011->) pidän skitsofrenia-diagnoosia oikeana (tai oikeampana).
Jos verrataan "täyttä" skitsofrenian häiriönkuvaa harhaluuloisuuspsykoosiin on suhde n. 75/25 %.

Paranoia-diagnoosillakin Breivikiä olisi luultavasti pidettävä oikeuspsykiatrisesti syyntakeettomana.
Asia on kuitenkin ongelmallinen. Kyseessä eivät olleet impulsiiviset teot vaan harkitut: Breivik suunnitteli ja halusi tappaa. Hän ymmärsi tekojensa lainvastaisen luonteen mutta piti tekojaan moraalisesti oikeina ja oikeutettuina. Kyseessä eivät myöskään olleet vastustamattomat omat yllykkeet, eivätkä äänet käskeneet häntä tappamaan. Voidaan kuitenkin ajatella, että Breivikin motiivit kumpusivat hänen mielenhäiriöstään ja todellisuudentajun vakavasta vääristymästä, joka ei koskenut vain osaa realiteettia; Breivik eli kokonaisvaltaisesti omassa suuruusharhaisessa maailmassaan, jossa vainoharhoilla oli enemmän sekundaarinen luonne. (Klassisissa tapauksissa paranoidinen hyökkää viattomien kimppuun luullen heitä vihollisikseen; tässä tapauksessa Breivik itse oli hyökkääjä.)

Kuva
____________________________________________________________________________________________________________________________________

1.12.2011 Kjetil Stormark: Da terroren rammet Norge – 189 minutter som rystet verden.
Kriittinen kirja julkaistu. http://m.nrk.no/m/artikkel.jsp?art_id=17899583 - Vrt. 10.10.2011

• Koska Breivik on todettu sairaaksi, on Ilan vankilan johtaja Knut Bjarkeid pyytänyt selvittämään Breivikin mielentilaa ja hoidon tarvetta yms. Teknisesti asia on kuulunut Bærumin piirille (DPS; distriktspsykiatrisk senter, Sandvika), jonka tiimi on tavannut Breivikiä elokuun puolesta välistä 2011. DPS:n henkilökunta ei (periaatteessa) pääse tutustumaan rikosasiakirjoihin kuuluvan mielentilatutkimusraportin sisältöön (vankilan johto pääsee). Ks. 3.1.2011.

2.12.2011 Norjan TV2 vuoti mielentilatutkimusraportin yhteenvedon julki 2.12.2011.
Kohta tämän jälkeen ilmestyivät ensimmäiset tyrmistyneet kannanotot. 22.12.2011 mediaan tulivat uutiset, joiden mukaan Norjan oikeuslääketieteellinen komissio on tuloksista erimielinen: ainakin 3 lautakunnan 7:tä toimivasta jäsenestä on kriittisiä, mm. varapuheenjohtaja Johannessen. Nyt komission kannanotto näyttää viipyvän ainakin joulukuun loppuun (vaikka asian piti olla selvä jouluun mennessä). - Kuitenkin 20.12.2011.

Kritiikki ja epätietoisuus on kohdistunut mm. kohtiin 1b (kontrolli-deluusiot) ja 1d (bisarrit deluusiot). Tutkittu esimerkiksi näyttää ajattelevan, että hän tietää, mitä muut ajattelevat (1b). On kysytty, että onko tämä todellista harhaluuloa vai vain sitä, että hän arvaa muiden ajatuksia hyvän kauppamiehen supliikilla. Tai onko "tarpeeksi" bisarria se (1d), jos tutkittu ajattelee, että hänellä on suuri vastuu, kun hänellä on valta päättää, kuka saa elää ja kuka ei. Edelleen on epäilty väärää tulkintaa neologismien yms. suhteen (2f). Osa kriitikoista on luultavasti sekoittanut (2h) negatiiviset oireet (tunne-elämän kaventuminen ym.) (i) psykososiaaliseen heikentymiseen (joka ei kuitenkaan ole skitsofrenian varsinaisissa kriteereissä).
____________________________________________________________________________________________________________________________________

Professorit tukkanuottasilla (Cullberg vrt. Levander vrt. Torgensen)
http://perttiluukkonen.puheenvuoro.uusi ... la-breivik

Ei ole tarkennettu sitä, perustuuko professorien kanta koko raportin vai vain yhteenvedon lukemiseen (kuten minulla).

Johan Cullberg (78): Breivik är tillräckligt frisk för att straffas
http://www.dn.se/debatt/breivik-ar-till ... t-straffas 7.12.2011 (00:50)
http://www.hs.fi/ulkomaat/Ruotsalaisarv ... 5550878685 (7.12.2011)

Cullberg esittää (syvällä rintaäänellä), että skitsofreeninen ei pystyisi sellaiseen loogiseen pitkäjänteisyyteen ja toimintaan, mihin Breivik pystyi. Hänellä ei myöskään ole (ollut) hallusinaatioita (esimerkiksi kuuloharhoja), eikä hänen ajattelussaan ole (ollut) mitään varsinaisesti bisarria. Tutkijat ovat tulkinneet Brevikin grandioosit puolet psykoottisiksi. Cullberg katsoo, että kyseessä on (vain) vaikea narsistinen [F60.8] tai sekamuotoinen [F61.0] persoonallisuushäiriö ja että tutkittava on syyntakeinen.

Sten Levander (72): Cullberg har fel om Breivik – både teoretiskt och kliniskt
http://www.dn.se/debatt/cullberg-har-fe ... h-kliniskt 9.12.2011 (20:27)

Levander kumoaa (kokemuksellaan) Cullbergin teesejä. Hän tuo esiin, että on skitsofreenisten halveeraamista pitää heitä kyvyttöminä pitkäjänteiseen toimintaan yms. Hän esittää, että Breivikin harhaluulot (deluusiot) ovat ainakin äärimmäisiä ja että jos kyseessä ei ole skitsofrenia, kyseessä on uskonnolliseen paranoiaan [F22.0] verrattava tila, molemmat kuitenkin "mielisairauksia". Hän epäilee myös hiljaista ohimolohko (temporaali)-epilepsiaa ("hypergrafiaa" ym.).

Cullberg: Inget talar för att Breivik inte ska kunna dömas
http://www.dn.se/debatt/inget-talar-for ... unna-domas 12.12.2011 (18:44)
Cullberg kritisoi vastauksessaan Levanderin (kyseenalaista) epilepsia-oletusta mutta ei puutu olennaisimpaan: mahdolliseen psykoottisuuteen.

Svenn Torgensen (70): http://www.aftenposten.no/nyheter/Dette ... akkyndig... jo 5.12.2011

Torgensen katsoo, että kyseessä voi olla paranoidinen skitsofrenia tai kernaammin paranoidinen psykoosi mutta että mielentilatutkimusraportissa esitetyt perustelut eivät kaikin osin tue skitsofrenian diagnostisia kriteereitä; ts. että Breivikin löydöksiä on tulkittu psykopatologian suuntaan.

Omat päätelmät:

1. Skitsofreeninen pystyy (epätyypillisesti) pitkäjänteiseen suunnitteluun ja toimintaan.
Jos skitsofrenian elinaikainen esiintyvyys (prevalenssi, prevalence) on n. 1 %, mukaan sopii monenlaisia ihmisiä.

2. Breivikillä ei ole (ollut) selviä hallusinaatioita eikä bisarreja deluusioita, mutta hänellä on äärimmäisiä non-bisarreja deluusioita.

3. Kyseessä ei ole psykopatia tai F62.2 epäsosiaalinen persoonallisuus(häiriö), koska ko. häiriön oireita ei ole ollut ennen murrosikää. (Tyypillisen) psykopaattisen teot ovat lyhytjänteisiä ja ahneen itsekkkäitä, eikä hän kirjoittele 1500-sivuisia ideologisia manifesteja. Narsistinen persoonallisuushäiriö-diagnoosi (F60.8) on kuitenkin paikallaan.

4. "Hypergrafia" voi olla obsessionaalinen (pakkoneuroottinen) oire.

5. Ajattelin jo elokuussa, että kyseessä saattaa olla pitkäaikainen F22.0 harhaluuloisuushäiriö [paranoia], suuruusharhainen [grandioosi] tyyppi [megalomania], mutta luettuani yhteenvedon, päädyin paranoidisen skitsofrenian (F20.0) kannalle.
____________________________________________________________________________________________________________________________________

Norjan oikeuslääketieteellinen komissio

• Norjan oikeuslääketieteellinen komissio DRK (Den rettsmedisinske kommisjon) mm. tarkistaa mielentilatutkimuslausuntoja
ja antaa niistä suosituksia oikeusistuimille. http://www.justissekretariatene.no/nb/I ... ensetning/
(Suomessa vastaava elin on THL:ssä, oikeuslääkintä http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tutkimus ... uslaakinta)

-1.4.2015:

L e d e r: Professor, dr. med. (farmakologi ja anestesiologi) Tarjei Rygnestad (Trondheim/Oslo)

Psykiatrisk gruppe (9; 6 psykiatria ja 3 psykologia)
(Suomessa oikeuspsykiatria http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tutkimus ... psykiatria)

- L e d e r: Overlege, spes. i psykiatri Karl Heinrik Melle (Trondheim)
- Nestleder: Spes. i psykiatri Gunnar Johannessen (Grimstad)
- Spes. i barne- og ungdomspsykiatri Jannike Snoek (Oslo)
- Professor, spes. i klinisk psykologi (barne- og ungdom) Annika Melinder (Oslo) (*inhabil i Breivik-saken)
- Professor, dr. philos, spes. i klinisk nevopsykologi og spes. i psykologisk habilitering Kirsten Rasmussen (Trondheim)
- Professor, dr. philos, spes. i klinisk voksenpsykologi og spes. i klinisk nevropsykologi Knut Waterloo (Tromsø)
- Overlege, spes. i psykiatri Andreas Hamnes (Trondheim)
- Spes. i psykiatri Agneta Nilsson (Risør)
- Overlege, spes. i psykiatri Hege Saltnes (Sandefjord) (*inhabil i Breivik-saken)

* Jäävänneet itsensä jo ennen Breivikin mielentilatutkimuslausunnon valmistumista (-29.11.2011):
Melinderillä on hoidossaan häiriintyneitä nuoria ja Saltnesilla Breivikin tapauksen asianosaisia.
____________________________________________________________________________________________________________________________________

6.12.2011 Oslo tingrett -> DRK: Melle ei esteellinen. http://www.domstol.no/no/Enkelt-domstol ... habilitet/ (Vrt. 30.9.2011)

20.12.2011 Melle (DRK) til Oslo tingrett: Det er ingen vesentlige bemerkninger til erklæringen.
http://www.domstol.no/upload/OBYR/Inter ... alelse.pdf

Randi Rosenqvistin lausunnot
http://www.vg.no/nyheter/innenriks/oslo ... vurdering/ (13.1.2012)

Notat 18.10.2011 (3 s.)
Notat 01.11.2011 (4 s.)
Notat 20.12.2011 (3 s.)

Englanninkieliset google-käännökset ("Panu", 14.1.2012 5:21 pm).
http://murha.info/phpbb2/viewtopic.php? ... start=1305

21.12.2011 Norjan TV: Joukkosurmaajan isät. http://www.nrk.no/nyheter/norge/1.7923342 - Suomessa 16.- 23.1. 2012 http://areena.yle.fi/video/1326739798888 (28 min)
Kuva

22.12.2011 Oslo tingrett on lähettänyt osapuolille - syyttäjille, Breivikin asianajajille ja uhreja edustaville 176 asianajajalle - kyselyn siitä, että pitäisikö mielentilatutkimus lausuntoineen tehdä uudestaan, mahdollisesti rajatumpana. Aikaa on 5:nteen tammikuuta 2012. - Ilmeisesti vain uhrien edustajilla on intressiä uusintaan. (AA Mette Yvonne Larsen aikoo esittää uutta tukimusta kernaasti ulkomaisten psykiatrien toimesta, koska norjalaisten asiantuntemus on jo käytetty, kuten hän totesi.)

2 0 1 2

3.1.2012 Bærumin tiimi - 1 psykiatri ja 3 psykologia - (vrt. 1.12.2011) on tullut Breivikin mielentilan (vrt. 29.11.2011) suhteen eriävään kantaan: Hän ei ole (ollut) psykoottinen eikä skitsofreeninen eikä tarvitse lääkitystä, eikä hänellä myöskään ole itsemurhavaaraa. Ko. kanta on saatettu myös Oslon syyttäjäviraston tietoon.

6.1.2012 Pitkälle toista sataa uhria ja omaista on jättänyt Oslon käräjäoikeuteen asianajajien välityksellä valituksen mielentilatutkimuksesta.
http://www.domstol.no/Enkelt-domstol/Os ... akkyndige/
http://www.domstol.no/no/Enkelt-domstol ... akkyndige/
Kyse on seuraavasta:
1. Mielentilatutkimuksen tulos (29.11.2011) on väärä yms. (tai)
2. Mielentilatutkimuslausunto ei tue annettua pää-diagnoosia.

Breivik ei suostu uuteen mielentilatutkimukseen. - Uusi tiimi voisi tietysti käydä läpi mielentilatutkimuksessa käytetyn materiaalin ja mahdolliset uudet tiedot, jonka jälkeen se voisi tehdä uuden arvion. Jos päätelmät olisivat mielentilatutkimukselle vastakkaisia yms, tilanne olisi hankala oikeuslääketieteellisen komission kannalta, koska komissio on hyväksynyt yksimielisesti mielentilatutkimuksen tuloksen (20.12.2011). Breivikin mielenmuutos 15.2.2012.

13.1.2012 Klo 14 tiedotustilaisuus Oslon käräjäoikeudessa (18 min): http://www.vg.no/nyheter/innenriks/oslo ... d=10075402 (video)
Tingrettsdommer Wenche Arntzen ilmoittaa, että uuden, riippumattoman mielentilatutkimuksen Breivikille tekevät psykiatrit Agnar Aspaas (56) ja Terje Tørrisen (51). - Tehtävänasetteluksi tuli tarkastella 22.7.-tapahtumia enemmän myös Breivikin verkkokirjoituksesta käsin ja siltä kannalta, että olisiko (vielä) muita psyykkisiä tai ruumiillisia tekijöitä, jotka selittäisivät tekoa. - Uusi lausunto valmistuu 10:ksi huhtikuuta 2012 (kun oikeudenkäynti alkaa 16.4.2012).
http://www.domstol.no/upload/OBYR/Inter ... yndige.pdf

25.1.2012 Uproblematisk med to erklæringer http://www.vg.no/nyheter/innenriks/oslo ... d=10076608
Oikeuslääketieteellisen komission pj. Melle haastelee merkillisiä: Komissiolle ei kuulemma tuota mitään vaikeuksia hyväksyä vastakkaisiin tuloksiin päätyvää lausuntoa. He katsovat vain premissejä ja niistä tehtyjä päätemiä ilman näytön puntarointia parhaan norjalaisen tradition mukaan.
- Suomessa THL:n (vastaava) tehtävä on toisenlainen: tutkitaan myös näytön "hyvyyttä" ja riitävyyttä yms.

6.2.2012 13:30 (maanantai) 6. vangitsemisoikeudenkäynti avoimena istuntona. http://www.vgtv.no/#!id=49021

Kuva
Breivikin oikeistolainen tervehdys

Breivik saapuu oikeussaliin: http://www.youtube.com/watch?v=e_n__5rq ... re=related (0:59)
Breivikin vangitsemista jatketaan syyllisyysoikeudenkäyntiin (16.4.2012) saakka.

10.2.2012 Oslon käräjäoikeus määräsi Breivikin osallistumaan uuteen mielentilatutkimukseen Ilan vankilassa,
jossa hän on tutkija-psykiatrien haluamassa ympärivuorokautisessa seurannassa.

10.2.2012 A-studion reportaasi: Paluu Utöyaan http://areena.yle.fi/video/1328903535131 (28:00)

10.2.2012 NRK: Difor må Breivik-observasjonen skje i fengselet
http://www.nrk.no/video/difor_ma_breivi ... k%20Melle/ (2:41)
Melle selittää, että normaaliin osastotarkkailuun sairaalassa kuuluu tutkittavan osallistuminen päivittäisiin rutiineihin, kuten erilaisiin peleihin ja ruoanlaitoon yms. Breivik on kuitenkin liian vaarallinen tällaiseen ympäristöön, ja siksi hänen tarkkailunsa täytyy suorittaa vankilassa. Ks. 1.3.2012.

13.2.2012 Breivik 33-vuotias.

15.2.2012 Breivik suostuu (myös puolustuksen suosittamaan) yhteistyöhön uusien mielentilatutkijapsykiatrien kanssa sillä ehdolla, että keskustelut nauhoitetaan. Muutos tuli sen jälkeen, kun korkein oikeus oli hylännyt puolustuksen valituksen ympärivuorokautisesta tarkkailusta. (Breivik haluaa luultavasti myös korjata niitä erheitä, joita hän katsoi ensimmäisessä lausunnossa olevan.)

Ilan vankilaan tehdään Breivikin residenssin ympärille turvallisuusvyöhyke, ja Dinemarkin sairaalasta tulee henkilökuntaa tekemään ympärivuorokautista observaatiota (jonka kesto saattaa nyt olla lyhyempi kuin aiemmin määrätty neljä viikkoa).
Tarkkailu alkaa 29.2.2012.
____________________________________________________________________________________________________________________________________
Huomattakoon, että 1. mielentilatutkimuksessa mukana ei ollut psykologia, eikä Breivikiä testattu projekiivisilla metodeilla (Rorschach, Kahn ym.). Käytettiin vain puolistrukturaalisia inventaareja, jotka eivät luotaa persoonallisuuden piilotajuisempia puolia.
____________________________________________________________________________________________________________________________________

29.2.2012 Breivikin tarkkailu alkaa. Kyseessä on n. 60 neliömetrin varustettu huone, jossa Breivik tekee samoja toimia kuten ennenkin. 10 hengen sairaanhoitaja-tiimi suorittaa tarkkailua samassa huoneessa, 4 aamusta, 4 iltapäivästä iltaan ja 2 yöllä. Lisäksi on kaksi avustavaa psykiatria. Ks. 21.3.2012.

1.3.2012 Bistandsadvokat Mette Yvonne Larsen, joka on sympaattinen mutta ei niin terävä, on nostanut metelin Mellen 10.2.2012-lausumasta, että Melle lausuman myötä muka menettäisi puolueettoman asemansa!

Breivik on tähän mennessä kokenut tarkkailun kiinnostavana itsensäkin kannalta, on saanut uusia ideoita ja kokenut itsensä sosiaaliseksi yms.

5.3.2012 (maanantai) Psykiatrit Terje Tørrissen ja Agnar Aspaas tapaavat Breivikin ensimmäistä kertaa yhdessä (60 neliön havainnointi-huoneessa). Läsnä on myös Ilan observaatio-henkilökuntaa. Tørrissen on tavannut Breivikin (ilman Aspaasia) muutaman kerran, ja pari kertaa on vielä suunnitteilla, Aspaas (erikseen) neljä kertaa. Breivikin tuttuja psykiatrit eivät vielä ole tavanneet.

7.3.2012 Breivikin terrorismisyytteet julkistetaan (19 sivun asiakirja). Statsadvokat Svein Holden ja statsadvokat Ina Beyer Eng julkistavat tiedotustilaisuudessa syytteet, jotka luetaan myös Breivikille Ilan vankilassa.

Norjassa sovelletaan ensimmäistä kertaa terrorismilakia (Oslon keskustan pommi ja Utøyan joukkomurha). Lippestad sanoo yllättyneensä terrorismipykälien käytöstä, koska Breivik toimi yksin.

9.3.2012 Læring for bedre beredskap; Helseinnsatsen etter terrorhendelsene 22.juli 2011 (77 s.)
http://translate.googleusercontent.com/ ... uUgN2eC0aA (Terveystoimen raportti)

9.3.2012 Trond Berntsenille ei myönnetä (anottua) poliisin kunniaristiä.
http://www.vg.no/nyheter/innenriks/oslo ... d=10069404

15.3.2012 22. juli 2011. Evaluering av politiets innsats. Olav Sønderland, leder. Politidirektoratet 2012. - 166 s. https://www.politi.no/vedlegg/rapport/Vedlegg_1648.pdf

21.3.2012 Breivikin ympärivuorokautinen tarkkailu päättyy (vrt. 29.2.2012), viikkoa ennen alkuperäistä suunnitelmaa.

1.4.2012 Utøyan saari avataan ensimmäistä kertaa yleisölle kesän verilöylyn jälkeen.

4.4.2012 "Tulla leimatuksi syyntakeettomaksi on pahinta mitä voi tapahtua ja se on valtava nöyryytys."
Breivik on lähettänyt medialle avoimen 38-sivuisen kirjeen, jossa hän arvostelee tehtyä 1. mielentilatutkimusta.
VG http://translate.google.com/translate?h ... 584&anno=2
VG:ssä kolme psykiatria - Jo Erik Brøy, Arne Thorvik ja Henning Værøy - arvioivat Breivikin kirjettä.
http://translate.google.com/translate?h ... 584&anno=2

10.4.2012 (tiistai) Oslo tingrett 22. juli-saken http://www.domstol.no/no/Enkelt-domstol ... dspunktet/
/ Sakkyndigrapport: - Ikke psykotisk på handlingstidspunktet (PRESSEMELDING)
(- -)
Toisen mielentilatutkimuslausunnon mukaan (Agnar Aspaas & Terje Tørrissen, 310 s.) Breivik ei ole ollut psykoottinen syytteenalaisten tekojen eikä sitä seuranneiden tutkimusten aikana.
_______________________________________________________________________________________________________________________________

Breivik: tie toiseen mielentilatutkimuslausuntoon

29.11.2011 Klo 14 lehdistökonfrenssi 1. mielentilatutkimuksen tuloksista (Torgeir Husby & Synne Sørheim,
Oslo 10.8.- 29.11.2011) ym. Valtiota edustavat statsadvokat Svein Holden ja statsadvokat Ina Beyer Eng. - Holden selostaa lausuntoa, jonka mukaan Breivik on ollut psyykkisesti sairas syytteenalaisten tekojen aikana ja edelleen tutkinta-aikana (ja täten syyntakeeton). (Breivik itse on sairaudentunnoton.) Diagnoosina on paranoidinen skitsofrenia, joka on kehittynyt pitemmän ajan kuluessa.

2.12.2011 Norjan TV2 vuotaa mielentilatutkimusraportin yhteenvedon julki (luvut 7 & 8).

7.12.2011 Johan Cullberg ärähtää: Breivik är tillräckligt frisk för att straffas.
Tästä alkaa julkinen debatti, "professorit tukkanuottasilla". Vastapuolena on varsinkin Sten Levander.

20.12.2011 Norjan Oikeuslääketieteellinen komissio hyväksyy mielentilatutkimuksetn tulokset.
Melle til Oslo tingrett: Det er ingen vesentlige bemerkninger til erklæringen.

22.12.2011 Oslo tingrett on lähettänyt osapuolille - syyttäjille, Breivikin asianajajille ja uhreja edustaville 176 asianajajalle - kyselyn siitä, että pitäisikö mielentilatutkimus lausuntoineen tehdä uudestaan, mahdollisesti rajatumpana. Aikaa on 5:nteen tammikuuta 2012. - Ilmeisesti varsinkin uhrien edustajilla on intressiä uusintaan. (AA Mette Yvonne Larsen aikoo esittää uutta tukimusta kernaasti ulkomaisten psykiatrien toimesta, koska norjalaisten asiantuntemus on jo käytetty, kuten hän totesi.)

3.1.2012 Bærumin tiimi - 1 psykiatri ja 3 psykologia - on tullut Breivikin mielentilan suhteen eriävään kantaan: Hän ei ole (ollut) psykoottinen eikä skitsofreeninen eikä tarvitse lääkitystä, eikä hänellä myöskään ole itsemurhavaaraa. Ko. kanta on saatettu myös Oslon syyttäjäviraston tietoon.

6.1.2012 Pitkälle toista sataa uhria ja omaista on jättänyt Oslon käräjäoikeuteen asianajajien välityksellä valituksen mielentilatutkimuksesta.
- Kyse on seuraavasta:
1. Mielentilatutkimuksen tulos (29.11.2011) on väärä yms. (tai)
2. Mielentilatutkimuslausunto ei tue annettua pää-diagnoosia.

13.1.2012 Koko mielentilatutkimuslausunto tulee julki VG:ssä.
Randi Rosenqvistin kolme lausuntoa (18.10.- 20.12.2011) Ilan vankilasta tulevat julki VG:ssä.
Klo 14 tiedotustilaisuus Oslon käräjäoikeudessa (18 min): Tingrettsdommer Wenche Arntzen ilmoittaa, että uuden, riippumattoman mielentilatutkimuksen Breivikille tekevät psykiatrit Agnar Aspaas (56) ja Terje Tørrisen (51).

10.4.2012 (tiistai) Oslo tingrett 22. juli-saken http://www.domstol.no/no/Enkelt-domstol ... dspunktet/
/ Sakkyndigrapport: - Ikke psykotisk på handlingstidspunktet (PRESSEMELDING)
(- -)
Toisen mielentilatutkimuslausunnon mukaan (Agnar Aspaas & Terje Tørrissen) Breivik ei ole ollut psykoottinen syytteenalaisten tekojen eikä sitä seuranneiden tutkimusten aikana.
___________________________________________________________________________________________
12.4.2012 Adrian Pracon i samarbeid med Erik Møller Solheim: Hjertet mot steinen. En overlevendes beretning fra Utøya. "Sydän kiveä vasten" ilmestyy Norjassa.
Kuva
___________________________________________________________________________________________

16.4.2012 22. juli-saken: Breivikin oikeudenkäynti alkaa.
16.4. (1. päivä) - 21.6. (42. päivä). - Tuomio 24.8.2012.
Ks. erillinen ketju 22. juli-saken
___________________________________________________________________________________________

26.4.2012 «Sangen som Breivik hater» gikk verden rundt
http://www.vg.no/nyheter/innenriks/22-j ... d=10050163 (4:47)

22.7.2012 (sunnuntai) Norjan tragedian vuosipäivä ja muistokonsertti (suora)
_______________________________________________________________________________________________________________________________
____________________________________________________________________________________________________________________________________

Kuva
Vuosi (Breivikin i k ä): 1979 (0), 1980 (1), 1981 (2), 1982 (3), 1983 (4), 1984 (5), 1985 (6),
1986 (7), 1987 (8), 1988 (9), 1989 (10), 1990 (11), 1991 (12), 1992 (13), 1993 (14), 1994 (15),
1995 (16), 1996 (17), 1997 (18), 1998 (19 kuva), 1999 (20), 2000 (21), 2001 (22), 2002 (23), 2003 (24),
2004 (25), 2005 (26), 2006 (27), 2007 (28), 2008 (29), 2009 (30), 2010 (31), 2011 (32), 2012 (33).

Matka hulluuteen: http://www.vg.no/nyheter/innenriks/oslo ... /index.php

Kuva

Y l i n: 1983 (4) Isällekö huoltajuus? 1986 (7) Smestad barneskole. 1993 (13) Graffiti-aikaa (Ris ungdomssolessa 1992-).
1994 (15) Muutto Silkestrå -> Konventveien.

K e s k i: 1995 (16) Graffiti-tuomio; kontakti isään katkeaa.1995 (16) Elisabeth muuttaa kotoa. 1996 (17) Anders on lyhyen aikaa työssä Tusenfrydin huvipuistossa ja postissa. 1998 (19) Anders päättää Oslo Handelsgymnasiumin.

A l i n: 1999 (20) Anders liittyy Fremkrittspartietiin ja sen nuorisojärjestöön FpU:hun. 1999 (2) Uudenvuodenjuhlassa Oslossa (Månefiskenissä).
2000 (24) Elisabethin häissä Dallasissa. 2011 (32) 77:n murhaaja matkalla vangitsemisoikeudenkäyntiin.
____________________________________________________________________________________________________________________________________
Avatar
Psykopatologia
Ylläpitäjä
 
Viestit: 52443
Liittynyt: 12.02.2010 13:19
Paikkakunta: Helsinki

NORJAN TRAGEDIAN AIKATAULU (Breivik) III

ViestiKirjoittaja Psykopatologia » 23.12.2011 23:42

NORJAN TRAGEDIAN AIKATAULU (Breivik) III

II. Breivikin s y y n t a k e i s u u d e s t a

Kuva.Kuva.Kuva
Kuva.Kuva.Kuva.Kuva
Ylempi: Hjort Kraby, Geir Lippestad, Vibeke Hein Bæra.
Alempi: Synne Sørheim & Torgeir Hysby; Tarjei Rygnestad, Karl Melle; Terje Tørrissen & Agnar Aspaas

J o h d a n t o
Introduction

Jos kadun ihmiseltä kysyy Breivikin mielentilasta, on vastaus usein seuraavanlainen: ”Hulluhan se on, sillä eihän kukaan normaali tuollaisia hirmutekoja suunnittelisi eikä varsinkaan niihin pystyisi. Tämä on common sense (tai common law) -käsitys tai -perustelu, jollaisen itse asiassa myös Breivikin puolustusasianajaja Geir Lippestad esitti lehdistötilaisuudessa Oslossa (tiistaina 26.7.2011) kohta ensimmäisen Breivikin tapaamisen jälkeen (suomennos): ”Juttu kokonaisuudessaan viittaa siihen, että hän on sairas (insane).” (Lippestad tuntui itse asiassa sanovan, että Breivikin rikokset olivat sairaita; war narrative.) (video: http://www.guardian.co.uk/world/2011/ju ... ng-breivik (4:29). Jo tätä ennen, viikonloppuna, jotkut suomalaiset ja ulkomaiset asiantuntijat esittivät mediassa kantojaan. Tuotiin esiin, että todennäköisesti Breivik ei ole mielisairas, mitä perusteltiin mm. tekojen suunnitelmallisuudella ja kylmyydellä sekä suhteellisen onnistuneella sosiaalisella historialla. Tuotiin esiin mm. vakavaa narsistista problematiikkaa psykopaattisessa persoonallisuudessa.

Hieman myöhemmin professori Tarjei Rygnestad (vrt. s. 13) antoi haastattelun AP:lle (31.7. 2011): ”Ei ole kovin todennäköistä, että Behring Breivik olisi psykoottinen.” Rygnestadin mukaan hyökkäys oli niin tarkasti suunniteltu ja toteutettu ja teot niin kontrolloituja, että on vaikea väittää miehen toimineen psykoosissa, mikä olisi vaatimus syyntakeettomuudelle. Hän arvioi, että psykoottinen henkilö suoriutuu vain yksinkertaisista toimista ja että pelkkä auton ajaminen olisi ollut vaikeaa. ”Jos kuulee ääniä päässään, jotka käskevät tekemään sitä tai tätä, se häiritsee kaikkea, ja auton ajaminen on hyvin mutkikasta.” Auton kuljettaminen Oslon keskustasta Utøyalle olisi voinut olla liian vaativaa.
– Tuntuu siltä, että jotkut asiantuntijat eivät tunne mielisairauksien ”hiljaisia” muotoja. Heille psykoosi on (vain) kuten vaikkapa Aleksis Kiven kuvaus juoppohulluudesta.

Kantaa on ottanut myös Norjan (suojelupoliisin) PST:n (Politiets sikkerhetstjeneste) päällikkö, cand. jur. Janne Kristiansen (nainen; 58), joka totesi AP:lle (28.7.2011): "Tapaus on ainutkertainen. Hän on ainutkertainen. Hän on totaalisen paha." Pahuutta on ilmeisesti vielä lisännyt se, että Breivik on ollut yksinäinen susi. – Täten Breivikin kerskumiset terroristiyhteyksistään saattavat olla valehtelua tai vain fantasiaa.
(Maaliskuussa 2011 PTA sai 80 nimen listan, jossa Breivik mainittiin, koska hän oli maksanut 120 kruunua [n. 16 €] yhdelle puolalaisyhtiölle, joka oli seurannan alla mm. kemikaalikauppojen vuoksi. Tarkistuksissa ei Breivikistä muuta ilmennyt. - Kristiansen totesi kohta, että heillä ei ollut oikeuttaa ottaa Breivikiä listoilleen tarkempaa seurantaa yms. varten. Myöhemmin hän kuitenkin totesi, että tällainen oikeus olisi ollut. Mm. tämän vuoksi hänen asemansa on horjunut varsinkin marraskuun puolen välin jälkeen 2011.)

Norjan päättävissä asemissa olevien viranomaisten antamat definitiiviset etukäteisarviot ovat eettisesti ja oikeudellisesti arveluttavia.

Syyntakeisuuden arvioinnissa tärkeää on toisaalta (1) mielentila ja diagnoosit ja toisaalta (2) mielentilan suhde syytteenalaiseen tekoon.

M i e l e n t i l a ja d i a g n o o s i t
A Mental State and Diagnoses

Ensinnäkin on todettava, että Breivik on kykenevä esiintymään oikeudessa ja puolustamaan itseään: Hänen persoonallisuutensa on kiinteä, hän muistaa asioita ja pystyy kommunikoimaan hyvin. Hän ymmärtää oikeusprosessin luonteen ja myöntää syytteenalaiset teot vaikkakaan ei syyllisyyttä tai rikosoikeudellista vastuuta. Hän katsoo olleensa ikään kuin pakotettu tekoihinsa, jotta hän pelastaisi Norjan ja Länsi-Euroopan kulttuurimarxismilta ja muslimivallalta. Hän halusi vahingoittaa Norjan työväenpuoluetta, estää sen jäsenmäärän kasvun ja havahduttaa norjalaiset (yms.). Täten vaikka Breivik tiesi toimineensa vastoin lakia, hän luultavasti katsoi toimineensa moraalisesti oikein. (Charles L. Scott [Sacramento] 2010: Competency to Stand Trial and the Insanity Defence, pp. 338 – 339.)

Virallisena tautiluokituksena on WHO:n ICD-10 1992 (2004; myös Blue book 1992 & Green book 1993; Psykiatrian luokituskäsikirja 1997). Psykiatriassa on kuitenkin usein suosittu auktoritatiivisen aseman saavuttanutta APAn (American Psychiatric Association) DSM-IV-TR:ää (2000), jonka diagnostiset formulaatiot ovat vuodelta 1994 (DSM-IV). – Systeemit on kuitenkin kehitetty pääosin kliiniseen ja tutkimuskäyttöön, ei lainopillisiin yhteyksiin. Esimerkiksi Britanniassa oikeusistuimet ovat luottaneet enemmän DSM:ään (Trimble 2004: 29 – 31).

Diagnostisia kriteereitä on välillä sovellettu niin kuin ne olisivat kiveen hakattuja: kliinikko on mekanistisesti koodannut kaikki kriteerit täyttävät diagnoosit välittämättä päällekkäisyyksistä (”idiootti”-diagnostiikka). Toisaalta usein kriteereitä ei ole osattu soveltaa, vaikka ne on tarkkaan kirjattu manuaaleissa. Yleensä mielentilatutkimuksissa diagnostiikka on ollut tarkimmillaan.
Yksilötutkimuksissa kriteereitä ei voi soveltaa ”matemaattisesti”, koska kriteereiden eri osat – vaikkakin kenties täyttyneinä – voivat olla eri ihmisillä vaihtelevasti painottuneina, ja myös eri arvioijien kanta kriteereiden täyttymisestä voi vaihdella (reliabiliteetti-ongelma). Vain neo-galtonilaisissa tutkimuksissa (Luukkonen 2008 a) - kun tutkittavia on paljon - kriteerit voivat olla – ja niiden jopa tulee olla (validiteetinkin kustannuksella) – mekanistisen tarkasti sovellettuina (Luukkonen 2010: 22).
____________________________________________________________________________________________________________________________________
10.12.2011
On ilmennyt vakavaa väärinymmärrystä deskiptiivisen psykiatrisen diagnostiikan suhteen: On esitetty, että manuaalien kriteeri-listat olisivat häiriön ultimaatteja kriteereitä, ikään kuin operationalisointi merkitsisi validointia! (Jopa Sadock & Sadock [2010: 1] erehtyvät tässä.) Kriteeri-listat parantavat ensi sijassa reliabiliteettia (tarkkuutta, luotettavuutta), kun eri tutkijat päätyvät samaan lopputulokseen. Sen sijaan validiteetti (pätevyys) voi jopa heikentyä, jos kriteeri-lista on huono. - Ultimaatti kriteeri häiriölle on perusteellinen kliininen yksilötutkimus (Breivikin tapauksessa liki 4 kuukauden aikana!). Deskritiivinen diagnostiikka taas on "must" laajoissa tutkimuksissa. "Vihreän" kirjan (1993) nimikin sen sanoo: Diagnostic criteria for research.
____________________________________________________________________________________________________________________________________

On kaksi relevanttia sivu-diagnoosia, joiden soveltuvuudesta Breivikiin ei liene kiistaa: lääkkeiden käyttöön liittyvät (mahdollisesti anabolisia steroideja ja ECAa terästettynä Red Bullilla) ja narsismiin liittyvät. - Tällöin lääkkeiden osalta ICD-10-diagnooseiksi saattaisi(vat) tulla (käytetystä aineesta tai aineista riippuen) joku tai jotkut luokasta F10 – F19 lääkkeiden ja päihteiden aiheuttamat elimelliset oireyhtymät ja käyttäytymisen häiriöt ja/tai F55 riippuvuutta aiheuttamattomien aineiden väärinkäyttö (Psykiarian luokituskäsikirja 1997: 33 – 53; 106 – 107.) – Kuitenkaan tällaisten itse aiheutettujen tilojen ei tavallisesti katsota alentavan syyntakeisuutta.
Narsismiin liittyvä ICD-10 -diagnoosi (1997: 109 – 110) olisi F60.8 muu määritetty persoonallisuushäiriö: narsistinen persoonallisuus(häiriö). DSM-IV-TR:ssä (2000: 706) vastaava on ”itsenäisenä” diagnoosina 301.81 narsistinen persoonallisuus(häiriö). – (Luukkonen 2011 a: Narsismi ja psykopatia.) - Luukkonen: Persoonallisuushäiriöt-sarja I, II, III, IV (2010, 2011 a, 2011 c, 2012.)

Narsismissa eivät ole olennaisia pinnallisest seikat kuten semmoiset, että Breivik on käynyt kauneusleikkauksissa yms. Olennaista on se, että hän näyttää katsovan itselleen tärkeitä tai olennaisia asioita painottuneesti vain omasta vinkkelistään käsin, mikä heikentää empatiaa ja arvostelelukykyä yms.

Psykopaattista persoonallisuushäiriötä on Breivikin tapauksessa esitetty eniten pää-diagnoosina, jolloin (ICD-10) F60.2 epäsosiaalinen (dissocial) persoonallisuus(häiriö) ja (DSM-IV-TR) 301.7 epäsosiaalinen (antisocial) persoonallisuus(häiriö). Diagnoosi on kuitenkin ongelmallinen poissulku-kriteereiden vuoksi: edellytetään, että impulsiivisuus ja käytöshäiriöt ovat alkaneet tyypillisesti jopa jo ennen murrosikää ja jatkuneet aikuisuuteen ym. - Luukkosessa (2011a) on epäsosiaalisen persoonallisuushäiriön tautiluokituskriteetit ja vastaavuusvertailu (ICD/DSM, s. 20 – 21); Cleckleyn kriteerit ym. (s. 16 – 17) ja Haren kriteerit (PCL-R) ym. (s. 21 – 22).
- Päädiagnoosina pelkkä antisosiaalinen persoonallisuus(häiriö) (psykopatia) on aivan liian "lievä".
____________________________________________________________________________________________________________________________________
Huomattakoon, että tavallisimmin psykopatiaa pidetään yleisterminä. Kuitenkin Robert Haren (Hare (1999 [2004]: 21; Babiak & Hare 2006: 18 – 19) lumoissa olevat oikeuspsykiatrit kirjoittavat (Tiihonen ym. 2009: 100): (- -) Lähes kaikki psykopaatit ovat sijoitettavissa tautiluokituksen epäsosiaalisen persoonallisuushäiriön ryhmään, mutta suuri osa epäsosiaalisen persoonallisuushäiriön omaavista ei ole psykopaatteja. (- -)
- Asia on päin vastoin: Vain sosiopaattiset psykopaatit sijoittuvat epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö -ryhmään, ja kaikki epäsosiaalisen persoonallisuushäiriön omaavat ovat psykopaatteja.] – Vrt. Millon & Davis 1998: 161 – 170 (Luukkonen 2011 a: 17 – 19). – Luukkonen 2011 a: 15, 23 – 24.
____________________________________________________________________________________________________________________________________
Jos Breivikiä ei todeta psykoottiseksi (alla), todennäköinen (pää)dianoosi voisi olla ICD-10 (1997: 110 – 111) F60.31 (tunne-elämältään) epävakaa persoonallisuus(häiriö), rajatilatyyppi; vastaavasti DSM-IV-TR:ssä (2000: 706 – 710) 301.83 rajatilapersoonallisuushäiriö. (Luukkonen 2010: Rajatilat, s. 6 – 7 ym.) Hänellä olisi todennäköisesti myös psykodynaamisesti (alla oleva) borderline- eli rajatilapersoonallisuus-organisaatio (Kernberg 1967 [1975: 8 - 44]; Luukkonen 2010: 11 – 14, 22.)

Mahdollinen psykoottisuus: paranoia vera
Possible Psychosis: paranoia vera

Psykoottisuuden hiljaisempia – useimmiten ei-skitsofreenisia – muotoja ovat paranoiat, mm. F22 pitkäaikaiset harhaluuloisuushäiriöt ym. Para|noiasta on tullut liki vainoharhaisuuden synonyymi, mutta sanan kreikkalainen etymologia (para rinnan, vieressä, ulkopuolella; noen ajatella) viittaa kuvaannollisesti itsen vieressä tai ulkopuolella olemiseen. (Luukkonen 2008 a.) Breivikiin saattaisi sopia klassinen paranoia eli paranoia vera (”oikea”). Muita nimityksiä ovat mm. yksinkertainen harhaluuloisuushäiriö ja harhaluuloinen monomania.

Olennaista paranoiassa on (enemmän tai vähemmän oikea) fiksi-idea, jota tukemaan syntyy pseudo-looginen (harhainen) asiaa todentamaan pyrkivä ajatussysteemi. Paranoiassa harhaluulot ovat ei-bisarreja, so. sellaisia, joita voisi tapahtua elämässä oikeasti, esimerkiksi myrkyttämisiä. (Vastakohtana olisivat bisarrit harhaluulot, esimerkiksi että joku on avaruusolion hedelmöittämä.) Usein henkilö kääntää falsifioivatkin tekijät verifioiviksi tukemaan alkuperäistä fiksi-ideaa. Breivikin tapauksessa hän voi esimerkiksi ajatella, että poliisit feikkaavat ja ovat olevinaan häntä vastaan, pelaavat salaisessa yhteisymmärryksessä yhteisesti sovittua teatteria, vaikka ovat oikeasti hänen puolellaan ja pelaavat hänen peliään. (Manschreck 2000; Shorter 2005.)
____________________________________________________________________________________________________________________________________
Lisäys 30.11.2011
Breivikillä keskeisessä asemassa ovat ilmeisesti olleet suurusharhat (megalomania), eivät niinkään vainoharhat. (Kuitenkin hän esimerkiksi pelkäsi saavansa infektion äidiltään ja piti sisällä suojamaskia.) Ei-bisarrien ja bisarrien deluusioiden raja ei aina ole selvä. Jos Breivik ajattelee, että hän hän on toisen maailmansodan jälkeisen ajan jaloin ritari ja tulevan yhtenäisen Euroopan hallitsija, kyseessä on ehkä kernaammin ei-bisarri harhaluulo (vaikkakin "melkoinen"!). Mutta jos hän ajattelee, että marsilaiset ovat auttaneet häntä saavuttamaan ko. jalouden yms, kyseessä on selvästi bisarri deluusio. - Täten bisarriutta ei määritä harhaluulon "suuruus" vaan "älyttömyys".
____________________________________________________________________________________________________________________________________

Täten Breivikin mahdollinen psykoottinen diagnoosi voisi olla (ICD-10, 1997: 59 - 60) [pitkäaikainen] 22.0 harhaluuloisuushäiriö (paranoia), suuruusharhainen (grandioosi) tyyppi (megalomania). Vastaava DSM-IV-TR:n dg-numero olisi 297.1.
____________________________________________________________________________________________________________________________________

Lisäys 20.11.2011 http://www.vg.no/nyheter/innenriks/oslo ... d=10031665
Breivik on (tiettävästi kuulusteluissa) tuonut esiin, että hänen pääkohteitaan olivat Norjan "A-kategorian petturit", ulkoministeri Jonas Gahr Støre (51) ja aiempi pääministeri Gro Harlem Brundtland (72), sekä myös AUF:n homoseksuaalinen puheenjohtaja (syyskuusta 2010) Eskil Pedersen (27). Heidät Breivik olisi ottanut panttivangeiksi ja surmannut pistimellä myös videoiden tapahtuman (al-Qaida-tyyliin).

Kuitenkaan Breivikin käytännön toimissa ei (mielestäni juuri) mikään implikoi(nut) tuollaista. Luulen, että kyseessä ovat(kin vain) Breivikin omat fantasiat, joita hän ehkä sekoittaa todellisuuteen. Hän ei myöskään halunnut räjäyttää Oslon Grønlandin poliisitaloa ja aiheuttaa kuolemaa (ehkä 100) poliisille, jonka hän mielsi pikemminkin kumppanikseen. Kenties hän jopa odotti, että Delta tervehtisi häntä sankarina.
Vrt. myös 14.11.2011 (yllä).

Edellä kuvattu viitaa kernaammin delusionaaliseen kuin rajatilaan.
____________________________________________________________________________________________________________________________________

Mielentilan suhde syytteenalaiseen tekoon
On the Relation of a Mental State to the Charged Action

Breivikin tapauksessa hänen mielentilansa (”kausaalinen”) suhde syytteenalaisiin tekoihin vaikuttaa harvinaisen selvältä. Epäselvää on vain se – jos hänet todetaan psykoottiseksi – ”riittääkö” psykoosin luonne, laajuus, syvyys yms. syyntakeettomuuteen. Myös poliittiset paineet ovat suuria. On epäselvää, vaikuttavatko ne syyntakaisuuden vai syyntakeettomuuden suuntaan.
____________________________________________________________________________________________________________________________________
Päivitys 29.11.2011
Mielentilatutkimuslausunnon mukaan Breivik oli ja on psyykkisesti sairas, diagnoosina paranoidinen skitsofrenia, ja myös syyntakeeton.
Norjan oikeuslääketieteellinen komissio ottaa riippumattomasti kantaa lausunnon päätelmiin ja julkistaa kantansa ennen joulua 2011.

Oma kantani (yllä) on edelleen harhaluuloisuushäiriö (paranoia), mikä käy paremmin yksiin Breivikin pitkäjänteisen suunnitelmallisuuden
yms. kanssa. Ainakin julkisuuden tietojen pohjalta harhaluulot ovat nimen omaan olleet ei-bisarreja.

Päivitys 20.12.2011
Perehdyttyäni mielentilatutkimusraportin yhteenvetoon tarkemmin, päädyin paranoidisen skitsofrenian (F20.0) kannalle.

3. ketju on kirjoitettu pääosin 3.10.2011 mennessä.
____________________________________________________________________________________________________________________________________

L ä h t e e t ja k i r j a l l i s u u s
Sources and Litterature

Verkkoversio (Google:) ”NORJAN TRAGEDIAN AIKATAULU (Breivik)" verkkoversio viewtopic.php?f=10&t=4756 - Google: ”Psykopatologia munfoorumi” index.php (Ylläpitäjän palsta) - Pertti Luukkonen viewtopic.php?f=10&t=4557 - täydentää kuvin ja videoin paperiversiota.

Yleinen media: Sanomalehtien nettiversiot (HS, VG, Aftenposten ym.); Wikipedia ym. Hyvä yleiskatsaus on (Google:) ”Aftenposten Alt om tragedien” (publisert 23.7.2011 12:59; oppdatert 21.9.2011 10:37) http://www.aftenposten.no/nyheter/iriks ... 181314.ece
http://mobil.aftenposten.no/article.htm ... Id=4181314 (Kaikkia nettilähteitä ei ole merkitty mm. datan labiiliuden vuoksi [poistot ja päivitykset yms.].)


Babiak, Paul & Robert D. Hare (2006): Snakes in Suits. When Psychopats Go to Work. New York (etc.): Harper, 1977. – xv + 336 p.
(Suomennettu 2007: Käärmeet liituraidassa. Psykopaatit työelämässä.) New York (etc.): Harper, 1977.

Breivik, Anders Behring [alias Andrew Berwick] (2011): 2083 A – European Declaration of Independence. De Laude Novae Militiae Pauperes commilitones Christi Templique Solomonici. Online “compendium” http://www.kevinislaughter.com/wp-conte ... ndence.pdf (1516 p.) (Breivikin “omaelämänkerta”, jota on laajasti lainattu, referoitu ja arvioitu lehdistössä, on ollut historiallisen osan pääasiallisena lähteenä.)

Cleckley, Hervey ([1941], 1976): The Mask of Sanity. An Attempt to Clarify Some Issues About the So-Called Psychopathic Personality (1941, 1950, 1955, 1976 5th [1988 faksimile 1976 painoksesta), 1982 (- -) 2003. Google: “Mask of Sanity pdf” (1976 [1988]). http://www.cassiopaea.org/cass/sanity_1.PdF (485 p.)

DCR-10 (1993), *ICD-10: DCR-10 (1993).

DSM-IV (1994). Diagnostic and Statistical Manual of Mental Dorders. Fourth Edition. Chairperson Allen Frances. Washington D.C.: APA. – xxvii + 886 p. – Google: "DSM-IV pdf". Kriteerit suomeksi kirjassa *Psykiatria (2011), toim. Lönnqvist ym.

DSM-IV-TR (2000): Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders, Fourth Edition, Text Revision. Task Force, Chairperson Allen Frances. Washington, DC: APA. – xxxvii + 943 p. – Google: "DSM-IV-TR"

DSM-IV-TR Plus (2004): DSM-IV-TR Mental Disorders. Diagnosis, Etiology, and Treatment. Edited by Michael B. First & Allan Tasman (editors) 91 Contributors. West Sussex, Chichester: Wiley. – xxvii + 1323 + xxix p.

Eronen, Markku (2009): Psykopaatin vaarallisuusarvio ja hoito. – 24. s. Kirjassa *Psykopatia (2009), s. 271 – 294.

Falk, Avner (2011): Mass Murder as Unconscious Liberation. Reflections on the Norwegian Tragedy.
Google: “Falk Norwegian Tragedy” https://sites.google.com/site/avner1943 ... an-tragedy (18 p.)

First, Michael B. et al. (editors) (2004). *DSM-IV-TR Plus (2004).

FORENSIC EVALUATION NAME, KACZYNSKI, Theodore John (1998).
Google: “Unabomber report” http://www.paulcooijmans.com/psychology ... eport.html

Forensic Psychiatry, (The American Pychiatric Publishing) Textbook of (2010). Edited by Robert I. Simon & Liza H. Gold. Second Edition.
31 Contributors. Washington DC (etc.): American Psychiatric Publishing, Inc., (2004), 2010. – xxxiii + 702 p.

Hare, Robert D. (1999): Ilman omaatuntoa. Kolmas painos. Alkuteos Without Conscience. The Disturbing World of Psychopaths among Us (1993).
(1. laitos 1993) Suomentaneet Veijo Kiuru ja Pirjo Haapoja. Helsinki: Gilgames, 2004. – 206 s.

Häkkänen-Nyholm, Helinä (toimittaja) (2009), *Psykopatia (2009).

ICD. International Classification of Diseases. ICD-I (1900) – ICD-10 (1992). http://www.wolfbane.com/icd/

ICD-10 (1992 [2004]). International Statistical Classification of Diseases and Related Health Problems. Tenth Revision. Volume 1. 2004 Second Edition. Geneva: World Health Organization. – iv + 1196 p. 3 Volumes: 1. Tabular List (yllä); 2. Instruction Manual; 3. Alphabethical Index.

ICD-10 (1992) Blue book: Clinical descriptions and diagnostic guidelines (CDDG). Geneva: WHO, 1992. – xii + 362 p.

ICD-10: DCR-10 (1993) Green book: The ICD-10 Classification of Mental and Behavioural Disorders. Diagnostic criteria for research. Geneva: WHO. – xiii + 248 p.

ICD-10 ([1992] 1995 suomeksi). Tautiluokitus ICD-10. Klassifikation av sjukdomar. Systemaattinen osa. Suomalainen laitos Maailman terveysjärjestön (WHO) luokituksesta ICD-10, International Statistical Classification of Diseases and Related Health problems. Volume 1 (1992). Luvun V käännös Kaija Eerola. Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan kehittämiskeskus (STAKES), 1995. – 868 s. Google: ”Ahjos Muistiinpanoja ICD-tautiluokituksesta” http://www.ahjos.net/luokitus/icd10.htm

ICD-10 (1997): Psykiatrian luokituskäsikirja. Suomalaisen Tautiluokitus ICD-10:n psykiatriaan liittyvät diagnoosit. Psykiatrian luokitustyöryhmä, puheenjohtaja Ville Lehtinen. Helsinki: STAKES. – 211 s.

Jokelan koulusurmat 7.11.2007. Tutkintalautakunnan raportti (2009). Jokelan koulusurmien tutkintalautakunta, pj. Tuulikki Petäjäniemi. Oikeusministeriö, julkaisu 2009:2. Helsinki. - 132 s. http://www.om.fi/Etusivu/Julkaisut/1232607489599

Kauhajoen koulusurmat 23.9.2008. Tutkintalautakunnan raportti (2010). Kauhajoen koulusurmien tutkintalautakunta, pj. Pekka Sauri. Oikeusministeriö, selvityksiä ja ohjeita 10/2010. Helsinki. - 180 s. http://www.om.fi/Etusivu/Julkaisut/Selv ... 7668612061

Kernberg, Otto (1967): Borderline Personality Organization. Kirjassa (pp. 8 – 44) Kernberg (1975): Borderline Conditions and Pathological Narcissim. New York: Jason Aronson, Inc., 1976. – xiv + 381 p. (Kirjoitus on referoitu ja tiivistetty kirjassa Luukkonen 2010: 11 – 21.)

Luukkonen, Pertti (2008 a): Kliinisen psykologian ensyklopedia internet-linkitetty. Helsinki: Psykopatologia. – 304 s.

Luukkonen (2008 b): Jokelan aikataulu. Helsinki: Psykopatologia. – 15 s.

Luukkonen (2010): R a j a t i l a t. Persoonallisuushäiriöt I. Helsinki: Psykopatologia. – 47 s.

Luukkonen (2011 a): Narsismi ja psykopatia. Persoonallisuushäiriöt II. Helsinki: Psykopatologia. – 46 s.

Luukkonen (2011 b): 50+ defenssiä - näin mieli suojaa itseään. 3., korjattu painos. Helsinki: Psykopatologia, (2004, 2006), 2011. – 77 s.

Luukkonen (2011 c [joulukuu]): Anankastiset ja histrioniset. Persoonallisuushäiriöt III. Helsinki: Psykopatologia.

Luukkonen (2012): Paranoidiset. Persoonallisuushäiriöt IV. Helsinki: Psykopatologia. (Kevät 2011)

Lönnqvist, Jouko ym. (toimittajat) (2011), *Psykiatria (2011).

Manschreck, Theo C. (2000): Delusional Disorder and Shared Psychotic Disorder. – 22 p. Kirjassa H. I. Kaplan & B. J. Sadock (editors) (2000): Comprehensive Textbook of Psychiatry, 7th Edition. Baltimore, MD: Williams and Wilkins, Vol I: 1243 – 1264. http://scholar.googleusercontent.com/sc ... as_sdt=0,5 (42 p. html) http://athabet.org/files/coping%20starg ... h%2012.pdf

Marttunen, Mauri, Markku Eronen & Markus Henriksson (2011): Persoonallisuushäiriöt. – 21 s. Kirjassa *Psykiatria 2011: 480 – 500.

Millon, Theodore et al. (editors) (1998), *Psychopathy (1998).

Millon & Roger D. Davis (1998): Ten Subtypes on Psychopathy. – 10 p. Kirjassa *Psychopathy (1998), pp. 161 – 170.

Millon et al. (Seth Grossman, Carrie Millon, Sarah Meagher & Rowena Ramnath (2004): Personality Disorders in Modern Life Second Edition. New Jersey: Wiley, (2000), 2004. – xii + 610 p.

Nousiainen, Anu (2011): Se kohtelias poika. HS-kuukausiliite 10/2011: 33 – 46. – 14 s.

Phillips, Charles (2010): Kninght & Crusades, The Illustrated History of. Consultant Craig Taylor. Battles, Chivalry, Campaigns, Weapons, Tournaments. Lorenz Books. London: Annes Publishing Ltd. - 512 p.

Psychopathy (1998): Antisocial, Criminal, and Violent Behavior. Edited by Theodore Millon, Erik Simonsen, Morten Birket-Smith, Roger D. Davis.
36 Contributors. New York (etc.): The Guilford Press, 2003. – 476 p.

Psykiatria (2011). Toimittajat Jouko Lönnqvist, Markus Henriksson, Mauri Marttunen & Timo Partonen. 36 kirjoittajaa. 9. uudistettu painos.
Helsinki: Duodecim, (1999, 2007, 2010), 2011. – 823 s.

Psykopatia (2009). Toimittanut Helinä Häkkänen-Nyholm. 15 kirjoittajaa. Helsinki: Edita. – 346 s.

Sadock, Benjamin J. & Virginia A. Sadock (2010): Kaplan & Sadock’s Pocket Handbook of Clinical Psychiatry. Fifth Edition. Contributing Editors
Gary S. Belkin (senior) et al. Philadelphia (etc.): Wolters Kluwer|Lippincott Williams & Wilkins, Health. – ix + 566 p.

Scott, Charles L. (2010): Competency to Stand Trial and the Insanity Defence. – 65 p. Kirjassa *Forensic Psychiatry (2010), pp. 337 – 371.

Shorter, Edward (2005): A Historical Dictionary of Psychiatry. Oxford, New York: Oxford University Press. - xi + 338 p.

Simon, Robert I. et al. (editors) (2010), *Forensic Psychiatry.

Tiihonen, Eila, Matti Holli & Jari Tiihonen (2009): Psykopatian etiologia. – 9 s. Kirjassa *Psykopatia (2009), s. 99 – 107.

Trimble, Michael (2004): Somatoform Disorders. A Medicolegal Guide. Cambridge: Cambridge University Press (UK etc). – xii + 254 p.
-
Avatar
Psykopatologia
Ylläpitäjä
 
Viestit: 52443
Liittynyt: 12.02.2010 13:19
Paikkakunta: Helsinki

Paranoia vera vrt. (paranoidinen) skitsofrenia

ViestiKirjoittaja Psykopatologia » 01.01.2012 00:37

Kuva

LIITE I http://perttiluukkonen.puheenvuoro.uusi ... vinjetteja

Paranoia vera vrt. (paranoidinen) skitsofrenia -
oikeuspsykiatrisia vinjettejä


Paranoia vera vs. (paranoid) schizophrenia - with forensic vignettes

P a r a n o i a vera

Psykoottisuuden hiljaisempia – useimmiten ei-skitsofreenisia – muotoja ovat erilaiset paranoiat, mm. F22 pitkäaikaiset harhaluuloisuushäiriöt (paranoiat) ja mm. F24 indusoitunut (jaettu) harhaluuloisuus eli folie à deux (ICD-10, 1997: 59 – 60, 63). Paranoidisiin häiriöihin kuuluu myös harvinainen Capgrasin oireyhtymä, jossa henkilö luulee harhaisesti jonkun vieraan esittävän hänen tuttuaan, esimerkiksi puolisoaan.

Para|noiasta on tullut liki vainoharhaisuuden synonyymi, mutta sanan kreikkalainen etymologia (para rinnan, vieressä, ulkopuolella; noen ajatella) viittaa kuvaannollisesti itsen vieressä tai ulkopuolella olemiseen. (Luukkonen 2008.)

Klassisen paranoian eli paranoia veran (”oikean”) muita nimityksiä ovat mm. yksinkertainen harhaluuloisuushäiriö ja harhaluuloinen monomania. Häiriön kuvan nykymuodon edelläkäviöitä olivat mm. ranskalainen Étienne Esquirol ("intellektuaalinen monomania", 1838)
sekä saksalaiset Karl Kahlbaum (1863) ja Emil Kraepelin (1893-) (Shorter 2005: 206 - 211).

ICD-9 (1975) kuvaa häiriötä ytimekkäästi:
297.1 Paranoia Harvinainen krooninen psykoosi, jossa loogisesti konstruoidut systematisoidut harhaluulot [deluusiot] ovat kehittyneet vähitellen ilman että niihin liittyisi aistiharhoja [hallusinaatioita] tai skitsofrenialle tyypillisiä ajattelun häiriötä. Harhaluulot ovat enimmin suuruusharhoja (paranoidinen profeetta tai uudistaja), vainoharhoja tai somaattista poikkeavuutta koskevia. (DSM-III 1980: 420; suomennos Luukkosen.)

Olennaista paranoiassa on siis (enemmän tai vähemmän oikea) fiksi-idea (idée fix), jota tukemaan syntyy pseudo-looginen (harhainen) asiaa todentamaan pyrkivä ajatussysteemi. Paranoiassa harhaluulot ovat ei-bisarreja, so. sellaisia, joita voisi tapahtua elämässä oikeasti, esimerkiksi myrkyttämisiä. (Vastakohtana olisivat bisarrit harhaluulot, esimerkiksi että joku on avaruusolion hedelmöittämä.) Usein henkilö kääntää falsifioivatkin tekijät verifioiviksi tukemaan alkuperäistä fiksi-ideaa. - Paranoissa henkilön (muu) persoonallisuus on useimmiten sangen koostunut (ei hajanainen), ja varsinainen harhaluuloisuus on melko kapea-alaista (muuten "normaalit" kognitiot), joskin tunne-elämä on nuivaa. Harhaluuloisuus-psykoosin voidaan ehkä sanoa olevan paranoidisen persoonallisuushäiriön "supermuoto". (Eronen ym. 2011, Luukkonen 2012, Manschreck 2000, Millon et al. 2004.)

Paranoia-diagnoosi on kuitenkin monin tavoin problemaattinen (Fried 1981). - Yksi ongelma voi olla se, että harhaluuloksi arvioitu psyykkinen sisältö onkin tosi. Mistä sen voi tietää? Tai jos joku mielikuva arvioidaan deluusioksi (tai vääräksi) sen pohjalta, että suuri enemmistä arvoi asian olevan toisin. Jos esimerkiksi komppanian 150:tä miehestä 149 marssii tunnin marssin jälkeen eri tahdissa kuin 1, voi yksi (1/149) olla kuitenkin oikeassa, jos tahti on ajan kanssa muuttunut edessä olevan johtajahahmon alettua jossain vaiheessa askeltaa väärin muiden seuratessa. (Jos marssi olisi tarkasti videoitu, asia voisi selvitä.) - Onkin ilmeistä, että harhaluulon kriteeninä ei ainakaan yksinomaisesti voi olla pelkkä sisältö (sisällön harvinaisuusuus, outous yms.), vaan myös ja ennen kaikkea sisältöön liittyvä asian prosessointi (prosessoinnin loogisuus yms.):

Tyypillistä paranoidiselle on ensinnäkin, että hän tietää jo ikään kuin etukäteen ja ilman empiriaa, so. fiksi-ideat. "Kun astuin tähän huoneeseen, tiesin, että täällä on tapahtunut murha?" (?) "Minulla on niin tarkka vainu!" - Opponentti voi tähän todeta - aivan oikein - että erilaisia luulotteluja tai harhaluuloja on maailma täynnä. Esimerkiksi uskonnot tarjoavat monenlaisia bisarriuksia, ja mm. neitseestä syntymiseen uskovat miljoonat. Toisaalta voidaan todeta, että uskonnoissa kyse on kollektiivisista deluusioista, joita ei yleensä pidetä "sairaina". Toisaalta ei frekvenssi tee ilmiöstä "tervettä", joskin esimerkiksi hammasmätä voi olla "normaalia" mielenterveyden tilastollisen mallin mukaan. Paranoidiselle on tyypillistä, että vaikka hänen mielikuvansa olisi oikea, hän suurentaa ja liioittelee, tekee kärpäsestä härkäsen. Täten "totuuskaan" ei takaa sitä, että henkilö ei olisi paranoidinen. Mustasukkaisuus-paranoidinen voi todeta - yllätätettyään vaimonsa rysän päältä: "Siinä näitte, että olin oikeassa - ja te piditte minua sairaana!" - Toiseksi erityisen tyypillistä harhaluuloiselle on (jo mainittu) jääräpäisyys: oikea uusi tieto ei vaikuta korjaavasti fiksi-ideaan (kun taas esimerkiksi foobinen helpottuu; "huoleni oli turha"). Paranoidinen saattaa vain saada uutta vettä myllyyn ja tuumata, että kumoava tieto on sitä vain näennäisesti, että vastapuoli tällä kertaa vain harhauttaa ovelasti salatakseen oikean totuuden, joka on esimerkiksi laaja-alainen vainosysteemi. Täten kolmanneksi juuri tämä laaja-alainen harhasysteemi on paranoiassa tyypillistä.

Esimerkki: Kaksi miestä menossa kuselle. Toinen kuulee toisen sanovan: "Kyllä sun pitäis mennä lääkäriin." Miestä jää vaivaaman toisen puheet. Hän kysyy myöhemmin, että mitä tämä tarkoitti. "Ei, kun sanoin, että minun täytyy mennä lääkäriin, kun on aamusta lähtien ollut niin huono olo." Toinen helpottuu. Paranoidinen, joka fiksi-ideoittensa pohjalta ei pyrikään ennakko-luulottomaan falsifikaatioon, voi luulla että toinen kusettaa vaan lisää! (Luukkonen 2011 a: 40.)

"Sairaus"-luonne paranoiasssa tulee juuri siitä, että säilyttääkseen harhansa paranoidinen keksii uuden harhan.

Harhaluuloisuushäiriö (paranoia) – nykyisissä tautiluokituksissa: F22.0 (ICD-10, Blue book 1992: 97 - 98; Green book 1993: 70; 1997: 59 – 60; ym.); 297.1 (DSM-IV-TR 2000: 323 – 329) – ei kuitenkaan ole niin harvinainen kuin aiemmin on ehkä luultu. Useimmat delusionaaliset elävät enemmän tai vähemmän häiritsevissä ja usein aaltoilevissa harhoissaan menemättä tai joutumatta koskaan varsinaisen hoidon piiriin. Kendler (1982) antaa prevalenssiksi (esiintyvyydeksi, prevalence) 24 – 30/100 000 (eli 0,03 % tai alle); assosioituu leskeyteen, selibaattiin, aineiden väärinkäyttöön ja pää-vammoihin (Sadock & Sadock 2010: 116). Usein erotetaan erilaisia tyyppejä: (1) vainoharhainen (persekutorinen), (2) mustasukkainen, (3) erotomaaninen, (4) somaattinen (luulotautinen eli hypokondrinen), (5) oikeuttahakeva (kverulatorinen) ja (6) suuruusharhainen (grandioosi tai megalomaaninen) ym. Näistä vainoharhainen tyyppi on selvästi yleisin (ehkä 50 – 70 %) ja suuruusharhainen todennäköisesti harvinaisin, ehkä vain 1+ % kaikista tapauksista). (DSM-IV-TR Plus: 2004: 715 – 716). Täten suuruusharhaisen tyypin voidaan sanoa olevan (todella) harvinainen.

Delusionaalisia oireita omaava - kuten uskonnollinen - ei kuitenkaan välttämättä ole psykoottinen henkilö(nä). Se, mihin raja vedetään, on asiana avoin ja ratkaisematta. Esimerkiksi Pius XII kertoi taloudenhoitajattarelleen nähneensä yöllä Kristuksen. Kyseessä saattoi olla hallusinaatio, johon hän sitten "selvänä" kuitenkin uskoi. Tuskin häntä kuitenkaan henkilönä pidettäisiin psykoottisena.

Breivik oli murhatöittensä aikana sillä tavalla koostunut, että häntä on arveltu ("vain") F22.0 megalomaaniseksi paranoidiseksi (mm. Luukkonen 2011 a). Kolme Oslosta tullutta järjestäytyneen rikollisuuden erikoispoliisia, jotka kuulustelivat häntä lauantai-yönä 23.7.2011 (kello viiteen), olivat täysin vakuuttuneita siitä, että "kolmas solu" aktivoituu kohta ja että sitten on helvetti taas irti! Niinpä suojaamistoimet sitoivat poliiseja siinä määrin, että maanantain vastaisena yönä 25. heinäkuuta Oslon kaduilla oli vain yksi vapaa poliisipartio. - Mielentilatutkimuksessa (10.8.- 28.11. 2011) Breivik todettiin kuitenkin F20.0 paranoidiseksi skitsofreeniksi (Husby & Sørheim 29.11.2011).

(Paranoidinen) s k i t s o f r e n i a

Skitsofreniaan (Paul Eugen Bleuler, 1908) (kr. skhizein jakaa, phren mieli) – nykyisissä tautiluokituksissa: F20 (ICD-10, Blue book 1992: 86 - 95; Green book 1993: 64 - 69; 1997: 53 – 58); 295 (DSM-IV-TR 2000: 298 – 317) - kuuluvat - etenkin täysimuotoisessa häiriönkuvassa - hallusinaatiot (aistiharhat eli harha-aistimukset) ja deluusiot (harhaluulot), jotka ovat teemoiltaan useimmiten samantyyppisiä kuin paranoiassakin (yllä) sekä lisäksi ainakin osin bisarreja. Useimmiten kiinnitettään huomiota ns. "positiivisiin" oireisiin (hallusinaatiot, deluusiot ja disorganisaatio), koska juuri ne ovat näkyviä, "psykoottisimpia". "Negatiiviset" oireet - kuten tunteiden latistuminen, mielihyvän menettäminen (anhedonia), puheen köyhtyminen (alogia) ja tahdottomuus (avolition) - ovat kuitenkin tärkeitä siltä kannalta, että jos ne ovat painottuneet, skitsofrenian muoto on vaikeampi ja ennuste heikompi. Epätyypillisessä simplex-skitsofreniassa - "skitsofreniassa ilman oireita" - juuri negatiiviset ilmentymät vallitsevat. Lopputuloksen kannalta simplex onkin lähimpänä Kraepelinin (1893) dementia praecoxia (lat. prae ennen, coquo keittää; praecox puoliksi paistettu, keittämätön, so. prematuuri). (Sadock & Sadock 2010: 143 - 158; DSM-IV-TR Plus 2004: 640 - 701.) - Breivikillä (alla) ennakko- eli prodromaali-oireet ja negatiiviset symptomit alkoivat kehittyä enemmän 27-vuotiaasta (2006), kun hän muutti äidin luo poikamiesboksistaan. (Sammendrag, s. 227, 233).

Paranoidinen skitsofrenia on (selvistä tyypeistä) skitsofrenian yleisen muoto ja samalla kiintein: Henkilön intellekti ja tunne-elämä pysyvät suhteellisen intakteina, eikä tavallisesti esiinny katatoniaa ym. Deluusioissa vaino- ja suuruusharhat ovat tavallisimpia. Kuulo-hallusinaatiot ovat yleisiä, ja sisältönä on useimmiten vaino.

Skitsofrenian elinikäinen prevalenssi on maailmanlaajuisesti n. 1+ % (alle 2 %); piste-prevalenssi on alle 1 % (mutta yli ½ %). Tämä kuvastaa suhteellisen kroonista häiriötä. (DSM-IV-TR Plus 2004: 654; Eaton et al. 2011: 264 - 265.)

Breivik oli ja on paranoidisesti skitsofreeninen ideanaan messiaaninen missio. Breivikiä tapaamattomat mutta useimmiten ainakin Sammendragin lukeneet ovat kritisoineet mielentilatutkimuksen (29.11.2011) tulosta, vaikka Norjan oikeuslääketieteellinen lautakunta DRK (Den rettsmedisinske kommisjon) on hyväksynyt sen 20.12.2011 (Luukkonen 2011 c, d & e). Raportin teksti ei ole vakuuttanut lukijoita skitsofreniasta (paitsi ehkä Sten Levanderin), ja uhrien ja uhrien omaisten asianajajat vaativat uutta tutkimusta. (Breivik ja puolustus tyytyvät nykyiseen.) Ajatellaan myös, että kansakunta ei kestä nykyistä epätietoisuutta yms. (Tutkimusraportti olisi voinut olla otteeltaan kompaktimpi ja muita mahdollisuuksia pohdiskeleva - ja kumoava yms. Ja Synne Sørheim olisi voinut tavata tutkittavaa myös yksin. Ilmeisesti aikaa kirjoittamiseen olisi tarvittu vielä muutama viikko.)

Toinen kuuluisa paranoidiseksi skitsofreeniksi luokiteltu on (1998) Unabomber, Theodore Kaczynski (s. 1942). Hänen tapaukseen kuolmanrangaistusvaatimus ilmeisesti vältettiin sillä, että hän tunnusti ja että hänet todettiin surkeasti tehdyssä mielentilatutkimuksessa paranoidiseksi (Luukkonen 2011 b: 17, paperiversio). (Kyseessä on toki voinut olla jäännöstyyppinen eli residuaalinen skitsofrenia. Lausunnon teksti ei kuitenkaan vakuuta.)

V e r t a i l u a

Andreas Marneros et al. (2010) kirjoittavat: (- -) Conclusions: The findings of this study support the assumption that DDs [delusional disorders] are a separate entity and only exceptionally can be a prodrome [ennakko-oire] of schizophrenia. - Paranoia vera -tapaus ja paranoidinen skitsofreeni eivät välttämättä ensi katsannossa vaikuta kovin erilaisilta, varsinkin kun alkututkimus on voinut olla puutteellinen. Täten myös ajan kanssa voi käydä ilmeiseksi, että paranoidinen olikin kuitenkin skitsofreeninen.


K i r j a l l i s u u s ja l ä h t e e t
____________________________________________________________________________________________________________________________________

Agassi, Joseph (editor), *Psychiatric Diagnosis. (*Fried) http://books.google.fi/books?id=NFn6dt_ ... ra&f=false

DCR-10 (1993), *ICD-10: DCR-10 (1993).

DSM-III (1980). Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders. Third Edition. Chairperson Robert L. Spitzer. Washington D.C.: APA (American Psychiatric Association), 1982. - ix + 494 p.

DSM-IV (1994). Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disoders. Fourth Edition. Chairperson Allen Frances. Washington D.C.: APA. – xxvii + 886 p. – Google: "DSM-IV pdf". Kriteerit suomeksi kirjassa (toim. *Lönnqvist ym.) *Psykiatria (2011),

DSM-IV-TR (2000): Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders, Fourth Edition, Text Revision. Task Force, Chairperson Allen Frances. Washington, DC: APA. – xxxvii + 943 p. – google: "DSM-IV-TR"

DSM-IV-TR Plus (2004): DSM-IV-TR Mental Disorders. Diagnosis, Etiology, and Treatment. Edited by Michael B. *First & Allan Tasman (editors).
91 Contributors. West Sussex, Chichester: Wiley. – xxvii + 1323 + xxix p.

Eaton, Willian W. et al. (Chuan-Yu Chen & Evelyn J. Bromet) (2011): Epidemiolgy of Schizophrenia. - 25 p. Kirjassa (*Tsuang et al., editors) *Psychiatric Epidemiology 2011: 263 - 287.

Eronen, Markku ym. (Markus Henriksson & Mauri Marttunen) (2011): Persoonallisuushäiriöt. – 21 s. Kirjassa (toim. *Lönnqvist ym.) *Psykiatria 2011: 480 – 500.

First, Michael B. et al. (editors) (2004). *DSM-IV-TR Plus (2004).

Forensic Psychiatry, (The American Pychiatric Publishing) Textbook of (2010). Edited by Robert I. Simon & Liza H. Gold. Second Edition.
31 Contributors. Washington DC (etc.): American Psychiatric Publishing, Inc., (2004), 2010. – xxxiii + 702 p.

Fried, Yehuda ([1978] 1981): Reflections on the Diagnosis on Paranoia. - 14 p. http://books.google.fi/books?id=NFn6dt_ ... ra&f=false
Kirjassa (editor Joseph *Agassi) *Psychiatric Diagnosis, pp. 57 - 70.

Husby, Torgeir & Synne Sørheim (29.11.2011): Sammendrag. - 29 s. (ss. 215 - 243) Rettspsykiatrisk erklæring Breivik, Anders Behring f. 120279
(243 s.) http://pub.tv2.no/multimedia/TV2/archiv ... 27719a.pdf

I C D. International Classification of Diseases. ICD-I (1900) – ICD-10 (1992). – http://www.wolfbane.com/icd/

ICD-10 (1992 [2004]). International Statistical Classification of Diseases and Related Health Problems. Tenth Revision. Volume 1. 2004 Second Edition. Geneva: WHO (World Health Organization). – iv + 1196 p. 3 Volumes: 1. Tabular List (yllä); 2. Instruction Manual; 3. Alphabethical Index.

ICD-10 (1992) Blue book: Clinical descriptions and diagnostic guidelines (CDDG). Geneva: WHO, 1992. – xii + 362 p.

ICD-10: DCR-10 (1993) Green book: The ICD-10 Classification of Mental and Behavioural Disorders. Diagnostic criteria for research. Geneva: WHO. – xiii + 248 p.

ICD-10 ([1992] 1995 suomeksi). Tautiluokitus ICD-10. Klassifikation av sjukdomar. Systemaattinen osa. Suomalainen laitos Maailman terveysjärjestön (WHO) luokituksesta ICD-10, International Statistical Classification of Diseases and Related Health problems. Volume 1 (1992). Luvun V käännös Kaija Eerola. Helsinki: STAKES (Sosiaali- ja terveysalan kehittämiskeskus (STAKES), 1995. – 868 s. – Google: ”Ahjos Muistiinpanoja ICD-tautiluokituksesta” http://www.ahjos.net/luokitus/icd10.htm

ICD-10 (1997): Psykiatrian luokituskäsikirja. Suomalaisen Tautiluokitus ICD-10:n psykiatriaan liittyvät diagnoosit. Psykiatrian luokitustyöryhmä, puheenjohtaja Ville Lehtinen. Helsinki: STAKES. – 211 s.

Isohanni, Matti ym. (Jaana Suvisaari, Hannu Koponen, Tuula Kieseppä & Jouko Lönnqvist): Skitsofernia. - 64 s. Kirjassa (toim. *Lönnqvist ym.) *Psykiatria 2011: 70 - 133.

Kaczynski (1998). FORENSIC EVALUATION NAME, KACZYNSKI, Theodore John.
Google: “Unabomber report” http://www.paulcooijmans.com/psychology ... eport.html

Luukkonen, Pertti (2008): Kliinisen psykologian ensyklopedia internet-linkitetty. Helsinki: Psykopatologia. – 304 s.

Luukkonen (2011 a): 50+ defenssiä - näin mieli suojaa itseään. 3., tarkistettu painos. Helsinki: Psykopatologia (2004, 2006), 2011. - 77 s.

Luukkonen (2011 b): Verkkoversio viewtopic.php?f=10&t=5066 ”NORJAN TRAGEDIAN AIKATAULU (Breivik) verkkoversio” (Google) – Google: ”Psykopatologia munfoorumi” index.php (Ylläpitäjän palsta) – Pertti Luukkonen viewtopic.php?f=10&t=4557 – täydentää kuvin ja videoin paperiversiota, Luukkonen (2011): NORJAN TRAGEDIAN AIKATAULU ja Breivikin syyntakeisuus (19 A4 -s.) http://granum.uta.fi/granum/kirjanTiedo ... e_id=21774

Luukkonen (2011 c): Professorit tukkanuottasilla (Breivik). http://perttiluukkonen.puheenvuoro.uusi ... la-breivik

Luukkonen (2011 d): Breivik ja paranoidinen skitsofrenia. - Breivik and paranoid schizophrenia.
http://perttiluukkonen.puheenvuoro.uusi ... itsofrenia

Luukkonen (2011 e): Breivik paranoidisesti skitsofreeninen? - Breivik paranoid schizophrenic?
http://perttiluukkonen.puheenvuoro.uusi ... izophrenic

Luukkonen (2011 f): Paranoia vera vs. (paranoidinen) skitsofrenia. - Paranoia vera vs. (paranoid) schizophrenia.
Tämä kirjoitus.

Luukkonen (2012): Paranoidiset. Persoonallisuushäiriöt IV. Helsinki: Psykopatologia. (Kevät 2011)

Lönnqvist, Jouko ym. (toimittajat) (2011), *Psykiatria (2011).

Manschreck, Theo C. (2000): Delusional Disorder and Shared Psychotic Disorder. – 22 p. Kirjassa H. I. Kaplan & B. J. Sadock (editors) (2000): Comprehensive Textbook of Psychiatry, 7th Edition. Baltimore, MD: Williams and Wilkins, Vol I: 1243 – 1264.
http://scholar.googleusercontent.com/sc ... as_sdt=0,5 (42 p. html)
http://athabet.org/files/coping%20starg ... h%2012.pdf

Marneros A. et al. (F. Pillmann & T. Wustmann) (2010 [Abstract]): Delusional Disorders - Are They Simply Paranoid Schizophrenia? http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21078814# 2010 Nov 15. [Epub ahead of print] http://schizophreniabulletin.oxfordjournals.org/

Millon et al. (Seth Grossman, Carrie Millon, Sarah Meagher & Rowena Ramnath (2004): Personality Disorders in Modern Life Second Edition. New Jersey: Wiley, (2000), 2004 – xii + 610 p.

Psychiatric Diagnosis. Proceedings of an International Interdiscplinary Interschool Symposium, Blielefeld University, 1978. ([1978] 1981), edited by Joseph *Agassi. Philadelphia: Balaban International Science Services, 1981. - viii + 184 p. (*Fried)
http://books.google.fi/books?id=NFn6dt_ ... ra&f=false

Psychiatric Epidemiology, Textbook of (2011). Edited by Ming T. *Tsuang, Mauricio Tohen & Peter B. Jones. Third Edition. 78 Contributors. West Sussex, UK: Wiley - Blackwell, (1995, 2002), 2011. - xiv + 646 p.

Psykiatria (2011). Toimittajat Jouko Lönnqvist, Martti Heikkinen, Markus Henriksson, Mauri Marttunen & Timo Partonen. 36 kirjoittajaa.
9., uudistettu uudistettu painos. Helsinki: Duodecim, (1999, 2007, 2010), 2011. – 823 s.

Sadock, Benjamin J. & Virginia A. Sadock (2010): Kaplan & Sadock’s Pocket Handbook of Clinical Psychiatry. Fifth Edition. Contributing Editors Gary S. Belkin (senior) et al. Philadelphia (etc.): Wolters Kluwer|Lippincott Williams & Wilkins, Health. – ix + 566 p.

Scott, Charles L (2010): Competency to Stand Trial and the Insanity Defence. – 65 p. Kirjassa *Forensic Psychiatry (2010), pp. 337 – 371.

Shorter, Edward (2005): Historical Dictionary of Psychiatry, A. Oxford (New York etc.): Oxford University Press. - xi + 338 p.

Simon, Robert I. et al. (editors) (2010), *Forensic Psychiatry.

Tsuang, Ming T. et al. (2011) (editors), *Psychiatric Epidemiology, Textbook of (2011).

-31.12.2011 -> 3.1.2012
Avatar
Psykopatologia
Ylläpitäjä
 
Viestit: 52443
Liittynyt: 12.02.2010 13:19
Paikkakunta: Helsinki

Breivik vain pseudo-psykopaattinen

ViestiKirjoittaja Psykopatologia » 07.01.2012 22:54

LIITE II http://perttiluukkonen.puheenvuoro.uusi ... nt-1310020

Breivik vain pseudo-psykopaattinen
Breivik only pseudo-psychopathic

I n g r e s s i:

Anders Behring Breivikin toiminta ja teot voivat vaikuttaa psykopaattisilta,
mutta persoonallisuudeltaan hän on vain pseudo-psykopaattinen.


Vaikka ihmisen teot (behavior) liittyvät hänen persoonallisuuteensa, emme voi pitää ihmisen persoonallisuutta ja käyttäytymistä (liki) synonyymeinä, kuten amerikkalaisen behaviorismin äärimuodossa saatettaisiin tehdä. Ensisijaisesti ja olennaisesti persoonallisuus on ihmisen mieltä, psyykeä, jonka "päälle" toiminta organisoituu. Täten myös ihmisten psykologisessa arvioinnissa fokus on mielessä, ei käyttätymisessä. Jos vain käyttäytymistä tarkasteltaisiin, tulos olisi absurdi sikälikin, että mieleltään erilaiset persoonallisuudet voivat tehdä samankaltaisia toimia. Vain tekojen pohjalta tarkastellen kaikki olisivat suunnilleen "samanlaisia"! Myös sosiaalinen konteksti on vaikuttamassa, esimerkiksi onko sota vai rauha. Lähtökohtaisesti on "normaalia" tappaa sodassa, mutta abnormaalia tappaa kotirintamalla - sodankin aikana.

Täten myös mm. mielentilatutkimuksissa rikoksentekijän tekemä rikos, per se, ei määrää tutkittavan diagnoosia ja/tai syyntakeisuutta, vaikkakin teon luonne voi antaa vihjeitä myös persoonallisuuden suuntaan.

Psykopatia-termin historiaa ja termin renessanssi

Ilmausta psyko|patia (kr. psykhe sielu, mieli, pathos kärsimys) on käytetty - sanan etymologian mukaisesti - 1800-luvulle saakka melkein mistä tahansa psyykkisestä häiriöstä. 1800-luvulta termin käyttä alkoi kuitenkin täsmentyä:

n.1835 - n.1888: Bristolilainen lääkäri James Cowles Prichard (1786 - 1848) esitti brittiläiseen lääketieteelliseen ja lainopilliseen käytäntöön vuonna 1835 termin moral insanity, joka kuitenkin kattoi (nykypäivän kriteerein) liki kaikki häiriöt paitsi ehkä skitsofreniaa ja vajaamielisyyttä (älyllistä kehitysvammaisuutta). Moraalinen tässä tarkoitti kuitenkin luultavasti kernaammin mentaalista kuin varsinaisesti moraalista.

n.1888 - n.1915: Saksalainen Julius Ludwig August Koch (1841 - 1908) korvasi moraalisen mielenvikaisuuden vuonna 1888 termillä psychopathische Minderwertigkeiten, psykopaattinen vajavuus. Termi kattoi psykoottisuuden ja normaaliuden välillä olevat häiriöt ("rajatilat").

n.1915 - n.1948: Psykopatia-termiä voitiin käyttää niihin häiriöihin, jotka nykyään ovat tautiluokitusten (ICD, DSM) persoonallisuushäiriöitä. Saksalaiset Emil Wilhelm Magnus Georg Kraepelin (1856 - 1926) vuonna 1915 ja Kurt Schneider (1887 - 1967) vuonna 1923.

1941-: Yhdysvaltalaisen psykiatrin Hervey Milton Cleckleyn (1903 - 1984) psykopaatin kliininen profiili (16 osiota).

n.1948 - 2012+: Psykopatia (hieman eri nimillä) yhtenä tautiluokitusten spesifinä persoonallisuushäiriönä (ICD-6 1948, DSM-"One" 1952).
Nykyiset nimitykset (alla) ovat (ICD-10 1992) F60.2 epäsosiaalinen (dissocial) persoonallisuus(häiriö) ja (DSM-IV 1994, DSM-IV-TR 2000) 301.81 antisosiaalinen (antisocial) persoonallisuus(häiriö).

1960-luvulta: psykopatia vrt. sosiopatia (lat. socius yhteinen; kumppani), terminä psykopatia on psykologinen ja itseen viittaava; sosiopatia (Karl Birnbaum 1904) on sosiologinen ja ympäristöön viittaava. Sosiologit ovat suosineet sosiopatiaa, koska he ovat ignoroineet psykofysiologiaa yms. ja suosineet yhteiskunnallista etiologiaa ja koska psykopatia on myös haukkuma-nimike. - Sosiopatia on toinen nimitys DSM:n (ja ICD:n) epä- tai antisosiaaliselle persoonallisuushäiriölle.

1980-: Kanadalaisen psykologin Robert Douglas Haren (s. 1934) Psychopathy Checklist (PCL). Haren kriteerit (PCL-R, 2003; 20 osiota) ovat tautiluokitusten (alla) kriteereitä täydentäviä ja myös niiden "kilpailijoita".

n.1990-: R e n e s s a n s s i

Psykopatia-nimike on parin vuosikymmenen hiljaisen kauden jälkeen kokenut renessanssin. Termin hiljaiseloon on luultavasti ollut vaikuttamassa antisosiaalinen persoonallisuushäirö -termin esittäminen DSM-III:sa vuonna 1980: historiallinen, mutta epäselvä psykopatia-nimike sai väistyä ”tieteellisemmän” tieltä. Psykopatian renessanssi 1990-luvulla alkoi kuitenkin huonolla tavalla, esimerkiksi Raimo Mäkelä (1997, 71 sivua.; 10. painos 2010, 134 sivua; Robert Hare [1999] toinen laitos 1993): kuvattiin liituraitaa ja älykkäitä huijareita yms., siis paljolti selvemmin narsistisia, ja psykopaatin imago ainakin suuren yleisön keskuudessa alkoi muodostua älykkääksi ja empaattiseksi. Haren suomennoksessa (2004 [3. painos] viimeisen lehden esittelyssä) todetaan, että Hare on tutkinut psykopatiaa eli narsistista persoonallisuushäiriötä lähes 40 vuotta (- -). Hare itse kuittaa tämän ([1999] 2004: 12): Näistä usein viehättävistä – mutta aina tuhoisista – ihmisistä käytetään hoitotilanteissa nimitystä psykopaatti (narsistinen persoonallisuushäiriö). - Toki päällekkäisyyttäkin esiintyy, mutta ”puhdas” narsistinen on sangen erilainen kuin tyypillinen psykopaattinen (tai sosiopaattinen).

Valitettavasti suomalaisetkin oikeuspsykiatrit ovat Haren lumoissa menneet mukaan hänen epäselviin jorinoihinsa. Niinpä Eila Tiihonen, Matti Holli & Jari Tiihonen kirjoittavat (2009: 100): Lähes kaikki psykopaatit ovat sijoitettavissa tautiluokituksen epäsosiaalisen persoonallisuushäiriön ryhmään, mutta suuri osa epäsosiaalisen persoonallisuushäiriön omaavista ei ole psykopaatteja. - Asia on täsmälleen päin vastoin: Kaikki epäsosiaaliset persoonallisuushäiriöiset ovat psykopaatteja, mutta kaikkia psykopaatteja ei saa (hyvin) sovitettua antisosiaalinen persoonallisuus -nimikkeen alle.

Hare esittää, että tautiluokitusten epä- tai antisosiaalinen persoonallisuus(häiriö) -luokka olisi "laaja", vaikka se de facto on kapea.

Psykiatrian yleinen käytäntö on tämä: Psykopatia on yleis- tai sateenkaaritermi, jonka alle sijoittuvat eri tyyppiset psykopatiat, kuten tautiluokitusten antisosiaalinen persoonallisuus eli sosiopatia sekä huijarit ("auervaarat" ja "gabrielit") ja muut valkokaulus- tai liituraita -psykopaatit. Näistä vain jälkimmäisillä on sosiaalista ällykkyyttä, pinnallista viehätysvoimaa ja empatiaa. Heitä kuvaa hyvin Fellini elokuvassaan Huijarit (Il Bidone, 1955). - Sen sijaan sosiopaatit ovat useimmiten sielullisesti yksinkertaista ja suoraviivaista porukkaa, joissa ei ole fancyä eikä glamouria.

T a u t i l u o k i t u k s e t

Tautiluokituksissa ei ole suoraan psykopatia-diagnoosia, vaan nykyiset nimikkeet ovat (ICD-10 1992) F60.2 epäsosiaalinen (dissocial) persoonallisuus(häiriö) ja (DSM-IV-TR 2000) 301.81 antisosiaalinen (antisocial) persoonallisuus(häiriö). Kuitenkin epäsosiaalinen persoonallisuus(häiriö) -diagnoosiin "sisältyy" myös mm. amoraalinen sekä psykopaattinen ja sosiopaattinen persoonallisuus. Diagnostiset kriteerit on operationalisoitu deskriptioiksi, joissa painottuvat mm. normittomuus, aggressivisuus ja morkkiksen puute. Kriteerit kohdistuvat psykopatian sosiopaattiseen tyyppiin, eivät kovin hyvin muihin (huijarit ja valkokaulus-psykopaatit yms.).

ICD- ja DSM- kriteereiden keskinäinen vastaavuus on sangen kehno. Epäsosiaalisuuden indikaattorina ICD:n systeemi on parempi mm. siksi, että DSM:ssä normittomuudella on niin painottunut edustus (kolme osiota). Skaalana DSM on oikeastaan käyttökelvoton. Silti sillä leivotaan sosiopaatteja, mikä on oikeastaan "kriminellin" vastuutonta.

Olennaisia ovat poissulku-kriteerit (mm.):
1. Häiriö ei ole muun aikuispsykiatrisen häiriön ilmentymä tai sen seurausta.
2. Häiriö on pysyvä ja pitkäaikainen, ja se on alkanut myöhäislapsuudessa tai viimeistään adolesenssissa.

Psykopatian keskeistä psykodynamiikkaa

Tunne-elämän vajavuutta (laajasti ottaen) pidetään usein keskeisenä tyypillisessä psykopatiassa (Colman 2009: 620). Psykopaattiset keskittyvät tavallista enemmän nykyisyyteen, ja heiltä puuttuu normaali ahdistuneisuus ja pelko, joka usein liittyy tuleviin tapahtumiin (ennakoinnin heikkous). Tähän liittyy primaarinen häiriö empaattisissa sosiaalisissa responsseissa: vaikka psykopaattinen tajuaisikin, hän ei välttämättä välitä. Molemmat karakteristikat liittyvät ilmeisesti siihen, että psykopaattinen ylipäätään prosessoi informaatiota poikkeavasti (Kiehl & Buckholtz 2010: 25 – 27): (ikään kuin) he ymmärtävät sanoja mutta eivät musiikkia. Yhä lisääntyvää tietoa on siitä, että psykopaattiset häiriöt liittyvät primaariin aivotoiminnan häiriöllisyyteen, mm. poikkeavuuteen paralimbisessä järjestelmässä.

Kuitenkaan pelkkä (1) empatian puute tai toisin sanonen aleksityymisyys - "ei sanoa tunteille" - ei ”riitä” (tyypilliseen) psykopatiaan. Muita keskeisiä karakteristikoita ovat ovat (2) tietoisen syyllisyyden puuttuminen ja näkyvimpänä (3) alloplastinen adaptaatio projektioineen, jonka mieli on: "minä en ole syyllinen". Alloplastinen pyrkii muuttamaan muita ja ympäristöä, kun taas autoplastinen muuttuu itse (kuten tyypillisesti neurooseissa).

Psykopaattisten sielunelämää on vaikea ymmärtää, jos piilotajuisemmat puolet ignoroidaan. Kurt Eisslerin (1949: 14 – 15) mukaan lähes aina läsnä oleva piirre rikollisten asenteissa suhteessa päämääriin on vahva maagisuus: Tätä ei pidä sekoittaa rikollisen tietoiseen taikauskoon, joka on samantyyppistä kuin muillakin ihmisillä, kuten usko onnenpäiviin ja onnennumeroihin. Se magia, mihin tässä viittaamme, on se piilotajuinen merkitys, mikä liittyy lähes kaikkeen rikollisuuteen ja rikollisiin tekoihin. Niiden tarkoituksena on taikoa tai palauttaa alentuneita omnipotenssin tuntoja, mikä on olennaisesti erilaista kuin se hallinnan tunne, joka liittyy normaalisti menestykseen johtavaan toimintaan. Rikollisen destruktiivinen teko tulee hänelle välttämättömäksi tämän psykologisen merkityksen vuoksi. Jos häntä estetään tekemästä niin kuin hän tekee tai jos rikosten tekemisen mahdollisuus on häneltä riistetty, hän voi tulla masentuneeksi tai tylsäksi tai voi joutua paniikkiin, sillä tällaiset rajoitukset voivat heikentää hänen näennäisen lujaa otettaan realiteettiin. Satunnainen tai ajoittainen destruktiivisuus on välttämätön ehto sille, että hän voi pitää yllä tasapainoista hyvän olon tunnetta ja kontaktia realiteettiin. (Luukkonen 1978; suomennokset Luukkosen.)

Psykopatiaan liitetään usein myös mm. "9. Loismainen elämäntyyli" ja "13. Realististen pitkän tähtäimen suunnitelmien puuttuminen" (Hare PCL-R). Usein on näyttöä impulsiivisesta ärtyneisyydestä ja käytöshäiriöistä, jotka ovat alkaneet ennen 15 vuoden ikää ja jotka täydentävät kliinistä kuvaa.

B r e i v i k

Luukkonen: NORJAN TRAGEDIAN AIKATAULU (Breivik) viewtopic.php?f=10&t=5066

Rettspsykiatrisk erklæring Breivik, Anders Behring f. 120279 (243 s.)
Torgeir Husby & Synne Sørheim (Oslo 10.8.- 29.11.2011)
7. SAMMENDRAG (29 s.) http://pub.tv2.no/multimedia/TV2/archiv ... 27719a.pdf (julkiseksi 2.12.2011)
F20.0 Paranoidinen skitsofrenia
F55 Riippuvuutta aiheuttamattomien aineiden väärinkäyttö (steroidit, kofeiini, efedriini ja asetosalisyylihappo).

Anders Breivikin biologiset vanhemmat erosivat vuonna 1980, kun hän oli puolitoistavuotias, ja perhe - äiti, siskopuoli ja Anders - muuttivat Lontoosta Osloon (virallinen ero 17.1.1983). (Äiti voitti seuranneen huoltajuuskiistan syksyllä 1983.) Äidillä oli kontaktia Varsinkin Andersin ollessa 3 - 5 -vuotias (1983 - 1984) perheessä oli vaikeaa: äiti otti yhteyttä paikalliseen sosiaalitoimistoon - äiti oli väsynyt ja Anders oireili - ja perhe oli psykiatrisissa tutkimuksissa ja seurannassa. Perheen tilanteeseen perehtynyt psykologi kirjoitti vuonna 1983: "Ideelt sett burde han vært i et stabilt fosterhjem." Kevään 1984 tarkistuskäynnin jälkeen perheen ja viranomaisten yhteistyö tässä muodossa loppui äidinkin vastustuksen vuoksi, vaikka äiti oli aiemmin hakenut kernaastikin apua.

Vuonna 1994 (Anders 15-vuotias) poliisi otti Andersin kolme kertaa kiinni graffitien maalaamisesta. 1995 - 1998 (16 - 18 -vuotiaana) Anders kävi kaksi luokkaa Oslon kauppaopistoa (Oslo Handelsgymnasium) ja lopetti kolmannen luokan jouluna 1998.

Arviota oireista 1979 - 1988

Anders Brevikillä ei arvioitu olleen ennen kouluikää merkittäviä ("psykopaattisia") käytöshäiriöitä. Koulunkäynti sujui oppimisen ja ystävien suhteen normaalisti. 14 - 15 -vuotiaana hänellä oli kapinallinen graffiti-vaihe. Lastensuojelu ei pitänyt tilannetta niin vakavana, että hoidolliset toimet olisivat olleet tarpeen. - Hänellä ei ollut myöskään liiallista alkoholinkäyttöä eikä laittomien riippuvuutta aiheuttavien aineiden käyttöä.

Negatiivinen arvio "psykopatiasta"

Äkkinäiset ovat olleet innostuneita leimaamaan Breivikin psykopaatiksi kokonaisuudesta irroitettujen "psykopaattisten" karakteristikoiden pohjalta: ensin murhaa 77 kylmäverisesti eikä sitten osoita pienintäkään katumusta; päin vastoin: kehtaa ajatella, että hänelle tulisi olla kiitollisia! Todellinen näyttelijä ja kylmä psykopaatti! Kuitenkin monet maallikotkin ovat tuoneet esiin, että "Breivikillä eivät ole kaikki natsit bunkkerissa" (kuten yksi koiranleuka vitsaili). - Ei tunnekylmyys ole ainoastaan psykopaattien etuoikeus.

Breivikin lapsuudessa ja nuoruudessa ei ole juuri mitään selvästi psykopaattista (kuten edellä tulee esiin); graffiti-vaihe ei "riitä". Hän ei myöskään ole käyttänyt alkoholia, ei ole ollut impulsiivinen ja on luultavasti ollut pikemminkin kiltti kuin aggressiivinen. Täten epäsosiaalinen persoonallisuus -häiriön poissulku-kriteeri astuu voimaan: todettu paranoidinen skitsofrenia selittää hänen nykyisen psyykkisen statuksensa ym. Narsistinen persoonallisuushäiriö -diagnoosi sopisi kuitenkin hänelle lisä-diagnoosiksi.

Psykopaattisille epätyypillisesti Breivikillä oli ja on pitkän tähtäimen suunnitelma - toki epäonnistunut, mutta messiaaninen! Täten hänen minäihanteensa on "altruistinen" mutta vääristynyt, ja samoin vääristynyt on hänen tiukka omatuntosa, joka sallii "marttyyrien" tuottamisen mutta voisi syyttää häntä, jos ei hän ei olisi toteuttanut velvollisuuttaan. Täten monet Breivikin persoonallisuuden karakteristikat ja arvot ovat perverssejä sanan varsinaisessa merkityksessä; paranoidinen on kääntänyt normaalit asiat päälaelleen tai takaperoisiksi.

Teoillaan Breivik saattoi pyrkiä estämään psyykkistä pirstoutumistaan. Nykyisellään hän voi tiettävästi suhteellisen "hyvin".

Kliininen teksti on osin muokattu kirjasta
Luukkonen (2011): Narsismi ja psykopatia. Persoonallisuushäiriöt II. Helsinki: Psykopatologia. - 46 s.
Niteessä on myös oheisen kirjoituksen kirjallisuusviitteet (K1 - K5).
-> 7.1.2012
Avatar
Psykopatologia
Ylläpitäjä
 
Viestit: 52443
Liittynyt: 12.02.2010 13:19
Paikkakunta: Helsinki

Luukkonen: NORJAN TRAGEDIAN AIKATAULU (Breivik) IV

ViestiKirjoittaja Psykopatologia » 08.04.2012 14:49

Luukkonen: NORJAN TRAGEDIAN AIKATAULU (Breivik) IV

NORJAN TRAGEDIAN AIKATAULU (Breivik) IV: t a p a h t u m a t III (16.4.2012- )

Ks. uusi ketju-otsikko
22. juli-saken viewtopic.php?f=10&t=6306&p=70922#p70922
Avatar
Psykopatologia
Ylläpitäjä
 
Viestit: 52443
Liittynyt: 12.02.2010 13:19
Paikkakunta: Helsinki

Re: Luukkonen: NORJAN TRAGEDIAN AIKATAULU (Breivik)

ViestiKirjoittaja Psykopatologia » 26.03.2014 04:11

Vuosi Breivikin matkassa
https://www.youtube.com/watch?v=QTKa8wRmGtQ (1:01:45)
Avatar
Psykopatologia
Ylläpitäjä
 
Viestit: 52443
Liittynyt: 12.02.2010 13:19
Paikkakunta: Helsinki


Paluu Ylläpitäjän palsta



Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa